En oikein tiedä kuuluisiko tämä tänne palstalle, kun tämä oikeastaan on vain äitien palsta,mikä itse en ainakaan toistaiseksi ole, mutta heräsi vain tälläinen kysymys, koska olen pitkään pyörinyt vapaaehtoisesti lapsettomien palstoilla ja he joutuvat aina selittelemään miksi eivät hanki lapsia.
Minun mielestäni pitäisi paremminkin olla syy hankkia lapsia, eikä syytä olla hankkimatta.
Usein olen saanut vain epämääräisiä vastauksia: "Kun ne ovat niiiin ihania", "Kun se on normaalia", "Lisää veronmaksajia suomeen", "Kaikkihan lapsia haluavat" "Haluan geenieni ja sukuni jatkuvan ja nähdä miltä ne omat lapset näyttävät" Ovatko nämä sitten riittävän päteviä syitä? ...en tiedä.
Siispä: miksi päätitte hankkia lapsia?
Minun mielestäni pitäisi paremminkin olla syy hankkia lapsia, eikä syytä olla hankkimatta.
Usein olen saanut vain epämääräisiä vastauksia: "Kun ne ovat niiiin ihania", "Kun se on normaalia", "Lisää veronmaksajia suomeen", "Kaikkihan lapsia haluavat" "Haluan geenieni ja sukuni jatkuvan ja nähdä miltä ne omat lapset näyttävät" Ovatko nämä sitten riittävän päteviä syitä? ...en tiedä.
Siispä: miksi päätitte hankkia lapsia?
Vastaukset 16
Vanhimmat
niin tiedät, minusta on turhaa selitellä lapsettomalle kun ette te mitenkään voi tajuta millaista todella on saada oma lapsi. Sen tunteen minkä olen saanut lapsen myötä kokea ei voi kuin toinen äiti ymmärtää ja se on ollut ihanaa. Olen iloinen, että minunkin entisen vapaaehtoisesti lapsettoman on annettu tällainen "vahinko" kokea. Lapseni ei siis ollut suunniteltu.
syyt eivät ole hyviä, niin enpä taida parempia keksiä.
vapaaehtoisesti lapsettoman syy on usein halu nauttia omasta vapaudesta, no juu, en minäkään lapsia halunnut siksi, että ehdottomasti halusin luopua vapaudestani.
toinen syy lapsettomalle on maailmantilanne (=miksi tehdä lapsia tähän pahaan ja muutoinkin täyteen maailmaan), no juu, en minäkään niitä lapsia maaipallon täyttämiseksi tee ja enkä kuitenkaan usko, että maailma on _niin_ paha.
jne. syyt haluta lapsia ovat aivan toiset kuin syyt olla heitä haluamatta. se on jotain niin abstraktkia, ettei sitä voi selittää. jäätelöä halutaa syödä, koska se on hyvää, halpsen haluaminen on jotain selittämätöntä.
mutta jos sitten yritän; minä itsekkäästi halusin jotain, jota voin suojella ja rakastaa täysin ehdoitta. (miehen tai lemmikin rakastaminen on enemmän tai vähemmän ehdollista) se oli vietti, se oli tunne, että tarvitsen jotain sellaista. ihminen on tarkoitettu lisääntymään, kuten muutkin eläimet ja siksi se siis on vietti, joka saa ihmisen haluamaan lapsia.
hyvä syy?
Kyllä lasten hankkiminen, vielä tänäkin päivänä, on aika luonnollista naiselle ja miehelle. Minulle ainakin oli jotenkin itsestään selvää, että perustan perheen, johon kuuluu lapsia. Haluan olla myös mummo joskus. En tiedä ihanampaa elämää kuin se, että saa seurata lasten kasvua ja kehitysta (ja olla siinä mukana) vauvasta nuoreksi aikuiseksi. Toisaalta on ihanaa saada rakastaa omia lapsia ja saada pyyteetöntä vstarakkautta. Ja kaikki ne kokemukset, elämykset jne, joita ei lapseton koskaan koe. Ymmärrän hyvin niiden tuskaa, jotka halustaa huolimatta eivät saa lasta, iso asia elämästä jää kokematta.
sinkkuna, halusin kyllä lapsen joskus, siiten tulikin vahinko (olemme useimmat nimittäin rakkauden vahinkoja).
varmasti joku sisäinen vaisto ohjaa ihmisä tähän ja sitä kutsutaan evoluutioksi.
oli mitä oli, nyt kun olen äiti, tiedän että se rakkaus joka lapseni ja minun välillä on särkymätön ja pohjaton, ja sitä ei voi kuin äiti kokea.
toinen hyvä syy näin jälkikäteen ajateltuna on se että se pakottaa kasvamaan aikuiseksi, kohtaamaan menneisyyden paholaisensa, ja siitähän vasta uusi ovi aukeaakin.
Sehän se...geenien potentiaali ikijatkumo...saavuttaa tavallaan kuolemattomuus ja sitäkautta ikuinen elämä, u know? ;))
Aina hihhiloidaan sillä, että lapsia pitää olla. nykyään on yhä suurempi joukko äitejä, jotka eivät halua lapsia.
Seuratkaa vähän maailman menoa ja miettikää tätäkö haluatte lapsille. Ilmastonmuutos pistää meidät vielä sellaisten tosiasioiden eteen, että sitten kun todella alkaa tapahtua, kaikki toivovat, voi jospa ei olisi lapsia.
on niin ihania=) Eikä sitä voi millään termeillä selittää ihmiselle, joka ei itse lasta halua, että miksi näin on valinnut.
Elämä on lapsen saannin jälkeen niin paljon täynnä pieniä onnen hetkiä, että suuremmatkin surut tuntuu pieniltä.
