Katsekontakti

asseilla

Miksi katsekontakti on asseille vaikeaa? Itse en osaa vieläkään katsoa oikein silmiin vaan johonkin nenänpäähän ja joskus taas tuijotan vain jotain esinettä samassa tilassa. Koen silmiinkatsomisen uhkaavaksi.

17

5196

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • autistinen katse

      Ihmisellä on paljon "eläimellisiä" kykyjä. Kulttuuri on vaan lakaissut ne "maton alle". Kun eläin katsoo tarkoituksena on saalistaa. Eli katse on merkinnyt uhkausta. Vuosituhansien kuluessa Ihminen on kehittänyt monia menetelmiä muuttaakseen tuon katseen merkityksen. Assille on ongelmallista katseen tulkinta. Tästä on tehty tutkimuksia mm. Suomessa. Syynä pidetään peilisolujen häiriötä. Lapsi oppii jo varhain reagoimaan äitinsä ilmeisiin, mutta ei assi. Kun positiivista viestiä ei pystytä tulkitsemaan äidin kasvoilta - tilanne tuntuu ahdistavalta. Tuolloin luonnollinen reaktio on välttää katsetta, jonka merkitys tuntuu uhkaavalta.

      http://en.wikipedia.org/wiki/Mirror_cells

      • jäljillä

        Oma assini kykenee katsomaan silmiin ihmisiä, jotka ovat hyvin tuttuja, hänen erityislaadustaan tietoisia ja osoittaneet vuosien saatossa olevansa luotettavia ja turvallisia. Toisinaan hän suorastaan tuijottaa, yrittää jotenkin epätoivoisesti lukea ilmeitä ja yhdistää niitä puhuttuun viestiin.
        Vieraiden ihmisten kanssa hänen on vaikea kommunikoida ylipäätään, joten peittääkseen hämmennystään ja epävarmuuttaan hän katselee mieluummin vaikka kengänkärkiään.


      • tekstiä
        jäljillä kirjoitti:

        Oma assini kykenee katsomaan silmiin ihmisiä, jotka ovat hyvin tuttuja, hänen erityislaadustaan tietoisia ja osoittaneet vuosien saatossa olevansa luotettavia ja turvallisia. Toisinaan hän suorastaan tuijottaa, yrittää jotenkin epätoivoisesti lukea ilmeitä ja yhdistää niitä puhuttuun viestiin.
        Vieraiden ihmisten kanssa hänen on vaikea kommunikoida ylipäätään, joten peittääkseen hämmennystään ja epävarmuuttaan hän katselee mieluummin vaikka kengänkärkiään.

        Ihan kuin olisit kirjoittanut pojastani, joka ei saanut asperger-diagnoosia kun ottaa katsekontaktia äitiinsä !


      • Autistinen katse

      • Aspergerinfo

        "Lapsi oppii jo varhain reagoimaan äitinsä ilmeisiin, mutta ei assi. Kun positiivista viestiä ei pystytä tulkitsemaan äidin kasvoilta - tilanne tuntuu ahdistavalta. Tuolloin luonnollinen reaktio on välttää katsetta, jonka merkitys tuntuu uhkaavalta."

        Juuri näin. Tämä omakohtaiseen kokemukseeni perustuva fakta todennettiin neuropsykiatrin toimesta oikeaksi äitini allekirjoituksin.


    • minä33

      No minulla on ainakin ihan se, että yleensä koen vieraiden ihmisten silmät epämiellyttäviksi. Tutut taas eivät edellytä että heitä toljottaa koko ajan "rehellisesti" silmiin. Ihmisen silmät ovat minusta ikävän kosteat ja ällöttävät, huh. Tämä taas ei koske esim. lapsia, jotka eivät oleta että heitä tollotetaan silmiin. On tosiaan häiritsevää että jotkut vaativat että heitä pitää katsoa silmiin. Pystyn kyllä siihen jos on pakko,esim. vaikka työhaastattelu, mutta sisäisesti olen ihan kananlihalla sellaisen jälkeen ja on hyvin huono olo.

    • Kaikki ei ole asseja

      Minä en kykenen puhumaan ja katsomaan samaan aikaa silmiin. Olen siis ns. joko tai ihminen. On joko keskityttävä puhumaan tai katsomaan silmiin ja silmiin on vaikea katsoa koskaan muutoin kuin lyhyitä aikoja kerrallaan.

