Täysistunnon pöytäkirja PTK 133/2006 vp
133. TORSTAINA 14. JOULUKUUTA 2006 kello 10
N:o 182) Sairaalarakennusten kosteus- ja homevauriot
Maija Perho/kok: Arvoisa puhemies! Viime vuoden keväänä selvityshenkilö professori Kari Reijula jätti sosiaali- ja terveysministeriölle selvityksen sairaalarakennusten kosteus- ja homevaurioista, jotka vaikuttavat hyvin vahingollisesti henkilökunnan työterveyteen. Tämä esitys piti sisällään monia eri toimenpiteitä, joita tietääkseni ei ole vielä viety millään tavalla toteutuksen asteelle. Tässä selvityksessä kävi ilmi, että sairaaloiden rakennuskannassa muhii kosteusvaurioiden aiheuttamana ja olemattoman korjausrakentamisen vuoksi todella suuri työntekijöiden terveysriski. Tiedustelen hallitukselta:
Miksi asian suhteen ei ole ryhdytty vielä tarvittaviin toimenpiteisiin?
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen: Arvoisa herra puhemies! Tämä homeongelma on kyllä tunnistettu tosiasia, kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa on tätä ongelmaa. Nyt muun muassa tähän asiaan liittyen olen viime viikolla sosiaali- ja terveysministeriössä pyytänyt virkamiehiä selvittämään niitä toimenpiteitä, joihin ministeriössä voitaisiin ryhtyä homealtistusten estämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksissa ja myös kuinka voisimme paremmin huolehtia sosiaaliturvasta niiden ihmisten kohdalla, jotka näistä homealtistuksista kärsivät. Tämä selvitys tulee nyt. Tammikuun puoleen väliin mennessä olen pyytänyt tiedot tästä, ja sitten sen jälkeen voimme päättää sosiaali- ja terveysministeriön osalta toimenpiteistä, joihin ryhdymme.
Maija Perho/kok: Arvoisa puhemies! On hyvä, että nämä työryhmät on asetettu, mutta jo vuosikausia on pahentunut tämä homeongelma ja siihen sairastuneiden tilanne erityisesti siitä syystä, että on hyvin horjuva käytäntö tämän ongelman ja sairauden toteamiseksi ammattitaudiksi. Eli pahimmoillaan syntyy tilanteita niin terveydenhuoltohenkilöstölle kuin opettajille esimerkiksi homekouluissa siitä, että heidän sairauttaan ei hyväksytä ammattitaudiksi ja he voivat pahimmoillaan jäädä täysin vaille asianmukaista sosiaaliturvaa. Tiedustelenkin ministeri Haataiselta sitä, minkälainen tämä sosiaaliturvan parantamista koskeva toimeksianto näille virkamiehille on.
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen: Arvoisa herra puhemies! Tiedämme, että näitä uusia homeiden aiheuttamia ammattitapauksia todetaan Työterveyslaitoksen ammattitautirekisterin tietojen mukaan sellainen yli 200-300 vuodessa, ja ne koskevat eri ammattiryhmiä. Siellä on opettajia, päivähoitotyöntekijöitä ja siellä on myös terveydenhuollon ammattilaisia. Kyllä tutkimusten mukaan astmariski ja kaikki kasvaa näiden homealtistusten myötä.
Nyt tuossa toimeksiannossa olen nimenomaan pyytänyt nämä aukkokohdat selvittämään, että virkamiehet katsovat, mitä aukkoja ja ongelmia tämän asian suhteen on työntekijöitten ammattitautien tunnistamisessa ja heidän sosiaaliturvansa järjestämisessä. Tämä on erityisesti pistetty liikkeelle.
Mutta toinen kysymys on sitten se, miten kunnat huolehtivat rakentamisesta ja näitten homerakennusten kunnostamisesta tai uusien tilalle rakennettavien rakennusten investointipäätösten tekemisestä. Siinähän kunnille on tämä vastuu siirtynyt jo 90-luvun alun päätösten vuoksi. Kuntien tulee huolehtia siitä, että lapset, koululaiset, terveydenhuoltohenkilöstö, opettajat voivat työskennellä terveellisissä työpaikoissa.
