Miksi Karjalan kannas murtui

Suurin virhe oli rakentaa mahtavin puolustusketju bunkkereineen Laatokan pohjoispuolelle, Pisi-Saarimäki-Sammatus linja. Siitä tuli puna-armeija läpi vuorokaudessa 20.6.1944

Venäläiset syö hylkeitä laatokalla ja suomessa.

Lieneekö toista esimerkkiä etulinjasta pääpuolustuslinjana, jos takanakin on tilaa?

Valitettavasti menehtyneitä. so. kaatuneita ja kadonneita, kahtena ensimmäisenä
päivänä Valkesaaressa ja etulinjassa oli huomattavastikin enemmän.

Sota-arkiston tietokannasta löytyi:

- Hakuehdoilla 9.6.1944 löytyi 249 henkilö(ä).
- Hakuehdolla 10.6.1944 löytyi 799 henkilö(ä).

http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/

Näistä menehtyneistä lähes kaikki ovat kannaksella kaatuneita tai kadonneita,
koska suurhyökkäys Syvärillä, Itä-Karjalassa, alkoi vasta Viipurin menetyksen
jälkeen 21.6.1944.

Sinun käsitteesi ’tappiot’ sisältää paitsi kaatuneet ja kadonneet myös haavoittu-
neet, joita kannaksen suursodassa oli suhteessa menehtyneisiin moninkertainen
määrä. Esimerkiksi Länsi-Kannaksen puolustuksesta vastanneen IV AK:n tappiot
Talin-Ihantalan suurtaistelussa 25.6-9.7.1944 olivat 8 561 miestä, joista oli
kaatuneita 1 101, haavoittuneita 6 264 ja kadonneita 1 096.

Lähde:
http://www.ekopolttoaine.fi/Osasto_Kuhlmey/Suurhyokkays.htm

suuremmat kirjoitti:

Valitettavasti menehtyneitä. so. kaatuneita ja kadonneita, kahtena ensimmäisenä
päivänä Valkesaaressa ja etulinjassa oli huomattavastikin enemmän.

Sota-arkiston tietokannasta löytyi:

- Hakuehdoilla 9.6.1944 löytyi 249 henkilö(ä).
- Hakuehdolla 10.6.1944 löytyi 799 henkilö(ä).

http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/

Näistä menehtyneistä lähes kaikki ovat kannaksella kaatuneita tai kadonneita,
koska suurhyökkäys Syvärillä, Itä-Karjalassa, alkoi vasta Viipurin menetyksen
jälkeen 21.6.1944.

Sinun käsitteesi ’tappiot’ sisältää paitsi kaatuneet ja kadonneet myös haavoittu-
neet, joita kannaksen suursodassa oli suhteessa menehtyneisiin moninkertainen
määrä. Esimerkiksi Länsi-Kannaksen puolustuksesta vastanneen IV AK:n tappiot
Talin-Ihantalan suurtaistelussa 25.6-9.7.1944 olivat 8 561 miestä, joista oli
kaatuneita 1 101, haavoittuneita 6 264 ja kadonneita 1 096.

Lähde:
http://www.ekopolttoaine.fi/Osasto_Kuhlmey/Suurhyokkays.htm

Lue lisää

>>Valitettavasti menehtyneitä. so. kaatuneita ja kadonneita, kahtena ensimmäisenä päivänä Valkesaaressa ja etulinjassa oli huomattavastikin
enemmän.

suuremmat kirjoitti:

Valitettavasti menehtyneitä. so. kaatuneita ja kadonneita, kahtena ensimmäisenä
päivänä Valkesaaressa ja etulinjassa oli huomattavastikin enemmän.

Sota-arkiston tietokannasta löytyi:

- Hakuehdoilla 9.6.1944 löytyi 249 henkilö(ä).
- Hakuehdolla 10.6.1944 löytyi 799 henkilö(ä).

http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/

Näistä menehtyneistä lähes kaikki ovat kannaksella kaatuneita tai kadonneita,
koska suurhyökkäys Syvärillä, Itä-Karjalassa, alkoi vasta Viipurin menetyksen
jälkeen 21.6.1944.

Sinun käsitteesi ’tappiot’ sisältää paitsi kaatuneet ja kadonneet myös haavoittu-
neet, joita kannaksen suursodassa oli suhteessa menehtyneisiin moninkertainen
määrä. Esimerkiksi Länsi-Kannaksen puolustuksesta vastanneen IV AK:n tappiot
Talin-Ihantalan suurtaistelussa 25.6-9.7.1944 olivat 8 561 miestä, joista oli
kaatuneita 1 101, haavoittuneita 6 264 ja kadonneita 1 096.

Lähde:
http://www.ekopolttoaine.fi/Osasto_Kuhlmey/Suurhyokkays.htm

Lue lisää

Samalla haulla ja kuolinpaikkana Valkeasaari, sain kyllä aivan eri luvut.

Coiffeur kirjoitti:

Samalla haulla ja kuolinpaikkana Valkeasaari, sain kyllä aivan eri luvut.

Minullahan ei ollut rajoituksena paikkakunta Valkeasaari, koska olisi vienyt
paljon aikaa tutkia millä kaikilla Rajajoen paikkakunnilla menehtyi miehiä.