Olimme juuri isoveljen joulujuhlassa koululla ja pikkusisko seurasi silmä tarkkana näytelmiä pikkuiset saparot jännityksestä tytisten; "Enkeleitä! Minä tykkään enkeleistä! Pupuja - minä tykkään pupuista! Täällä on hauskaa!" Ja lähes joka päivä saa kuulla pikkuisen suusta, että hän on "äitin kulta" ja "isin kulta", veljellekin saattaa yhtäkkiä spontaanisti sanoa "Minä rakastan sinua!"
Minä en ainakaan suostu miettimään ilmastonmuutoksia sun muita katastrofeja siltä kannalta, etten voisi niiden takia tähän maailmaan lapsia suoda. Pitäisi lopettaa niin moni muukin asia elämässään, jos tuolta kantilta asiaa ajattelee.
juu eiköhän nuomolemmat kullan nuput tullut "tehtyä" ihan vaan siksi että jumala otti ja päätti antaa meidän rakkauden kasvaa.voiko sitä yksinkertasemmin sanoa.
ja käyttäytyy eläimen tavoin. Jokainen elävä olento on maanpäällä vain lisääntyäkseen ja jatkaakseen omaa geneettistä perintöään. Se on ainoa syy elossa olemiselle, myös ihmisellä nämä suvunjatkamiseen liittyvät vietit ovat yhä olemassa. Tosin nykymaailmassa ihmisillä on mahdollista valita haluavatko he hankkia lapsia vaiko ei. Ennen oli toisin, ehkäisyvälineitä ei ollut, eikä naisilta paljon kyselty omia mielipiteitä.
Eläin maailmassa "vapaaehtoisesti lapseton" olisi kummajainen. Jokaikinen itikka pyrkii elinaikanaan lisääntymään keinolla millä hyvänsä. Näin biologian näkökulmasta pitäisin yhä vapaaehtoisesti lapsettomuutta oudompana asiana kuin lapsen hankkimista.
Halusin antaa hänelle sen mitä vaille itse olin jäänyt.
Rakkautta, hellyytä huolenpitoa, turvallisuutta ja kunnioitusta.
Tässä nämä minun itsekkäät syyni.
Oikeastaan jotkin ovat olleet ihan hyviä syitä. Ymmärrän toki nuo vahingot, joita varmaan suurinosa olemme. Ymmärrän että suuri osa naisista ei olisi valmis tekemään aborttia, eikä se minunkaan mielestäni hyvä ole, vaikkakin joissakin tilasteissa itse hyväksynkin.
Uskon että ihminen on eläin muiden joukossa ja siten jopa evoluutio tai ehkä jokin selittämätön "voima" saa meidät lisääntymään. Voisin uskoa myös, että nämä vapaaehtoisesti lapsettomat ovat evoluution aikaansaamia (esim. liikakansoitus).
Pidän itse eläimistä (koirista ja kissoista) hyvin paljon ja nyt kun ajattelen, en osaa selittää miksi niistä juuri pidän, ne vaan on "niiiin söpöjä". Joten toisaalta, kaippa jotkut pitävät vauvoja sitten niiiin ihanina (itse en, mutta eiväthän kaikki pidä koiristakaan).Toki eläin varttuu nopeammin ja sen kanssa pääsee touhuamaan jo muutaman viikon ikäisenä.
Toivon todella että rakastatte lapsianne elämänne loppuun asti.. ja toivon myös että lapsi rakastaa teitä. Niin paljon kun on saanut lukea lehdistä kuinka isä tai äiti hylkää perheensä, lapset joutuvat lastenkotiin tai että lapsi jopa murhaa vanhempansa tai toisinpäin. Nämä ovat toki ääritapauksia ja siis harvinaisia, mutta todellisia.
Kysyin itse samaa joku aika sitten ja sain monenlaisia vastauksia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=692&posting=22000000021239110
Minun mielestäni suvun jatkaminen on elämän tarkoitus.. siis jos kukaan ei hankkisi lapsia, niin eihän elämä jatkuisi. Siis lasten hankkiminen on elämän itsetarkoitus. Miksi muuten täällä olisin? Opiskelemassa, tekemässä työtä, hankkimassa rahaa..mitä varten? Viettäisin suunnilleen 80 vuotta tehden asioita itseni iloksi? Ei kiitos! Jotenkin tuo kysymys on typerä!
On ihan ok, että kaikki eivät halua tai saa lapsia, mutta jos perusajatus ei olisi se, että ihmiset hankkivat lapsia jatkaakseen elämää, niin lyhyeen loppuisivat nämä tämmöisten kyselijät.
todellista aikuisuutta ja tiettya itsetuuntemusta ennen kuin joutuu vanhemmaksi ja vastuuseen näin hhavoittuvasta asiasta kuin omasta lapsesta (eikä koira todellakaan aja samaa asiaa)
mietteitä...
Mä olin vähän sitä mieltä, etten oikein nähnyt mitään järkeä lasten tekemisessä. Tai siis että muut tehkööt niinkuin parhaaksi näkee, mutta itse en halunnut lapsia tehdä. Olin ihan tyytyväinen elämääni ilman lapsia.
Mutta sitten se lisääntymistarve vaan tuli itsellekin. Elämässä ei isoja muutoksia. Sama pitkäaikainen parisuhde jne... Kai se on vaan joku biologinen pakko, kuka tietää...
Tässä tämä näin lyhyesti kiteytettynä. Jos itse painiskelet asian parissa, niin neuvoni on, että anna olla vielä. Ja sitten jos asia lähtee itsestäsi, että sinä haluaisitkin, niin go for it! Paljon se ottaa, mutta paljon se myös antaa...
"hankin" lapsia, koska en ole kadottanut lisääntymisviettiäni.