      Jos diagnosoitu assi kykenee normaaliin katsekontaktiin, on hänet todennäköisesti diagnosoitu väärin. Asperger henkilö ei ikään kuin tarvitse katsekontaktia sillä hän kommunikoi eri tavalla kuin neurologista keskivertoa edustava henkilö.

      Aspergerin sundrooma on muotidiagnoosi jota jaellaan esim. yksityisillä lääkäriasemilla rahasta. Diagnoosin voi siis ostaa jos haluaa selitellä mielenterveysongelmiaan mieluummin aspergerillä.

      • Assi vai hullu?

        Aivan totta! Autismi ei selitä mielenterveysongelmia – mutta vanhakantaisen koulutuksen saaneet psykologin sekoittavat autismin oirteet liian usein mielenterveysongelmiin.

        Tässä linkissä on vertailtu mielenterveysongelmia ja autismia:
        https://sites.google.com/site/assijorinat/autismi


      • päivityksen paikka
        Assi vai hullu? kirjoitti:

        Aivan totta! Autismi ei selitä mielenterveysongelmia – mutta vanhakantaisen koulutuksen saaneet psykologin sekoittavat autismin oirteet liian usein mielenterveysongelmiin.

        Tässä linkissä on vertailtu mielenterveysongelmia ja autismia:
        https://sites.google.com/site/assijorinat/autismi

        Vanhentunutta tietoa Assijorinoissa edelleen.


      • Aspergerinfo Admin
        päivityksen paikka kirjoitti:

        Vanhentunutta tietoa Assijorinoissa edelleen.

        "Autismi ei selitä mielenterveysongelmia – mutta vanhakantaisen koulutuksen saaneet psykologin sekoittavat autismin oirteet liian usein mielenterveysongelmiin."

        Mielenterveysongelmat ja aspergerius kietoutuvat usein hyvin voimakkaasti käytännön tasolla toisiinsa sekä geneettisen perimän, ympäristötekijöiden että varhaisen vuorovaikutuksen puutteellisuuksien kautta.

        Ihmisen persoonan kehityksen kannalta varhaisen vuorovaikutuksen "onnistuminen" on yksi keskeisimmistä tekijöistä, joilla ei kuitenkaan voida näitä neurodiversiteetista johtuvia synnynnäisiä poikkeavuuksia/erilaisuuksia verrattuna normaaliin lähteä selittämään yksityiskohtaisemmin tuntematta yksilön hernkilöhistoriaa/suvun vaiheita vähintään viiden edellisen polven ajalta tarkemmin.


      • menikö oikein?
        Aspergerinfo Admin kirjoitti:

        "Autismi ei selitä mielenterveysongelmia – mutta vanhakantaisen koulutuksen saaneet psykologin sekoittavat autismin oirteet liian usein mielenterveysongelmiin."

        Mielenterveysongelmat ja aspergerius kietoutuvat usein hyvin voimakkaasti käytännön tasolla toisiinsa sekä geneettisen perimän, ympäristötekijöiden että varhaisen vuorovaikutuksen puutteellisuuksien kautta.

        Ihmisen persoonan kehityksen kannalta varhaisen vuorovaikutuksen "onnistuminen" on yksi keskeisimmistä tekijöistä, joilla ei kuitenkaan voida näitä neurodiversiteetista johtuvia synnynnäisiä poikkeavuuksia/erilaisuuksia verrattuna normaaliin lähteä selittämään yksityiskohtaisemmin tuntematta yksilön hernkilöhistoriaa/suvun vaiheita vähintään viiden edellisen polven ajalta tarkemmin.

        Edellisen vuoksi AspergerINFOfoorumin PÄÄylläpito kai kommunikoi kaupungin päättävien tahojen kanssa ainoastaan yksityisviestein.


      • jjj000222

        Koen kans epämiellttyväksi tuijotella vieraita jatkuvasti silmiin puhuttaessa :/ Se jotenkin häiritsee keskittymistä itse puheeseen. Käytän kai kuuloaistia enemmän ja äänensävyistä tulkkaan paljon ihmisen "aitoja" signaaleja. Ja muuten, äärimmäisen moni aikuinen on kauhean teennäinen jollain tapaa, enkä voi sietää teeskentelijöitä. Huomaan kaikki mahdolliset maneerit. Sen sijaan ujous, arkuus ja alkujännitys ei häiritse minua yhtään koska ne on tavallaan luonnollisia tunnetiloja vieraiden ihmisten kesken.