Ja on aika vaikea tietää miten sodanmelskeissä vääpelit ja kirjurit esikunnissaan
ylöskirjasivat menehtyneet, so. kaatuneet ja kadonneet.

Minä pystyin laskemaan vain noina päivinä kaikilla rintamilla MENEHTYNEET
ja oletin, että lähes kaikki menehtyivät juuri kannaksen suurhyökkäyksessä.

Mutta on totta, että ainakin Maaselällä Itä-Karjalassa myös menehtyi
- ilmeisesti lentopommituksessa - samoina päiviä muutama sotilas.

Ja toisaalta oli tuolla etulinjassa toki muitakin paikkakuntia kuin Valkeasaari,
ks. kartta ..

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/44KannasTapahtumat9-20.6.html

Tuossa kartassa näkyvät hyvin myös VT-linja ja täysin rakentamaton VKT-linja.
Mutta toisaalta VKT-linja kulki Vuoksen rantoja ja se oli ainakin panssareille
ylittämätön este.

KarKURI kirjoitti:

>>Valitettavasti menehtyneitä. so. kaatuneita ja kadonneita, kahtena ensimmäisenä päivänä Valkesaaressa ja etulinjassa oli huomattavastikin
enemmän.

Oesch tuli Kannaksen joukkojen komentajaksi vasta Valkesaaren jälkeen
ja Kuuterselän aikoihin, eli 14. kesäkuuta. Ja varmasti paljon parempia
asiantuntijoita tilanteesta ovat olleet tiedustelupäälliköt eversti Paasonen
ja varsinkin eversti Haahti!

Sinälläänkään muistelmat - ja tässä tapauksessa varsinkin Oeschin jälkikäteen
kirjoitetut muistelmat - EIVÄT ole luotettava tietolähde.

Myös karkuruudesta meillä on jonkun verran (Kulomaa, Lindstedt ja ... !)
parempaa tietoa kuin Seppälän tai Oeshin omat jutut.

Miun pappain oli III/KTR 9:n 8. patterissa samassa paikassa sotilaspassin mukaan.

Valkeasaaren jälkeen kirjoitti:

Oesch tuli Kannaksen joukkojen komentajaksi vasta Valkesaaren jälkeen
ja Kuuterselän aikoihin, eli 14. kesäkuuta. Ja varmasti paljon parempia
asiantuntijoita tilanteesta ovat olleet tiedustelupäälliköt eversti Paasonen
ja varsinkin eversti Haahti!

Sinälläänkään muistelmat - ja tässä tapauksessa varsinkin Oeschin jälkikäteen
kirjoitetut muistelmat - EIVÄT ole luotettava tietolähde.

Myös karkuruudesta meillä on jonkun verran (Kulomaa, Lindstedt ja ... !)
parempaa tietoa kuin Seppälän tai Oeshin omat jutut.

Lue lisää

>>Oesch tuli Kannaksen joukkojen komentajaksi vasta Valkesaaren jälkeen ja Kuuterselän aikoihin, eli 14. kesäkuuta. Ja varmasti paljon parempia asiantuntijoita tilanteesta ovat olleet tiedustelupäälliköt eversti Paasonen
ja varsinkin eversti Haahti! >Oeschin jälkikäteen kirjoitetut muistelmat
EIVÄT ole luotettava tietolähde.>
JR1:n vahvuudeksi 31.5.1944 kirjanpidossa, 3448 ja rivissä 2926 upseeria, aliupseeria ja miestä. Vahvuus oli kutakuinkin täysi ja sama taisteluiden alkaessa. Taisteluissa mukana ollut PST -upseeri, majuri Pekkarinen mainitsee jälkeenpäin laatimassaan kertomuksessa tappioista seuraavaa:

10.6.1944 klo 15.00 pataljoonien kokoonpanon jälkeen, Lintulan maastossa, todettiin kaatuneita, haavoittuneita ja vielä kadoksissa olevia n. 60% alkuperäisestä taisteluvahvuudesta.

Myöhemmin 11.6.1944 Onkamojärvellä todettiin tappioiden kaatuneiden, haavoittuneiden ja kadonneiden osalta Valkeasaaressa olleen n. 20% tst. vahvuudesta. 10.6.1944 iltapäivällä oli siis kokonaista 40% rykmentistä hajalle lyötynä, ilman käskyä rivistä poistuneita, eksyneitä ja hiippareita, jotka seuraavana päivänä koottiin.
Mutta ilman käskyä ja lupaa rivistä poistuneita oli vielä koko joukko metsissä.

L. Jäntti mainitsee kirjassaan "Kannaksen suurtaisteluissa kesällä 1944" JR1:n tappioiden olleen -ilmeisesti myöhemmin tapahtuneen laskennan ja selvityksen perusteella- kaikkiaan 872, joista haavoittuneita 396, mikä määrä vastaa 30% rivivahvuudesta.

Ero näiden kahden arvion välillä on 10% = 300.