Mikko Kuoppa/vas: Herra puhemies! Ministeri Haatainen totesi juuri äsken, että se on siirtynyt kuntien vastuulle. Kysymys onkin se, mitenkä kunnat saavat rahaa. Kysynkin kuntaministeri Manniselta:
Miten kuntaministeri on huomioinut sen, että näitä homeongelmia on yhä lisääntyvässä määrin ollut ja kunnat ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa eivätkä pysty korjaamaan ajoissa näitä ongelmia, ja sitä kautta syntyy sitten terveysongelmia työntekijöille? Mitä kuntaministeri Manninen vastaa tähän, koska muun muassa harkinnanvaraisia valtionosuuksia edelleenkin supistetaan vaan. Monet kunnat joutuvat yllättäen rahoitusongelmiin, kun tämmöinen suurehko homeongelma jossain koulussa tai terveyskeskuksessa ilmenee.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen: Arvoisa puhemies! Meillähän opetusministeri tietysti voi tarkemmin kertoa, mutta koulupuolellahan on ollut useina vuosina tietty raha, joka on erityisesti kohdennettu näihin homekysymyksiin. Sen sijaan terveyskeskusten puolellahan ei tällaista rakentamis- tai investointiavustusjärjestelmää enää ole olemassa. Se on lopetettu edellisten hallitusten aikana, ja silloin kyllä vastustin sitä, mutta jäin vähemmistöön, etten valitettavasti voinut sille mitään. Ilmeisesti ed. Kuoppa oli puolustamassa todennäköisesti sitä poistamista.
Homeongelma on tietysti hyvin yleinen. Se on myöskin monien valtion kiinteistöjen osalta sama ongelma, ja se on asia, johon pitää kiinnittää todella vakavaa huomiota, ja kiinteistön omistaja on tietysti ensisijaisesti aina vastuussa siitä, että kiinteistö on käyttökunnossa ja käyttökelpoinen. (Ed. Kuosmanen: Ei riitä vakava huomio!)
Tarja Cronberg/vihr: Arvoisa puhemies! Kun henkilö altistuu homeille, häntä tutkitaan niin, että hänet jatkuvasti altistetaan uudelleen homeelle ja hän sairastuu itse tästä tutkinnasta. Ensimmäinen kysymykseni kuuluu:
Mitä ministeri aikoo tehdä, jotta tämä sairastuminen itse kokeissa lopetetaan?
Toinen kysymys on: Kun henkilö ei voi palata sairaalaan, jossa hän on töissä eikä työnantaja voi osoittaa uusia tiloja, niin hänet pannaan työkokeiluun, jossa hän jatkuvasti altistuu näille homeille.
Kuinka tämä on mahdollista?
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen: Arvoisa herra puhemies! Tietysti sairaaloiden toiminta, perusterveydehuolto ja terveydenhuolto kuuluvat ministeri Hyssälän vastuualueeseen, mutta voin vastata kyllä tähän kysymykseen, että kunnissahan tietysti sairaaloissa, sairaanhoitopiireissä työnantaja vastaa siitä, millä tavalla hän huolehtii siitä, että työntekijä pystyy palaamaan työhön ja saamaan asialliset työskentelyolosuhteet. Siitä on kyllä selkeät ohjeistukset olemassa. Näin ollen näitä asioita pitäisi vakavasti siellä kuntatasolla työnantajan toimesta työyhteisössä pohtia.
Mutta mitä tulee näihin sosiaaliturvan mahdollisiin epäkohtiin, niin niitä selvitetään ja tammikuussa sitten tullaan katsomaan sen työn perusteella, mitä voimme tehdä.