        Slmiin katsomisen ongelmaa ei ole tuttujen ja turvallisten ihmisten kanssa. Silloin kaikki sujuu luontevasti. Minulla kestää ylipäätään kauan, ennen kuin pystyn "rentoutuneesti" olemaan jonkun uuden ihmisen seurassa. Olen kai aika varautunut aluksi.


      • Aspergerinfo
        jjj000222 kirjoitti:

        Koen kans epämiellttyväksi tuijotella vieraita jatkuvasti silmiin puhuttaessa :/ Se jotenkin häiritsee keskittymistä itse puheeseen. Käytän kai kuuloaistia enemmän ja äänensävyistä tulkkaan paljon ihmisen "aitoja" signaaleja. Ja muuten, äärimmäisen moni aikuinen on kauhean teennäinen jollain tapaa, enkä voi sietää teeskentelijöitä. Huomaan kaikki mahdolliset maneerit. Sen sijaan ujous, arkuus ja alkujännitys ei häiritse minua yhtään koska ne on tavallaan luonnollisia tunnetiloja vieraiden ihmisten kesken.

        Slmiin katsomisen ongelmaa ei ole tuttujen ja turvallisten ihmisten kanssa. Silloin kaikki sujuu luontevasti. Minulla kestää ylipäätään kauan, ennen kuin pystyn "rentoutuneesti" olemaan jonkun uuden ihmisen seurassa. Olen kai aika varautunut aluksi.

        "Koen kans epämiellttyväksi tuijotella vieraita jatkuvasti silmiin puhuttaessa :/ Se jotenkin häiritsee keskittymistä itse puheeseen."

        Hyvin tuttua eli en mielelläni katso toista silmiin vuorovaikutustilanteissa, koska se tekee olon hyvin epämiellyttäväksi. Yleensä pyydän keskustelukumppania istumaan viereeni, jolloin voin rentoutua koska toisen kasvot eivät ole suoraan koko ajan nähtävillä.

        Kyvyttömyyteni tulkita kasvojen ilmeitä "oikein" saa aikaan epävarmuutta, minkä vuoksi tahdon mahdollisimman nopeasti päästä tilanteista pois mikäli ei ole mahdollista käydä keskustelua vähintään 2-5 metrin päässä keskustelukumppanista, jolloin kummallakin on tasavertaiset mahdollisuudet tulkita toisen eleitä. Vastapuolen tarkoitusperät tulkitsen äänensävyistä sekä vartalon liikehdinnästä, mikä ei lähietäisyydeltä (alle 2 m) onnistu.

        Usein myös ihmettelen esim. kaupassa käydessäni miksi ihmiset karttavat minua ilman mitään ulkoisesti selitettävissä olevaa syytä. Tilaa tulee ympärilleni vaikka käyttäydyn mahdollisuuksien mukaan kaikkia kanssaihmisiä kohtaan ystävällisesti kaikki huomioonottaen. Joskus tämä pelottaa itseänikin.

        Hämmästyttävää on myös se, että vaikka katsekontaktin ottaminen ihmisiin on lähes mahdotonta ei siinä ole mitään vaikeuksia eläinten kanssa. Voimme esim.koirani kanssa katsella toisiamme silmiin minuutteja yhtäperää eikä kummallekaan tule siitä vaivaantunut olo.
        Voimakas tunneside, mikä on pohjana turvalliselle vuorovaikutukselle, voidaan siis solmia pelkästään luottamukseen perustuen, myös esim. ilman konkreettista puhetta tai katsekontaktia vastapuolen kanssa, mikäli kumpikin osapuoli tietää mitä toinen ajattelee/mitkä ovat vastapuolen tarkoitusperät, pelkästään aistinvaraisesti, vaikkei kaikki viisi perusaistia (näkö, kuulo, haju, maku, tunto) olisikaan samanaikaisesti käytettävissä.


      • jk.
        Aspergerinfo kirjoitti:

        "Koen kans epämiellttyväksi tuijotella vieraita jatkuvasti silmiin puhuttaessa :/ Se jotenkin häiritsee keskittymistä itse puheeseen."

        Hyvin tuttua eli en mielelläni katso toista silmiin vuorovaikutustilanteissa, koska se tekee olon hyvin epämiellyttäväksi. Yleensä pyydän keskustelukumppania istumaan viereeni, jolloin voin rentoutua koska toisen kasvot eivät ole suoraan koko ajan nähtävillä.