Kerrataan vähän kirjoitti:

>>Oesch tuli Kannaksen joukkojen komentajaksi vasta Valkesaaren jälkeen ja Kuuterselän aikoihin, eli 14. kesäkuuta. Ja varmasti paljon parempia asiantuntijoita tilanteesta ovat olleet tiedustelupäälliköt eversti Paasonen
ja varsinkin eversti Haahti! >Oeschin jälkikäteen kirjoitetut muistelmat
EIVÄT ole luotettava tietolähde.>
JR1:n vahvuudeksi 31.5.1944 kirjanpidossa, 3448 ja rivissä 2926 upseeria, aliupseeria ja miestä. Vahvuus oli kutakuinkin täysi ja sama taisteluiden alkaessa. Taisteluissa mukana ollut PST -upseeri, majuri Pekkarinen mainitsee jälkeenpäin laatimassaan kertomuksessa tappioista seuraavaa:

10.6.1944 klo 15.00 pataljoonien kokoonpanon jälkeen, Lintulan maastossa, todettiin kaatuneita, haavoittuneita ja vielä kadoksissa olevia n. 60% alkuperäisestä taisteluvahvuudesta.

Myöhemmin 11.6.1944 Onkamojärvellä todettiin tappioiden kaatuneiden, haavoittuneiden ja kadonneiden osalta Valkeasaaressa olleen n. 20% tst. vahvuudesta. 10.6.1944 iltapäivällä oli siis kokonaista 40% rykmentistä hajalle lyötynä, ilman käskyä rivistä poistuneita, eksyneitä ja hiippareita, jotka seuraavana päivänä koottiin.
Mutta ilman käskyä ja lupaa rivistä poistuneita oli vielä koko joukko metsissä.

L. Jäntti mainitsee kirjassaan "Kannaksen suurtaisteluissa kesällä 1944" JR1:n tappioiden olleen -ilmeisesti myöhemmin tapahtuneen laskennan ja selvityksen perusteella- kaikkiaan 872, joista haavoittuneita 396, mikä määrä vastaa 30% rivivahvuudesta.

Ero näiden kahden arvion välillä on 10% = 300.

Lue lisää

Näin vaan oli.

Karl Lennart Oesch on itsenäisen Suomen yksi ansioituneimmista ja samalla pahiten unohdetuista merkkihenkilöistä. Oiskohan oikeasti asia näin?


Oeschin esikunta oli Kantturaniemessä.

"Heinäkuun 14. päivänä ylipäällikkö saapui itse tuomaan Mannerheim-ristin Oeschille tämän esikuntaan Kantturaniemeen."


http://yp.stakes.fi/FI/paakirjoitus/2007/6.htm

>>Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvulla Tali-Ihantalan torjuntavoiton merkitys on vähitellen alkanut valjeta myös nuoremmille sukupolville; sotapolvihan sen merkityksen oli koko sodanjälkeisen ajan ymmärtänyt, vaikkakin enimmäkseen vain hiljaa mielessään. Tämä uusi ymmärrys kiteytyy Åke Lindmanin tuoreeseen elokuvaan "Tali-Ihantala", joka tätä kirjoitettaessa ei vielä ollut saanut ensi-iltaansa.

Mutta: tuon elokuvan nettisivuillakaan ei puhuta mitään kenraaliluutnantti Oeschistä ja hänen merkityksestään Tali-Ihantalan torjuntataistelun organisoijana (ehkä itse elokuvassa on toisin). Helge Seppälän kirjaa lukuun ottamatta Oesch on loistanut ja loistaa edelleen julkisella poissaolollaan. Huoletta voi sanoa, että Karl Lennart Oesch on itsenäisen Suomen yksi ansioituneimmista ja samalla pahiten unohdetuista merkkihenkilöistä.

Juusto-Össi kirjoitti:

Karl Lennart Oesch on itsenäisen Suomen yksi ansioituneimmista ja samalla pahiten unohdetuista merkkihenkilöistä. Oiskohan oikeasti asia näin?


Oeschin esikunta oli Kantturaniemessä.

"Heinäkuun 14. päivänä ylipäällikkö saapui itse tuomaan Mannerheim-ristin Oeschille tämän esikuntaan Kantturaniemeen."


http://yp.stakes.fi/FI/paakirjoitus/2007/6.htm

>>Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvulla Tali-Ihantalan torjuntavoiton merkitys on vähitellen alkanut valjeta myös nuoremmille sukupolville; sotapolvihan sen merkityksen oli koko sodanjälkeisen ajan ymmärtänyt, vaikkakin enimmäkseen vain hiljaa mielessään. Tämä uusi ymmärrys kiteytyy Åke Lindmanin tuoreeseen elokuvaan "Tali-Ihantala", joka tätä kirjoitettaessa ei vielä ollut saanut ensi-iltaansa.

Mutta: tuon elokuvan nettisivuillakaan ei puhuta mitään kenraaliluutnantti Oeschistä ja hänen merkityksestään Tali-Ihantalan torjuntataistelun organisoijana (ehkä itse elokuvassa on toisin). Helge Seppälän kirjaa lukuun ottamatta Oesch on loistanut ja loistaa edelleen julkisella poissaolollaan. Huoletta voi sanoa, että Karl Lennart Oesch on itsenäisen Suomen yksi ansioituneimmista ja samalla pahiten unohdetuista merkkihenkilöistä.

Lue lisää

Tali-Ihantala

Pääkirjoitus 6/2007

http://yp.stakes.fi/FI/paakirjoitus/2007/6.htm

Kesäkuun 9. päivänä 1944 neuvostojoukot aloittivat suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella. Suomalaisten puolustus murtui kuin munankuori. Juuri sieltä, kannaksen "paraatiovesta", tuli hyökkäys, johon Mannerheim ei jostain syystä uskonut ja johon hän jätti kunnolla valmistautumatta. Ylipäällikkö päätti delegoida vastuun luottomiehelle.