Pekka Nousiainen/kesk: Arvoisa puhemies! Mikäli oikein muistan, niin selvitysmies Reijula esitti omassa raportissaan myöskin sitä, että varattaisiin erillinen valtionosuus näitten homevaurioiden korjaamiseen sairaanhoitopiireille, ja nyt kun ministeriössä selvitetään näitä toimenpiteitä, mitä tuon selvityksen johdosta aiotaan tehdä, niin onko tarkoitus, rouva ministeri, ottaa esille myöskin tämä homevaurioraha erillisenä hankkeena näitten vaurioiden korjaamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen: Arvoisa puhemies! Tätä valtionosuusjärjestelmäähän ryhdyttiin muuttamaan vuonna 93 tällaiseksi laskennalliseksi valtionosuusjärjestelmäksi. Tuolloin aloitettiin tämä erillisten investointirahojen alasajo. Silloin haluttiin siirtää sosiaali- ja terveydenhuollossa investointikustannukset ja vastuu myös kuntien hoidettavaksi. Mutta yleisessä valtionosuudessahan nämä rahat tulevat myös näitä investointeja varten. Mutta kyllä minä sanoisin niin, että entistä tärkeämpää olisi kunnissa huolehtia siitä, että rakennusvaiheessa, suunnitteluvaiheessa, asiat hoidetaan kunnossa ja kosteusvaurioihin puututaan ajoissa, jotta nämä ongelmat eivät pääse kumuloitumaan ja menemään niin pahaksi, että siellä työntekijät ja lapset ja koululaiset sairastuvat. Tähän ehkä tämä järjestelmä nyt entistä paremmin kannustaa kuin siihen, että perästäpäin paikataan. Koulujen osalta on jouduttu näin tekemään.
Virpa Puisto/sd: Arvoisa puhemies! Kun me puhumme homekouluista, terveydenhuollon laitoksista, on puhuttava laajemminkin siitä, että meidän hoitolaitoksemme ja koulumme ovat monin osin muunkin remontin tarpeessa ja ovat tapaturmavaaran aiheuttajia hoitohenkilökunnalle ja asukkaille ja koululaisille. Siksi kysynkin ministeri Heinäluomalta:
Kun me joudumme vastaamaan aina, että näiden asioiden korjaaminen ei mahdu raameihin, oletteko pohtinut, ovatko raamit paikallaan, olisiko syytä arvioida uudelleen raamien kokoa lamanjälkeisestä ajasta? Toisaalta kysyn toista vaihtoehtoa: Kun on tapaturmien määrän vuoksi nyt tehty poikkeusratkaisu, joka on hyvä, että budjettiin on lisätty liikenneturvallisuuden parantamiseksi tiemäärärahoja merkittävästi, joista osa on saatu (Puhemies koputtaa) voittovaroista, voiko tällaisena kertakäyttöratkaisuna ajatella, että budjetin ylijäämästä (Puhemies koputtaa) ja voittovaroista voitaisiin antaa näitä korjausmäärärahoja ohi sen kiusallisen raamin?
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma: Arvoisa puhemies! Kehyksethän ovat seuraavan kerran arvioitavana ensi keväänä. Maaliskuussa tehdään tekninen kehystarkastelu ja sitten vaalien jälkeen aloittava hallitus tekee seuraavalle vaalikaudelle ulottuvan menopäätöksen ja se tuodaan asianmukaisesti eduskunnan hyväksyttäväksi. On selvää, että kun vaalien jälkeen uusi eduskunta kokoontuu, uskon, että muodostettava hallitus tulee tarkistamaan kehykset ensi vaalikautta ajatellen oikealle kohdalleen.
Toisen kysymyksen osalta: Kaikki rahahan on samanlaista rahaa, viime kädessä se otetaan valtion kassasta tuli se sitten mistä tahansa tulosta, että sitä, mistä raha tulee, ei ole korvamerkitty, vaan kaikki raha on samalla tavalla käytettävissä.
Paula Risikko/kok: Arvoisa puhemies! Aika paljon juuri on ongelmia näissä julkisten rakennusten homeongelmissa. Tein kirjallisen kysymyksen siitä, että kun tällaista epäilyä on, niin eikö pitäisi olla selkeät ohjeet siitä, miten toimitaan jo epäilyvaiheessa. Minulle vastattiin, että tällaiset ohjeet on annettu, mutta valitettavasti täytyy todeta, että niistä ohjeista ei ole tietoa. Miten aiotte korjata asian?