        Kyvyttömyyteni tulkita kasvojen ilmeitä "oikein" saa aikaan epävarmuutta, minkä vuoksi tahdon mahdollisimman nopeasti päästä tilanteista pois mikäli ei ole mahdollista käydä keskustelua vähintään 2-5 metrin päässä keskustelukumppanista, jolloin kummallakin on tasavertaiset mahdollisuudet tulkita toisen eleitä. Vastapuolen tarkoitusperät tulkitsen äänensävyistä sekä vartalon liikehdinnästä, mikä ei lähietäisyydeltä (alle 2 m) onnistu.

        Usein myös ihmettelen esim. kaupassa käydessäni miksi ihmiset karttavat minua ilman mitään ulkoisesti selitettävissä olevaa syytä. Tilaa tulee ympärilleni vaikka käyttäydyn mahdollisuuksien mukaan kaikkia kanssaihmisiä kohtaan ystävällisesti kaikki huomioonottaen. Joskus tämä pelottaa itseänikin.

        Hämmästyttävää on myös se, että vaikka katsekontaktin ottaminen ihmisiin on lähes mahdotonta ei siinä ole mitään vaikeuksia eläinten kanssa. Voimme esim.koirani kanssa katsella toisiamme silmiin minuutteja yhtäperää eikä kummallekaan tule siitä vaivaantunut olo.
        Voimakas tunneside, mikä on pohjana turvalliselle vuorovaikutukselle, voidaan siis solmia pelkästään luottamukseen perustuen, myös esim. ilman konkreettista puhetta tai katsekontaktia vastapuolen kanssa, mikäli kumpikin osapuoli tietää mitä toinen ajattelee/mitkä ovat vastapuolen tarkoitusperät, pelkästään aistinvaraisesti, vaikkei kaikki viisi perusaistia (näkö, kuulo, haju, maku, tunto) olisikaan samanaikaisesti käytettävissä.

        Sen, mitä toinen ajattelee/tahtoo, voi vaistota, myös ilman aisteja.:)


      • nikunakuniks
        Aspergerinfo kirjoitti:

        "Koen kans epämiellttyväksi tuijotella vieraita jatkuvasti silmiin puhuttaessa :/ Se jotenkin häiritsee keskittymistä itse puheeseen."

        Hyvin tuttua eli en mielelläni katso toista silmiin vuorovaikutustilanteissa, koska se tekee olon hyvin epämiellyttäväksi. Yleensä pyydän keskustelukumppania istumaan viereeni, jolloin voin rentoutua koska toisen kasvot eivät ole suoraan koko ajan nähtävillä.

        Kyvyttömyyteni tulkita kasvojen ilmeitä "oikein" saa aikaan epävarmuutta, minkä vuoksi tahdon mahdollisimman nopeasti päästä tilanteista pois mikäli ei ole mahdollista käydä keskustelua vähintään 2-5 metrin päässä keskustelukumppanista, jolloin kummallakin on tasavertaiset mahdollisuudet tulkita toisen eleitä. Vastapuolen tarkoitusperät tulkitsen äänensävyistä sekä vartalon liikehdinnästä, mikä ei lähietäisyydeltä (alle 2 m) onnistu.

        Usein myös ihmettelen esim. kaupassa käydessäni miksi ihmiset karttavat minua ilman mitään ulkoisesti selitettävissä olevaa syytä. Tilaa tulee ympärilleni vaikka käyttäydyn mahdollisuuksien mukaan kaikkia kanssaihmisiä kohtaan ystävällisesti kaikki huomioonottaen. Joskus tämä pelottaa itseänikin.

        Hämmästyttävää on myös se, että vaikka katsekontaktin ottaminen ihmisiin on lähes mahdotonta ei siinä ole mitään vaikeuksia eläinten kanssa. Voimme esim.koirani kanssa katsella toisiamme silmiin minuutteja yhtäperää eikä kummallekaan tule siitä vaivaantunut olo.
        Voimakas tunneside, mikä on pohjana turvalliselle vuorovaikutukselle, voidaan siis solmia pelkästään luottamukseen perustuen, myös esim. ilman konkreettista puhetta tai katsekontaktia vastapuolen kanssa, mikäli kumpikin osapuoli tietää mitä toinen ajattelee/mitkä ovat vastapuolen tarkoitusperät, pelkästään aistinvaraisesti, vaikkei kaikki viisi perusaistia (näkö, kuulo, haju, maku, tunto) olisikaan samanaikaisesti käytettävissä.