"Vaarallisessa ja sekavassa tilanteessa Mannerheim muisti jääräpäisen työtoverinsa 1930-luvulta, Viipurinlahden puolustajan talvisodasta, Viipurin valtaajan ja kelirikkotaistelujen voittajan, omapäisen mutta tehokkaan Oeschin. 'Airo, soittakaa heti Oeschille ja käskekää hänet Karjalan Kannakselle järjestämään asiat. Kirjallinen vahvennus seuraa'."

Näin kirjoittaa Karl Lennart Oeschista elämäkerran tehnyt Helge Seppälä (Gummerus 1998). Mannerheim alisti 14. kesäkuuta käytännössä koko silloisen sotanäyttämön kenraaliluutnantti Oeschin komentoon. Oesch aloitti välittömästi joukkojen uudelleenryhmityksen, keskitti ne Viipurin pohjoispuolelta Laatokkaan kulkevalle linjalle ja suunnitteli puolustusstrategian.

Tätä linjaa vastaan, Talin ja Ihantalan kylien kohdalla, neuvostoarmeija aloitti massiivisen hyökkäyksen 25. kesäkuuta. Siihen asti suomalaiset olivat lähinnä paenneet hyökkäystä, mutta nyt linja piti. Jo seuraavana päivänä Mannerheim lähetti Oeschille tiedon tulossa olevasta Mannerheim-rististä. Hyökkäysaallot kuitenkin jatkuivat ja huipentuivat vasta heinäkuun alkupäivinä, mutta ilman läpimurtoa. Oeschin organisoima rintama kesti. Heinäkuun 14. päivänä ylipäällikkö saapui itse tuomaan Mannerheim-ristin Oeschille tämän esikuntaan Kantturaniemeen.

Pian tämän jälkeen neuvostoarmeija luovutti ja alkoi siirtää suurhyökkäykseen osallistuneita joukkojaan Saksan rintamalle. Liittoutuneet olivat tehneet maihinnousun Normandiaan samana kesänä ja kilpajuoksu Berliiniin oli kiihtymässä. Neuvostoliitto ei enää vaatinut Suomelta antautumista, vaan tyytyi talvisodan jälkeisten rajojen palauttamiseen, lisänä vain Petsamon luovutus. Aselepo maiden välillä alkoi syyskuun 4. päivänä 1944.

Suomea ei miehitetty ja maan itsenäisyys säilyi - Talin-Ihantalan torjuntavoiton ansiosta. Ilman sitä puna-armeija olisi vyörynyt saman tien Helsinkiin ja pakottanut Suomen täydelliseen antautumiseen.

Tuon torjuntavoiton merkitys peittyi ensin raskaiden rauhanehtojen tuottamaan järkytykseen, kun kannaksen karjalaiset joutuivat uudelleen evakkotielle. Sitten se alkoi hautautua kylmän sodan ja YYA-sopimuksen tuottaman poliittisen tarkoituksenmukaisuuden alle. Voittaja piti jatkosotaa likaisena hyökkäys- ja valloitussotana, johon Suomi oli ryhtynyt Hitlerin Saksan rinnalla ja tuella. Sen esinäytös ja keskeinen taustasyy, Stalinin hyökkäys Suomeen eli talvisota, katosi viralliselta agendalta ja sen alkamisen julkista muistelua kavahdettiin vielä 1980-luvun lopulla.

Tali-Ihantala ei saanut paikkaa kansakunnan muistissa myöskään Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kautta. Jalkaväkirykmentti 8, jonka mukana Linna kävi sotaa ja jonka todellista historiaa Linna kirjassaan noudattaa, taisteli kesällä 1944 Laatokan pohjoispuolella eikä sitä siirretty kannakselle, jonne puna-armeijan päähyökkäys suuntautui.

Sodanjälkeinen uusi ulkopolitiikka, Paasikiven-Kekkosen linja, kohtasi sodan käyneen sukupolven sisällä aluksi ankaraa vastustusta, mutta se upposi 1960-luvulta alkaen laajalti 1940-luvulla syntyneeseen suuren muuton pitkään sukupolveen - varsinkin sen nuorempaan kohorttiin, suuriin ikäluokkiin. Kohortin radikaalein osa, nuortaistolaiset, alkoivat 1970-luvulla ymmärtää Neuvostoliittoa joka suhteessa paremmin kuin se itse.

Armeijan palveluksesta eronnut Oesch tuomittiin vuonna 1946 sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kolmen vuoden vankeusrangaistukseen. Vapautumisensa jälkeen Oesch asetti päämääräkseen selvittää suomalaisille tosiasiat kannaksen taisteluista kesällä 1944. Oman kirjanpitonsa mukaan Oesch piti teemasta vuosina 1950-1957 yli 70 esitelmää. Vuonna 1956 Oesch julkaisi kirjan "Suomen kohtalon ratkaisu kannaksella 1944" ja seuraavana vuonna hänen aloitteestaan perustettiin "Kansa taisteli, miehet kertovat" -lehti, jonka päätoimittajaksi Oesch tuli vuonna 1963.

