1. Propaani ja propyleeni liukenevat jonkin verran veteen. Kun kaasujen osapaine oli 1000kpa, niin 37,8 C:ssa mitattuna propaanin tasapainokonsentraatio vedessä mooliosuuten oli 0,16x10^-3 ja propyleenin 0,61x10^-3. Propyleenin rikastamiseksi 1,0m^3 vettä 37,8 C:n lämpötilassa ja 2000kPa:n kokonaispaineessa kyllästettiin propyleenin ja propaanin seoksella (kummankin osuus kaasufaasissa 50 til-%). Tämän jälkeen kaasut poistettiin vedestä vakuumin avulla. Mikä on vedestä saadun kaasuseoksen tilavuus (NTP) ja koostumus?
2. Vanadiinitetrakloridi voi dimeroitua liuoksessa seuraavan kaavan mukaisesti:
2VCl4 -> V2O8
Kun 6,6834g VCl4:a liuotettiin 100,0 grammaan hiilitetrakloridia, niin liuoksen jäätymispiste aleni 5,97C. Kuinka suuri osa VCl4:stä esiintyy dimeerinä?
Hiilitetrakloridin kf=29,8 K kg mol^-1.
Apua ja vinkkejä näihin kahteen tehtävään kaipailisin! :)
2. Vanadiinitetrakloridi voi dimeroitua liuoksessa seuraavan kaavan mukaisesti:
2VCl4 -> V2O8
Kun 6,6834g VCl4:a liuotettiin 100,0 grammaan hiilitetrakloridia, niin liuoksen jäätymispiste aleni 5,97C. Kuinka suuri osa VCl4:stä esiintyy dimeerinä?
Hiilitetrakloridin kf=29,8 K kg mol^-1.
Apua ja vinkkejä näihin kahteen tehtävään kaipailisin! :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eikö siel lukiossa pitäis opetella näitä asioita eikä teettää netissä muilla?
vinkkejä mä noihin lähinnä kaipailen. yliopiston tehtäviä nuo on, ei mitään kotilaskuja edes. tenttiin koitan lueskella ja nuo kaksi tehtävää tuottaa vaikeuksia.
Onpas sulla ihmeen myöhään (lähellä joulua) vielä tenttejä...
No, näin joulumielellä ollen:
Tehtävä 1:
1.1. Henryn laki.
(Käykö muuten tehtävän asettelusta ilmi paremmin kuin tänne laittamastasi versiosta tarkoittaako "kaasujen osapaine oli 1000 kPa" niiden yhteenlaskettua osapainetta vai että kummankin osapaine erikseen oli 1000 kPa (po. "kummankin kaasun osapaine oli 1000 kPa" tai "kaasujen osapaineet olivat---")? Jos kummankin kaasun osapaine oli 1000 kPa, tilanne on sama kun paine on 2000 kPa ja kyseessä on 50/50-seos. Jos kyseessä oli kaasujen yhteenlaskettu osapaine, niin sitten se Henryn laki.)
1.2. Laske kaasuittain montako moolia on liuenneena, ja oleta kaiken erkanevan vedestä vakuumissa.
1.3. Kaasu(seokse)n tilavuuden NTP:ssä osannet laskea (oleta ideaalikaasuiksi, ja jätä vesihöyry huomiotta); koostumuksen voit laskea joko kaasujen erillistilavuuksien tai mooliosuuksien avulla.
Tehtävä 2:
2.1. Korjaa kylmästi kaava 2VCl4 -> V2O8 muotoon 2VCl4 -> V2Cl8, niin ei tarvitse turhaan pähkäillä miten kloori voi muuttua hapeksi ja vanadiini esiintyä valenssilla VIII. ;)
2.2. Laske VCl4:n ainemäärä massan perusteella.
2.3. Laske montako moolia epäpuhtautta jäätymispisteen alenema vaatii.
2.4. Vertaa vanadiinin ainemäärää jäätymispisteen aleneman vaatimaan ainemäärään ja laske montako moolia VCl4:a pitää olla muuttuneena V2Cl8:ksi jotta ainemäärät natsaavat.
Joulua!