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen: Arvoisa herra puhemies! Kyllä näitä ohjeistuksia on annettu. Esimerkiksi Stakesissa on tehty tätä työtä ja myös tiedän, että opetusministeriön osalta Opetushallituksesta on annettu ohjeita siitä, kuinka tulee toimia. Sitten työsuojelun, työterveyshuollon puolella meillä on ohjeistukset siitä, milloin pitää puuttua asioihin ja ryhtyä esimerkiksi työntekijän kannalta tutkimaan sitä, mistä hänen oireilunsa johtuvat. Tätä tietoa on kyllä saatavissa, mutta olennaista on, että näitten rakennusten osalta ajoissa ryhdytään korjaamaan niitä ja puututaan ongelmiin, ennen kuin ne paisuvat mahdottomiksi.
Puhemies: Kysymys on loppuun käsitelty.
133. TORSTAINA 14. JOULUKUUTA 2006 kello 10
N:o 182) Sairaalarakennusten kosteus- ja homevauriot
Maija Perho/kok: Arvoisa puhemies! Viime vuoden keväänä selvityshenkilö professori Kari Reijula jätti sosiaali- ja terveysministeriölle selvityksen sairaalarakennusten kosteus- ja homevaurioista, jotka vaikuttavat hyvin vahingollisesti henkilökunnan työterveyteen. Tämä esitys piti sisällään monia eri toimenpiteitä, joita tietääkseni ei ole vielä viety millään tavalla toteutuksen asteelle. Tässä selvityksessä kävi ilmi, että sairaaloiden rakennuskannassa muhii kosteusvaurioiden aiheuttamana ja olemattoman korjausrakentamisen vuoksi todella suuri työntekijöiden terveysriski. Tiedustelen hallitukselta:
Miksi asian suhteen ei ole ryhdytty vielä tarvittaviin toimenpiteisiin?
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen: Arvoisa herra puhemies! Tämä homeongelma on kyllä tunnistettu tosiasia, kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa on tätä ongelmaa. Nyt muun muassa tähän asiaan liittyen olen viime viikolla sosiaali- ja terveysministeriössä pyytänyt virkamiehiä selvittämään niitä toimenpiteitä, joihin ministeriössä voitaisiin ryhtyä homealtistusten estämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksissa ja myös kuinka voisimme paremmin huolehtia sosiaaliturvasta niiden ihmisten kohdalla, jotka näistä homealtistuksista kärsivät. Tämä selvitys tulee nyt. Tammikuun puoleen väliin mennessä olen pyytänyt tiedot tästä, ja sitten sen jälkeen voimme päättää sosiaali- ja terveysministeriön osalta toimenpiteistä, joihin ryhdymme.
Maija Perho/kok: Arvoisa puhemies! On hyvä, että nämä työryhmät on asetettu, mutta jo vuosikausia on pahentunut tämä homeongelma ja siihen sairastuneiden tilanne erityisesti siitä syystä, että on hyvin horjuva käytäntö tämän ongelman ja sairauden toteamiseksi ammattitaudiksi. Eli pahimmoillaan syntyy tilanteita niin terveydenhuoltohenkilöstölle kuin opettajille esimerkiksi homekouluissa siitä, että heidän sairauttaan ei hyväksytä ammattitaudiksi ja he voivat pahimmoillaan jäädä täysin vaille asianmukaista sosiaaliturvaa. Tiedustelenkin ministeri Haataiselta sitä, minkälainen tämä sosiaaliturvan parantamista koskeva toimeksianto näille virkamiehille on.
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen: Arvoisa herra puhemies! Tiedämme, että näitä uusia homeiden aiheuttamia ammattitapauksia todetaan Työterveyslaitoksen ammattitautirekisterin tietojen mukaan sellainen yli 200-300 vuodessa, ja ne koskevat eri ammattiryhmiä. Siellä on opettajia, päivähoitotyöntekijöitä ja siellä on myös terveydenhuollon ammattilaisia. Kyllä tutkimusten mukaan astmariski ja kaikki kasvaa näiden homealtistusten myötä.