Uuden ulkopolitiikan valossa Oesch oli kuitenkin menneisyyden mies, joka muistuttelee turhista. Vuonna 1978 elettiin UKK-Suomen yksimielisintä huippuvaihetta, kun Kekkonen valittiin viimeisen kerran, kaikkien suurten puolueiden ehdokkaana, presidentiksi. Pian tämän jälkeen Oesch kuoli 85-vuotiaana, lähes salaa. Hautajaisten jälkeisinä päivinä ilmestyneissä suomalaisissa sanomalehdissä ei kirjoitettu riviäkään Oeschistä. Helge Seppälä kiteyttää:

"Rintama- ja sotaveteraanit eivät ymmärtäneet, eivätkä ymmärrä vieläkään ja tuskin jälkipolvetkaan tulevat ymmärtämään sitä, että Suomen pelastajan siunaustilaisuudessa ei ollut yhtäkään valtion päämiehen tai hallituksen edustajaa puhumattakaan siitä, että hautajaiset olisi järjestetty valtion kustannuksella."

Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvulla Tali-Ihantalan torjuntavoiton merkitys on vähitellen alkanut valjeta myös nuoremmille sukupolville; sotapolvihan sen merkityksen oli koko sodanjälkeisen ajan ymmärtänyt, vaikkakin enimmäkseen vain hiljaa mielessään. Tämä uusi ymmärrys kiteytyy Åke Lindmanin tuoreeseen elokuvaan "Tali-Ihantala", joka tätä kirjoitettaessa ei vielä ollut saanut ensi-iltaansa.

Mutta: tuon elokuvan nettisivuillakaan ei puhuta mitään kenraaliluutnantti Oeschistä ja hänen merkityksestään Tali-Ihantalan torjuntataistelun organisoijana (ehkä itse elokuvassa on toisin). Helge Seppälän kirjaa lukuun ottamatta Oesch on loistanut ja loistaa edelleen julkisella poissaolollaan. Huoletta voi sanoa, että Karl Lennart Oesch on itsenäisen Suomen yksi ansioituneimmista ja samalla pahiten unohdetuista merkkihenkilöistä.

Matti Virtanen

Koko roska saman tien kirjoitti:

Tali-Ihantala

Pääkirjoitus 6/2007

http://yp.stakes.fi/FI/paakirjoitus/2007/6.htm

Kesäkuun 9. päivänä 1944 neuvostojoukot aloittivat suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella. Suomalaisten puolustus murtui kuin munankuori. Juuri sieltä, kannaksen "paraatiovesta", tuli hyökkäys, johon Mannerheim ei jostain syystä uskonut ja johon hän jätti kunnolla valmistautumatta. Ylipäällikkö päätti delegoida vastuun luottomiehelle.

"Vaarallisessa ja sekavassa tilanteessa Mannerheim muisti jääräpäisen työtoverinsa 1930-luvulta, Viipurinlahden puolustajan talvisodasta, Viipurin valtaajan ja kelirikkotaistelujen voittajan, omapäisen mutta tehokkaan Oeschin. 'Airo, soittakaa heti Oeschille ja käskekää hänet Karjalan Kannakselle järjestämään asiat. Kirjallinen vahvennus seuraa'."

Näin kirjoittaa Karl Lennart Oeschista elämäkerran tehnyt Helge Seppälä (Gummerus 1998). Mannerheim alisti 14. kesäkuuta käytännössä koko silloisen sotanäyttämön kenraaliluutnantti Oeschin komentoon. Oesch aloitti välittömästi joukkojen uudelleenryhmityksen, keskitti ne Viipurin pohjoispuolelta Laatokkaan kulkevalle linjalle ja suunnitteli puolustusstrategian.

Tätä linjaa vastaan, Talin ja Ihantalan kylien kohdalla, neuvostoarmeija aloitti massiivisen hyökkäyksen 25. kesäkuuta. Siihen asti suomalaiset olivat lähinnä paenneet hyökkäystä, mutta nyt linja piti. Jo seuraavana päivänä Mannerheim lähetti Oeschille tiedon tulossa olevasta Mannerheim-rististä. Hyökkäysaallot kuitenkin jatkuivat ja huipentuivat vasta heinäkuun alkupäivinä, mutta ilman läpimurtoa. Oeschin organisoima rintama kesti. Heinäkuun 14. päivänä ylipäällikkö saapui itse tuomaan Mannerheim-ristin Oeschille tämän esikuntaan Kantturaniemeen.

Pian tämän jälkeen neuvostoarmeija luovutti ja alkoi siirtää suurhyökkäykseen osallistuneita joukkojaan Saksan rintamalle. Liittoutuneet olivat tehneet maihinnousun Normandiaan samana kesänä ja kilpajuoksu Berliiniin oli kiihtymässä. Neuvostoliitto ei enää vaatinut Suomelta antautumista, vaan tyytyi talvisodan jälkeisten rajojen palauttamiseen, lisänä vain Petsamon luovutus. Aselepo maiden välillä alkoi syyskuun 4. päivänä 1944.

Suomea ei miehitetty ja maan itsenäisyys säilyi - Talin-Ihantalan torjuntavoiton ansiosta. Ilman sitä puna-armeija olisi vyörynyt saman tien Helsinkiin ja pakottanut Suomen täydelliseen antautumiseen.