        se, että ympärillesi tulee kaupassa tilaa, on ihmisten normaali reaktio.Suomalaisten tutkittu ns oman tilan tarve on pohjoismaisittain varsin suuri: n 1.25- 1.75 m on se väli, mitä pidämme luontaisesti väliä muihin ihmisiin, jonka jälkeen tunnemme että omaa tilaamme loukataan tai mukavuusaluettamme rikotaan.Itsellä aikuinen assipuoliso, jolla empatiakyky hyvin puutteellinen ja kyvytön katsomaan puhuessa silmiin.On vaikeaa.
        Meni n. 15 v. ennen kuin rupesin epäilemään, ettei kommunikaation puutteellisuus olekaan mielialajuttuja vaan liityykin kokonaisvaltaisempaan häiriöön, ts tuli ilmi, kun yhteisellä lapsellamme todettiin TIC-oireita ja oppimisvaikeuksia.
        Tsemppiä ja jaksamista kuitenkin eloosi.


      • Aspergerinfo
        nikunakuniks kirjoitti:

        se, että ympärillesi tulee kaupassa tilaa, on ihmisten normaali reaktio.Suomalaisten tutkittu ns oman tilan tarve on pohjoismaisittain varsin suuri: n 1.25- 1.75 m on se väli, mitä pidämme luontaisesti väliä muihin ihmisiin, jonka jälkeen tunnemme että omaa tilaamme loukataan tai mukavuusaluettamme rikotaan.Itsellä aikuinen assipuoliso, jolla empatiakyky hyvin puutteellinen ja kyvytön katsomaan puhuessa silmiin.On vaikeaa.
        Meni n. 15 v. ennen kuin rupesin epäilemään, ettei kommunikaation puutteellisuus olekaan mielialajuttuja vaan liityykin kokonaisvaltaisempaan häiriöön, ts tuli ilmi, kun yhteisellä lapsellamme todettiin TIC-oireita ja oppimisvaikeuksia.
        Tsemppiä ja jaksamista kuitenkin eloosi.

        Kiitos, sitä todella tarvitaan.

        Kummallista, etten koskaan ollut tuonlaisesta tutkimuksesta aiemmin mistään lukenut tai kuullut vaan heitin mutulla tuon 2 m omakohtaisiin kokemuksiini perustuen. Ehkäpä tässä oli kyseessä juuri nuo vaistot, jotka asseilla ovat tunnetusti erityisen herkät.

        Jaksamista myös teille.


    • Anonyymi

      Itse opettelin yläasteella katsomaan toisia silmiin, sen jälkeen se ei ole tuottanut ongelmia. Miestäni en kyllä vielä pysty katsomaan kunnolla silmiin, koska meillä oli kerran pitkäkestoinen riita joka aiheutti välien etääntymisen. En kyllä tiedä missä tilanteissa ja kuinka kauan toista pitää katsoa. Kerran kävelin työssäoppimaan ja vastaan tuli vanha nainen postinhakureissulla. Hymyilin hänelle ja katsoin silmiin ja hän mietti ääneen itsekseen että mitä minä tuijotan. Nykyään sitten jos joku kävelee vastaan niin saatan välillä vilkaista silmiin ja painaa katseeni maahan. Minullakaan ei ole ongelmia ollessani eläinten kanssa vuorovaikutuksessa. Ajattelen, että he tuskin tykkäävät huonoa siitä jos niitä lähestyy eivätkä he pidä minua outuna.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluaisitko nähdä

      Hänet alastomana?
      Ikävä
      68
      3149
    2. Hilirimpsistä

      Hyvää huomenta ja kivaa päivää. Ilmat viilenee. Niin myös tunteet. 🧊☕✨🍁❤️
      Ikävä
      200
      2791
    3. Nainen lopeta pakoon luikkiminen?

      Elämä ei oo peli 😔😟
      Ikävä
      22
      2608
    4. Älä elättele

      Toiveita enää. Ihan turhaa. Sotku mikä sotku.
      Ikävä
      49
      2578
    5. Olet täällä. Mutta ei minulle.

      Nyt olen tästä 100% varma. Satuttaa. T: V
      Ikävä
      20
      2446
    6. Kuule rakas...

      Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl
      Ikävä
      41
      2295
    7. Miten hitsissä ulosoton asiakas?

      On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez
      Kotimaiset julkkisjuorut
      210
      1733
    8. Törmättiin tänään

      enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v
      Ikävä
      24
      1687
    9. Vieläkö sä

      Rakastat mua?❤️😔
      Ikävä
      36
      1535
    10. Dear mies,

      Hymyiletkö ujosti, koska näet minut? 😌
      Ikävä
      18
      1406
    Aihe