Nyt tuossa toimeksiannossa olen nimenomaan pyytänyt nämä aukkokohdat selvittämään, että virkamiehet katsovat, mitä aukkoja ja ongelmia tämän asian suhteen on työntekijöitten ammattitautien tunnistamisessa ja heidän sosiaaliturvansa järjestämisessä. Tämä on erityisesti pistetty liikkeelle.
Mutta toinen kysymys on sitten se, miten kunnat huolehtivat rakentamisesta ja näitten homerakennusten kunnostamisesta tai uusien tilalle rakennettavien rakennusten investointipäätösten tekemisestä. Siinähän kunnille on tämä vastuu siirtynyt jo 90-luvun alun päätösten vuoksi. Kuntien tulee huolehtia siitä, että lapset, koululaiset, terveydenhuoltohenkilöstö, opettajat voivat työskennellä terveellisissä työpaikoissa.
Mikko Kuoppa/vas: Herra puhemies! Ministeri Haatainen totesi juuri äsken, että se on siirtynyt kuntien vastuulle. Kysymys onkin se, mitenkä kunnat saavat rahaa. Kysynkin kuntaministeri Manniselta:
Miten kuntaministeri on huomioinut sen, että näitä homeongelmia on yhä lisääntyvässä määrin ollut ja kunnat ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa eivätkä pysty korjaamaan ajoissa näitä ongelmia, ja sitä kautta syntyy sitten terveysongelmia työntekijöille? Mitä kuntaministeri Manninen vastaa tähän, koska muun muassa harkinnanvaraisia valtionosuuksia edelleenkin supistetaan vaan. Monet kunnat joutuvat yllättäen rahoitusongelmiin, kun tämmöinen suurehko homeongelma jossain koulussa tai terveyskeskuksessa ilmenee.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen: Arvoisa puhemies! Meillähän opetusministeri tietysti voi tarkemmin kertoa, mutta koulupuolellahan on ollut useina vuosina tietty raha, joka on erityisesti kohdennettu näihin homekysymyksiin. Sen sijaan terveyskeskusten puolellahan ei tällaista rakentamis- tai investointiavustusjärjestelmää enää ole olemassa. Se on lopetettu edellisten hallitusten aikana, ja silloin kyllä vastustin sitä, mutta jäin vähemmistöön, etten valitettavasti voinut sille mitään. Ilmeisesti ed. Kuoppa oli puolustamassa todennäköisesti sitä poistamista.
Homeongelma on tietysti hyvin yleinen. Se on myöskin monien valtion kiinteistöjen osalta sama ongelma, ja se on asia, johon pitää kiinnittää todella vakavaa huomiota, ja kiinteistön omistaja on tietysti ensisijaisesti aina vastuussa siitä, että kiinteistö on käyttökunnossa ja käyttökelpoinen. (Ed. Kuosmanen: Ei riitä vakava huomio!)
Tarja Cronberg/vihr: Arvoisa puhemies! Kun henkilö altistuu homeille, häntä tutkitaan niin, että hänet jatkuvasti altistetaan uudelleen homeelle ja hän sairastuu itse tästä tutkinnasta. Ensimmäinen kysymykseni kuuluu:
Mitä ministeri aikoo tehdä, jotta tämä sairastuminen itse kokeissa lopetetaan?
Toinen kysymys on: Kun henkilö ei voi palata sairaalaan, jossa hän on töissä eikä työnantaja voi osoittaa uusia tiloja, niin hänet pannaan työkokeiluun, jossa hän jatkuvasti altistuu näille homeille.
Kuinka tämä on mahdollista?
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen: Arvoisa herra puhemies! Tietysti sairaaloiden toiminta, perusterveydehuolto ja terveydenhuolto kuuluvat ministeri Hyssälän vastuualueeseen, mutta voin vastata kyllä tähän kysymykseen, että kunnissahan tietysti sairaaloissa, sairaanhoitopiireissä työnantaja vastaa siitä, millä tavalla hän huolehtii siitä, että työntekijä pystyy palaamaan työhön ja saamaan asialliset työskentelyolosuhteet. Siitä on kyllä selkeät ohjeistukset olemassa. Näin ollen näitä asioita pitäisi vakavasti siellä kuntatasolla työnantajan toimesta työyhteisössä pohtia.