Tuon torjuntavoiton merkitys peittyi ensin raskaiden rauhanehtojen tuottamaan järkytykseen, kun kannaksen karjalaiset joutuivat uudelleen evakkotielle. Sitten se alkoi hautautua kylmän sodan ja YYA-sopimuksen tuottaman poliittisen tarkoituksenmukaisuuden alle. Voittaja piti jatkosotaa likaisena hyökkäys- ja valloitussotana, johon Suomi oli ryhtynyt Hitlerin Saksan rinnalla ja tuella. Sen esinäytös ja keskeinen taustasyy, Stalinin hyökkäys Suomeen eli talvisota, katosi viralliselta agendalta ja sen alkamisen julkista muistelua kavahdettiin vielä 1980-luvun lopulla.

Tali-Ihantala ei saanut paikkaa kansakunnan muistissa myöskään Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kautta. Jalkaväkirykmentti 8, jonka mukana Linna kävi sotaa ja jonka todellista historiaa Linna kirjassaan noudattaa, taisteli kesällä 1944 Laatokan pohjoispuolella eikä sitä siirretty kannakselle, jonne puna-armeijan päähyökkäys suuntautui.

Sodanjälkeinen uusi ulkopolitiikka, Paasikiven-Kekkosen linja, kohtasi sodan käyneen sukupolven sisällä aluksi ankaraa vastustusta, mutta se upposi 1960-luvulta alkaen laajalti 1940-luvulla syntyneeseen suuren muuton pitkään sukupolveen - varsinkin sen nuorempaan kohorttiin, suuriin ikäluokkiin. Kohortin radikaalein osa, nuortaistolaiset, alkoivat 1970-luvulla ymmärtää Neuvostoliittoa joka suhteessa paremmin kuin se itse.

Armeijan palveluksesta eronnut Oesch tuomittiin vuonna 1946 sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kolmen vuoden vankeusrangaistukseen. Vapautumisensa jälkeen Oesch asetti päämääräkseen selvittää suomalaisille tosiasiat kannaksen taisteluista kesällä 1944. Oman kirjanpitonsa mukaan Oesch piti teemasta vuosina 1950-1957 yli 70 esitelmää. Vuonna 1956 Oesch julkaisi kirjan "Suomen kohtalon ratkaisu kannaksella 1944" ja seuraavana vuonna hänen aloitteestaan perustettiin "Kansa taisteli, miehet kertovat" -lehti, jonka päätoimittajaksi Oesch tuli vuonna 1963.

Uuden ulkopolitiikan valossa Oesch oli kuitenkin menneisyyden mies, joka muistuttelee turhista. Vuonna 1978 elettiin UKK-Suomen yksimielisintä huippuvaihetta, kun Kekkonen valittiin viimeisen kerran, kaikkien suurten puolueiden ehdokkaana, presidentiksi. Pian tämän jälkeen Oesch kuoli 85-vuotiaana, lähes salaa. Hautajaisten jälkeisinä päivinä ilmestyneissä suomalaisissa sanomalehdissä ei kirjoitettu riviäkään Oeschistä. Helge Seppälä kiteyttää:

"Rintama- ja sotaveteraanit eivät ymmärtäneet, eivätkä ymmärrä vieläkään ja tuskin jälkipolvetkaan tulevat ymmärtämään sitä, että Suomen pelastajan siunaustilaisuudessa ei ollut yhtäkään valtion päämiehen tai hallituksen edustajaa puhumattakaan siitä, että hautajaiset olisi järjestetty valtion kustannuksella."

Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvulla Tali-Ihantalan torjuntavoiton merkitys on vähitellen alkanut valjeta myös nuoremmille sukupolville; sotapolvihan sen merkityksen oli koko sodanjälkeisen ajan ymmärtänyt, vaikkakin enimmäkseen vain hiljaa mielessään. Tämä uusi ymmärrys kiteytyy Åke Lindmanin tuoreeseen elokuvaan "Tali-Ihantala", joka tätä kirjoitettaessa ei vielä ollut saanut ensi-iltaansa.

Mutta: tuon elokuvan nettisivuillakaan ei puhuta mitään kenraaliluutnantti Oeschistä ja hänen merkityksestään Tali-Ihantalan torjuntataistelun organisoijana (ehkä itse elokuvassa on toisin). Helge Seppälän kirjaa lukuun ottamatta Oesch on loistanut ja loistaa edelleen julkisella poissaolollaan. Huoletta voi sanoa, että Karl Lennart Oesch on itsenäisen Suomen yksi ansioituneimmista ja samalla pahiten unohdetuista merkkihenkilöistä.

Matti Virtanen

Lue lisää

Kenraali K. L. Oesch muiden silmin

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=&a=4846

HAASTATELTAVAT: Aitanga Oesch, Karl Lennart Oesch, Ann-Mari Oesch-Sahinniemi, Olavi Meurman, Valo Nihtilä, K. A. Tapola, Harry Waris

Tuon dokumentin nimilista on kovin vajaa. Muutama esiintyjä on nimeämättä eikä YLE osaa tehdä sitä! Yksi esiintyjä lienee sotahistorioitsija Helge Seppälä karttoineen.

