Lola ja

kuutamokävely

Kukapa nuori tyttö ei olisi joskus haaveillut pitkistä kuutamokävelyistä, yllättävistä hellyyden osoituksista, uljaasta prinssistä valkoisen ratsunsa selässä... suuresta rakkaudesta, joka vie jalat alta? Elipä kerran kauan sitten maaseudulla kuusitoistavuotias Lola-niminen tyttö, joka haaveili siitä kaikesta...

Aamuaurinko oli tuskin ehtinyt kohota Warreyn kartanon yläpuolelle, kun Lolan makuukammarista kuului riemunkiljaus.

- Minä en saata uskoa sitä, isä! En saata uskoa. Voi, se on niin kaunis, Lola huokaisi ja silitti kaunista, vaalenpunaista kangasta.

- Niin, se on kaunis. Olen palkannut kaupungin parhaat ompelijat tekemään siitä sinulle mieleisesi puvun, Lolan isä sanoi hyväillen tyttärensä poskea. - Voit käyttää sitä häissäsi.

- Häissäni? Lola tirskahti. - Voi isä, en voisi kuvitella jättäväni sinua toisen miehen tähden!

Lolan isä hymyili. - Kuulehan, sitten, kun olet vähän kasvanut, olen varma, että joku komea nuorukainen vie jalat altasi ja saa sydämesi sekoamaan rakkaudesta!

Sanat koskettivat Lolan sydäntä. Hän todellakin toivoi saavansa miehen ja kokea tämän kanssa kaikkea hauskaa, mutta hän rakasti isäänsä hyvin paljon eikä halunnut jättää tätä yksin.

- Ehkä, mutta sinä olet aina elämäni mies, Lola tirskui isälleen. He halasivat ja syleilivät toisiaan.

- Eräs tuttavani tulee käymään tänään ja hänellä on kaksi nuorta poikaa, Tom ja Erik. He ovat sinua vuoden vanhempia. Pidä heidän kanssaan hauskaa, aarteeni.

Lolan isä lähti huoneesta ja jätti Lolan pohtimaan, miten tämä pukeutuisi tänään.

Kun Lola vihdoin oli valinnut vaaleansinisen puvun, hän meni alakertaan ja istui isäänsä vastapäätä pöydän ääreen.

- Isä? Lola kysyi ja ojensi kätensä isäänsä kohti. - Isä?!

- Mitä, kultaseni? isä kysyi ja silitti Lolan tummia hiuksia.

- Mitä sinä tarkoitit sillä, että me pitäisimme hauskaa? Tarkoitan siis, ettenhän minä ole ennen ollut poikien kanssa. Miten minä viihdyttäisin heitä?

Lolan kysymys havahdutti hänen isänsä, ja isä oli hetken hiljaa. Hän tiesi, että pojat pitäisivät Lolan vartalosta, mutta hän ei halunnut nöyryyttää tytärtään.

- He ehkä haluaisivat vain jutella kanssasi. Olkaa vaikka sinun huoneessasi, isä sanoi. Lolan ilme näytti helpottuneelta.

- Kiitos.

Kun isän tuttava poikineen sitten saapui, Lola oli hyvin hermostunut. Hän tutki kahta nuorukaista katseellaan ja tunsi sydämessään oudon, pistävän tunteen. Tom oli vaaleatukkainen, iloisesti hymyilevä nuorukainen, joka oli pukeutunut vaatimattomasti. Erik taas oli tumma, hänkin hymyili, mutta katseesta puuttui jotain. Lola kätteli heitä kumpaakin.

- Tulkaa, näytän huoneeni, Lola sanoi ja lähti kävelemään lanteet viekoittelevasti keinuen huoneeseensa. Hän oli vaihtanut ylleen kullanvärisen puvun, joka myötäili hänen vartaloaan, paljasti olkapäät ja vaon rintojen välissä. Lola tunsi katseet itsessään sulkiessaan huoneensa oven.

- Sinulla on romanttinen huone, Lola, Erik sanoi ja katsoi veljeään.

- Niin, kiitos, Lola änkytti ja hymyili valloittavasti.

- Olet varmaan viettänyt täällä monta yötä rakastellen aviomiestäsi? Tom kysyi.

Lola hätkähti nuorukaisten suorapuheisuutta. Hän tunsi punastuvansa.

- Noin ei saisi puhua, Tom, hän sanoi kylmän rauhallisesti, mutta tunsi suupieltensä nykivän ja alapäänsä kostuvan kiihotuksesta.

- Et vastannut kysymykseeni, Tom sanoi hymyillen.

- Minulla ei ole aviomiestä, Lola sanoi ja hätkähti tuntiessaan Erikin kädet olkapäillään.

- Mm... Ei meilläkään ole naista, Erik kuiskasi ja puri hellästi Lolan korvaa. Lola äännähti nautinnosta.

- Te olette todella... sopimattomia! hän naurahti, muttei tehnyt mitään, kun nuorukaiset alkoivat riisua häntä. Pian hän seisoi heidän edessään ihan alasti, sydän rintaa hakaten ja hengitys kuumana.

- Voi herran aarretta! Sinä olet kaunis, Tom kuiskasi ja suuteli Lolaa. - Me opetamme sinulle, mitä on olla nainen, kuiskasi Erik ja suuteli Lolan rintoja. Tom suuteli toista ja Erik toista. Lola äännähteli nautinnosta. Hänen alapäänsä sykki halusta saada jotain sisäänsä.

Minä en ole hieno nainen, ajatteli Lola häpeissään, kun Tom ja Erik alkoi nuolla hänen alapäätään. Hän ulvahteli ja kiljui nautinnosta.

Täällä jatko-osa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=4500000000001284&posting=22000000022176442

2

7762

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mimmmmi

      Se on poistettu :(
      mukava lukea tarinoita jotka sijoittuvat eri miljööhön ja aikaan! pistä se jatko uudestaan!

    • Nimetön

      Jatko-osa on poistettu :(

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Melkein lähetin viestin.

      Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
      Ikävä
      129
      1727
    2. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      71
      1547
    3. Ikävöimäsi henkilön ikä

      Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie
      Ikävä
      55
      1260
    4. Liikenne onnettomuus

      Annas kun arvaan -Nuoriso -Ajokortti poikkeusluvalla -Ylinopeus
      Orimattila
      68
      1102
    5. Oli kyl kunnon reissu

      Jopa oli bileet hotellissa! Kunnon menot ja Kuhmon rytkyt liikenteessä. Onneksi ei ollu tuulipukua päällä! 😂👍🏻
      Kuhmo
      10
      729
    6. Kuka jäi auton alle

      Kuka jöi kantatiellä auton alle eilen
      Kuortane
      2
      725
    7. Muistatko ensimmäisen kahdenkeskisen hetken

      kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      45
      717
    8. Vähän pelottaa

      Että ten suuren mokan. Tämä muuttaa nyt liikaa asioita.
      Ikävä
      41
      705
    9. Plösö ja synttäriruusut

      Joko Plösö sai hommattua ne 100 ruusua sankarille vai vieläkö sankarin odotus jatkuu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      150
      692
    10. Tiedätkö autereen?

      Se on vähän niinkuin sinä. Eräänä päivänä se hehkuttaa eteerisenä, laiskan hauen tavoin. Toisena se iskee kuin nälkäinen
      Tunteet
      8
      668
    Aihe