Mutta mitä tulee näihin sosiaaliturvan mahdollisiin epäkohtiin, niin niitä selvitetään ja tammikuussa sitten tullaan katsomaan sen työn perusteella, mitä voimme tehdä.
Pekka Nousiainen/kesk: Arvoisa puhemies! Mikäli oikein muistan, niin selvitysmies Reijula esitti omassa raportissaan myöskin sitä, että varattaisiin erillinen valtionosuus näitten homevaurioiden korjaamiseen sairaanhoitopiireille, ja nyt kun ministeriössä selvitetään näitä toimenpiteitä, mitä tuon selvityksen johdosta aiotaan tehdä, niin onko tarkoitus, rouva ministeri, ottaa esille myöskin tämä homevaurioraha erillisenä hankkeena näitten vaurioiden korjaamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen: Arvoisa puhemies! Tätä valtionosuusjärjestelmäähän ryhdyttiin muuttamaan vuonna 93 tällaiseksi laskennalliseksi valtionosuusjärjestelmäksi. Tuolloin aloitettiin tämä erillisten investointirahojen alasajo. Silloin haluttiin siirtää sosiaali- ja terveydenhuollossa investointikustannukset ja vastuu myös kuntien hoidettavaksi. Mutta yleisessä valtionosuudessahan nämä rahat tulevat myös näitä investointeja varten. Mutta kyllä minä sanoisin niin, että entistä tärkeämpää olisi kunnissa huolehtia siitä, että rakennusvaiheessa, suunnitteluvaiheessa, asiat hoidetaan kunnossa ja kosteusvaurioihin puututaan ajoissa, jotta nämä ongelmat eivät pääse kumuloitumaan ja menemään niin pahaksi, että siellä työntekijät ja lapset ja koululaiset sairastuvat. Tähän ehkä tämä järjestelmä nyt entistä paremmin kannustaa kuin siihen, että perästäpäin paikataan. Koulujen osalta on jouduttu näin tekemään.
Virpa Puisto/sd: Arvoisa puhemies! Kun me puhumme homekouluista, terveydenhuollon laitoksista, on puhuttava laajemminkin siitä, että meidän hoitolaitoksemme ja koulumme ovat monin osin muunkin remontin tarpeessa ja ovat tapaturmavaaran aiheuttajia hoitohenkilökunnalle ja asukkaille ja koululaisille. Siksi kysynkin ministeri Heinäluomalta:
Kun me joudumme vastaamaan aina, että näiden asioiden korjaaminen ei mahdu raameihin, oletteko pohtinut, ovatko raamit paikallaan, olisiko syytä arvioida uudelleen raamien kokoa lamanjälkeisestä ajasta? Toisaalta kysyn toista vaihtoehtoa: Kun on tapaturmien määrän vuoksi nyt tehty poikkeusratkaisu, joka on hyvä, että budjettiin on lisätty liikenneturvallisuuden parantamiseksi tiemäärärahoja merkittävästi, joista osa on saatu (Puhemies koputtaa) voittovaroista, voiko tällaisena kertakäyttöratkaisuna ajatella, että budjetin ylijäämästä (Puhemies koputtaa) ja voittovaroista voitaisiin antaa näitä korjausmäärärahoja ohi sen kiusallisen raamin?
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma: Arvoisa puhemies! Kehyksethän ovat seuraavan kerran arvioitavana ensi keväänä. Maaliskuussa tehdään tekninen kehystarkastelu ja sitten vaalien jälkeen aloittava hallitus tekee seuraavalle vaalikaudelle ulottuvan menopäätöksen ja se tuodaan asianmukaisesti eduskunnan hyväksyttäväksi. On selvää, että kun vaalien jälkeen uusi eduskunta kokoontuu, uskon, että muodostettava hallitus tulee tarkistamaan kehykset ensi vaalikautta ajatellen oikealle kohdalleen.
Toisen kysymyksen osalta: Kaikki rahahan on samanlaista rahaa, viime kädessä se otetaan valtion kassasta tuli se sitten mistä tahansa tulosta, että sitä, mistä raha tulee, ei ole korvamerkitty, vaan kaikki raha on samalla tavalla käytettävissä.