"Minä joka luultavasti tiesin parhaiten Talvisodan aikaisen tilanteen" on AIRO itse! Sille Oesch kuittaa aika ilkeästi: "Huom. tiesin parhaiten"

Juusto-Össi kirjoitti:

Karl Lennart Oesch on itsenäisen Suomen yksi ansioituneimmista ja samalla pahiten unohdetuista merkkihenkilöistä. Oiskohan oikeasti asia näin?


Oeschin esikunta oli Kantturaniemessä.

"Heinäkuun 14. päivänä ylipäällikkö saapui itse tuomaan Mannerheim-ristin Oeschille tämän esikuntaan Kantturaniemeen."


http://yp.stakes.fi/FI/paakirjoitus/2007/6.htm

>>Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvulla Tali-Ihantalan torjuntavoiton merkitys on vähitellen alkanut valjeta myös nuoremmille sukupolville; sotapolvihan sen merkityksen oli koko sodanjälkeisen ajan ymmärtänyt, vaikkakin enimmäkseen vain hiljaa mielessään. Tämä uusi ymmärrys kiteytyy Åke Lindmanin tuoreeseen elokuvaan "Tali-Ihantala", joka tätä kirjoitettaessa ei vielä ollut saanut ensi-iltaansa.

Mutta: tuon elokuvan nettisivuillakaan ei puhuta mitään kenraaliluutnantti Oeschistä ja hänen merkityksestään Tali-Ihantalan torjuntataistelun organisoijana (ehkä itse elokuvassa on toisin). Helge Seppälän kirjaa lukuun ottamatta Oesch on loistanut ja loistaa edelleen julkisella poissaolollaan. Huoletta voi sanoa, että Karl Lennart Oesch on itsenäisen Suomen yksi ansioituneimmista ja samalla pahiten unohdetuista merkkihenkilöistä.

Lue lisää

Et sillai!

Juusto-Össi kirjoitti:

Karl Lennart Oesch on itsenäisen Suomen yksi ansioituneimmista ja samalla pahiten unohdetuista merkkihenkilöistä. Oiskohan oikeasti asia näin?


Oeschin esikunta oli Kantturaniemessä.

"Heinäkuun 14. päivänä ylipäällikkö saapui itse tuomaan Mannerheim-ristin Oeschille tämän esikuntaan Kantturaniemeen."


http://yp.stakes.fi/FI/paakirjoitus/2007/6.htm

>>Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvulla Tali-Ihantalan torjuntavoiton merkitys on vähitellen alkanut valjeta myös nuoremmille sukupolville; sotapolvihan sen merkityksen oli koko sodanjälkeisen ajan ymmärtänyt, vaikkakin enimmäkseen vain hiljaa mielessään. Tämä uusi ymmärrys kiteytyy Åke Lindmanin tuoreeseen elokuvaan "Tali-Ihantala", joka tätä kirjoitettaessa ei vielä ollut saanut ensi-iltaansa.

Mutta: tuon elokuvan nettisivuillakaan ei puhuta mitään kenraaliluutnantti Oeschistä ja hänen merkityksestään Tali-Ihantalan torjuntataistelun organisoijana (ehkä itse elokuvassa on toisin). Helge Seppälän kirjaa lukuun ottamatta Oesch on loistanut ja loistaa edelleen julkisella poissaolollaan. Huoletta voi sanoa, että Karl Lennart Oesch on itsenäisen Suomen yksi ansioituneimmista ja samalla pahiten unohdetuista merkkihenkilöistä.

Lue lisää

Oeshin tullessa Kannakselle 15.6. hän toimi ensin IV AK:n komnetopaikassa Jääskessä ja siirtyi 28.6. Kantturaniemeen Lemille. Vasta siellä hän sai kunnon esikunnan lähinnä 17. heinäkuuta lakkautetun Aunuksen ryhmän henkilöstöstä. Kannaksen torjuntavoitossa Oeschilla on suuret ansiot.

Tarkka poika kirjoitti:

Oeshin tullessa Kannakselle 15.6. hän toimi ensin IV AK:n komnetopaikassa Jääskessä ja siirtyi 28.6. Kantturaniemeen Lemille. Vasta siellä hän sai kunnon esikunnan lähinnä 17. heinäkuuta lakkautetun Aunuksen ryhmän henkilöstöstä. Kannaksen torjuntavoitossa Oeschilla on suuret ansiot.

Lue lisää

Helge Seppälä kertoo kirjassaan tarkoin tuon esikuntajutun ja sen sijaintipaikat.

Helge Seppälä (s. 8. marraskuuta 1924) on yleisesikuntaeverstiluutnantti ja sotahistorioitsija.

Karl Lennart Oesch : Suomen pelastaja. Gummerus 1998

Kannaksen joukkojen komentajan esikunta KaJoKe

Oeschin esikunta, Kannaksen joukkojen komentajan esikunta (KaJoKe) aloitti toimintansa 15.6. IV armeijakunnan esikunnan komentopaikalta.Esikunta oli operatiivinen esikunta/johtoelin Mikkelissä olevan päämajan ja Kannaksella taistelevan kolmen armeijakunnan (III, IV ja V AK) välissä. KaJoKe oli 21.6. Jääskessä ja 28.6. alkaen Mikkelin tien varressa Savitaipaleen Kantturaniemen varuskunnassa.


http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=445

KaJoKe Esikunta oli 21.6. Jääskessä ja 28.6. alkaen Mikkelin tien varressa Savitaipaleen Kantturaniemen varuskunnassa.