Paula Risikko/kok: Arvoisa puhemies! Aika paljon juuri on ongelmia näissä julkisten rakennusten homeongelmissa. Tein kirjallisen kysymyksen siitä, että kun tällaista epäilyä on, niin eikö pitäisi olla selkeät ohjeet siitä, miten toimitaan jo epäilyvaiheessa. Minulle vastattiin, että tällaiset ohjeet on annettu, mutta valitettavasti täytyy todeta, että niistä ohjeista ei ole tietoa. Miten aiotte korjata asian?
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen: Arvoisa herra puhemies! Kyllä näitä ohjeistuksia on annettu. Esimerkiksi Stakesissa on tehty tätä työtä ja myös tiedän, että opetusministeriön osalta Opetushallituksesta on annettu ohjeita siitä, kuinka tulee toimia. Sitten työsuojelun, työterveyshuollon puolella meillä on ohjeistukset siitä, milloin pitää puuttua asioihin ja ryhtyä esimerkiksi työntekijän kannalta tutkimaan sitä, mistä hänen oireilunsa johtuvat. Tätä tietoa on kyllä saatavissa, mutta olennaista on, että näitten rakennusten osalta ajoissa ryhdytään korjaamaan niitä ja puututaan ongelmiin, ennen kuin ne paisuvat mahdottomiksi.
Puhemies: Kysymys on loppuun käsitelty.
Vastaukset 5
Vanhimmat
varsinaista teatteria.
Perhon ollessa aikoinaan sos.-ja terv.ministeri homeasia oli aivan samanlaisessa selittelykuopassa kuin nytkin.
Eihän tämä ole muuta kuin teatteria.
Sirkushuvia.
Vuoroin sitä vuoroin tätä. Kukin vuorollaan ja sitten ollaan muka tehty kansalaisten eteen "täysin palkein" töitä.
Kyllä sanoilla osataan vaikka mitä, mutta käytännössä tilanne pysyy paikallaan.
Se on sitä politikointia.
Tällaisesta sanojen pyörittelystä ja käytännön tilanteen toistuvasta hallitsemattomuudesta ammattipolitiikko tunnistetaan.
Siis ei mitään ammattiylpeyttä, jota sentään joskus muinoin oli, mielestäni.
Kyllä nyt tarvitaan selviä käytännön tuloksia eikä tätä iänikuista pyöritystä poliittisin sanakääntein.
Tähän maahan rakennetaan aivan turhanpäiväisiä hienostolle tarkoitettuja laitoksia, mutta tämän hetken sairaalat, koulut, päiväkodit, palvelukodit, kuntien ja kaupunkien eri tahojen rakennukset ja armeijan rakennukset saavat mädäntyä ja sairastuttaa ihmisiä valtiovallan eri tahojen edustajien pitäessä keskinäistä laulantaa.
Kyllä näissä olisi tälle kansalle aivan kylliksi töitä vuosikymmeniksi jos vain löytyisi järkeä kohdentaa rahavirrat oikein, varsinkin nyt kun Suomen valtionkassalla on hyvä tilanne.
Ensin pitäisi hoitaa nykyiset asialliseen kuntoon ja vasta sitten aleta unelmoimaan uusia, mikäli yhteiskunnalla on varaa niiden ylläpitämiseen.
Sama koskee myös näitä suuria urheilulaitoksia ja muita suureellisia monumentteja.
Ei niissä mitään, mutta miten urheilulla voidaan parantaa jo sairastunut, niin tuntuvat vain nuo "suuret tahot" luulevan.
Jotenkin skitsoa.
Toinen juttu on sitten nämä suurpääomasijoittajat ja heidän "trokarinsa", ei heitä kiinnosta yhtään se miten tässä maassa yhteiskunta voi, heitä kiinnostaa vain jokin "pikatuotto" ja samalla hyvin lyhytnäköinen toiminta.
Tällaisille sitten vielä jaellaan kunniamerkkejä ja kutsutaan linnan juhliin.
"Tosi isänmaan ystäviä".
No, odotellaanhan vielä, sillä tämä homepommi ei vielä ole täysin jyrähtänyt.
Niissä vielä ollaan tosi pulassa ja Arkadian mäellä eikä lasipalatseissa vieläkään tajuta tilanteen koko vakavuutta.
Tai jos olisikin niin onnellisesti, että nuo sen jo jotenkin tunnistavat ja hämärästi tajuavat ja eivätkä tee muuta kuin "kilpalaulevat" keskenään ja toisilla tahoilla vain ummistetaan silmät tai painetaan pää puskaan, niin hölmöjä ovat.
Tee työtäs laulellen, ja vielä kilpalaulellen; kilpailuyhteiskunnassahan ollaan ja tarvotaan. Vielä ei ole "äly" herännyt täysin, mutta luulen isojen jo aavistavan, mitä tuleman pitää. Ehkä pelkoa pidetään (mörköä) vielä taskussa, kun pelätään "suuren pommin" räjähtävän. Tai ei ehkä "äly", vaan ihmisen rohkeus.. olla rehellinen itselleen ja toisille. Kuinka kauan puissa kiipeily ja metsäläisyys jatkuu....
että sitä älyä ei tule löytymään.
Tilanne tällä hetkellä tässä maassa on se, että nämä nykyiset kilpalaulajat ja vakuutuskähmijät ovat kohta nauttimassa sitä suurta ansaitsematonta eläkettään sekä niitä suuria varoja, joita he ovat sopivasti sijoittaneet johonkin muuhun kuin tähän ukkoutuvaan maahan.
Onhan heillä se (käsittämätön) vapaus määrätä oma palkkansa ja muut etuudet.
Keskustelin tässä taannoin erään henkilön kanssa, joka on varsin hyvin tietoinen tämän nykyisen politikoinnin tuomasta vastuuttomuudesta nykyisiä rakennuksia kohtaan.
Viesti oli karu.
Jollei nyt ja heti näillä "rahakirstun vartijoilla" ala järki toimimaan ja aleta viivytyksettä investoimaan nykyisten rakennusten kunnostamiseen ja huoltamiseen, tulee seuraavilla sukupolvilla, jotka astuvat "remmiin", olemaan mahdoton tehtävä edessä.
Silloin ei enää edes kuvitella rakennettavan jotain nykytaiteen museoita (mätiä sellaisia) tai suuria urheiluhalleja (hirvittäviä kustannuksia aiheuttavia).
En tosiaankaan enää usko sen järjen voittavan saati sitten ihmissuvun rehellisyyteen.
Tuosta rehellisyydestä kertoo asianajien huimat palkkiot sen, että kaikki toimii perin epärehellisesti, eihän näillä pykälänviilaajilla olisi muuten tällaista kukoistuskautta.
Koko järjestelmä on rakennettu juuri tällaista toimintaa silmällä pitäen ja sitä myös tuetaan kaikilta "kakkikukkuloiden" taholta.
Niin täällä kuin muualla maailmassa.
Lisäksi tuolla muualla maailmassa kaikenlaiset höyrypäät tai muuten kajahtaneet saavat olla rauhassa ja johtavat omavaltaisesti maataan miten tahtovat.
Hulluja koko porukka.
""
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen: Arvoisa herra puhemies! Kyllä näitä ohjeistuksia on annettu. Esimerkiksi Stakesissa on tehty tätä työtä ja myös tiedän, että opetusministeriön osalta Opetushallituksesta on annettu ohjeita siitä, kuinka tulee toimia.
Sitten työsuojelun, työterveyshuollon puolella meillä on ohjeistukset siitä, milloin pitää puuttua asioihin ja ryhtyä esimerkiksi työntekijän kannalta tutkimaan sitä, mistä hänen oireilunsa johtuvat.
""
Ainakin TK-lääkärissä käydessäni sain tylyn kohtelun, sanottiin:
"Meille on annettu ylempää ohjeistus olla puuttumatta ja kommentoimatta home oireita ja sairautta". Eikä otettu mitään näytteitä/tutkimuksia. Avaavaa astmalääkettä resepti. (Ventoline)
Kiitos terveyskeskus, kiitos paljon!!
Palaamme asiaanne tuonnempana.