KaJoKe kirjoitti:

Helge Seppälä kertoo kirjassaan tarkoin tuon esikuntajutun ja sen sijaintipaikat.

Helge Seppälä (s. 8. marraskuuta 1924) on yleisesikuntaeverstiluutnantti ja sotahistorioitsija.

Karl Lennart Oesch : Suomen pelastaja. Gummerus 1998

Kannaksen joukkojen komentajan esikunta KaJoKe

Oeschin esikunta, Kannaksen joukkojen komentajan esikunta (KaJoKe) aloitti toimintansa 15.6. IV armeijakunnan esikunnan komentopaikalta.Esikunta oli operatiivinen esikunta/johtoelin Mikkelissä olevan päämajan ja Kannaksella taistelevan kolmen armeijakunnan (III, IV ja V AK) välissä. KaJoKe oli 21.6. Jääskessä ja 28.6. alkaen Mikkelin tien varressa Savitaipaleen Kantturaniemen varuskunnassa.


http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=445

KaJoKe Esikunta oli 21.6. Jääskessä ja 28.6. alkaen Mikkelin tien varressa Savitaipaleen Kantturaniemen varuskunnassa.

Lue lisää

Helge Seppälä: Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja, 1998 Gummerus

Seppälän kirjassa kerrotaan melko tarkkaan nuo kesän 1944 vaiheet, sivut 158-159.
Mennessään Kannakselle 1. etappi oli paksun-Taavetin esikunta Ylä-Kuusaassa.
Oesch:n esikunta oli aluksi jonkun aikaa Imatralla Schreyn huvilassa, mutta siirtyi kesäkuun 29. päivänä Saimaan rannalle Kantturanniemen varuskuntaan, jossa se toimi sodan loppuun saakka.


Kanturaniemihän on siis Lemillä, vai oliko joku eri mieltä?

Tuo Lemiläisten tekemä Polku -juttu vaikuttaa aika perusteelliselta ja siksi en juurikaan epäile asian uskottavuutta. Seppäläkin sanoo saman suuntaisesti KaJoKe:n sijaintipaikasta.

http://www.lemi.fi/kunta/polku/polku45.htm

http://www.lemi.fi/kunta/polku/kartta2.gif

http://www.lemi.fi/kunta/polku/itsen2.htm

http://www.lemi.fi/kunta/polku/itsen.htm


Aiheesta on ollut ennekin juttua:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/3994276/flat

http://keskustelu.suomi24.fi/node/4027483

Ylenantaja kirjoitti:

Kenraali K. L. Oesch muiden silmin

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=&a=4846

HAASTATELTAVAT: Aitanga Oesch, Karl Lennart Oesch, Ann-Mari Oesch-Sahinniemi, Olavi Meurman, Valo Nihtilä, K. A. Tapola, Harry Waris

Tuon dokumentin nimilista on kovin vajaa. Muutama esiintyjä on nimeämättä eikä YLE osaa tehdä sitä! Yksi esiintyjä lienee sotahistorioitsija Helge Seppälä karttoineen.

"Minä joka luultavasti tiesin parhaiten Talvisodan aikaisen tilanteen" on AIRO itse! Sille Oesch kuittaa aika ilkeästi: "Huom. tiesin parhaiten"

Lue lisää

Todennäköisesti V.J. Oinonen.

hysteri kirjoitti:

Todennäköisesti V.J. Oinonen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kurt_Wallenius

Luonnekuvauksen antaja saattaa olla kenraali Wallenius?

http://iwwww.rovaniemi.fi/images/20060529110715.jpg

Ylenantaja kirjoitti:

Kenraali K. L. Oesch muiden silmin

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=&a=4846

HAASTATELTAVAT: Aitanga Oesch, Karl Lennart Oesch, Ann-Mari Oesch-Sahinniemi, Olavi Meurman, Valo Nihtilä, K. A. Tapola, Harry Waris

Tuon dokumentin nimilista on kovin vajaa. Muutama esiintyjä on nimeämättä eikä YLE osaa tehdä sitä! Yksi esiintyjä lienee sotahistorioitsija Helge Seppälä karttoineen.

"Minä joka luultavasti tiesin parhaiten Talvisodan aikaisen tilanteen" on AIRO itse! Sille Oesch kuittaa aika ilkeästi: "Huom. tiesin parhaiten"

Lue lisää

Kuka tietää onko se Airo vai ei?

Kerrataan vähän kirjoitti:

>>Oesch tuli Kannaksen joukkojen komentajaksi vasta Valkesaaren jälkeen ja Kuuterselän aikoihin, eli 14. kesäkuuta. Ja varmasti paljon parempia asiantuntijoita tilanteesta ovat olleet tiedustelupäälliköt eversti Paasonen
ja varsinkin eversti Haahti! >Oeschin jälkikäteen kirjoitetut muistelmat
EIVÄT ole luotettava tietolähde.>
JR1:n vahvuudeksi 31.5.1944 kirjanpidossa, 3448 ja rivissä 2926 upseeria, aliupseeria ja miestä. Vahvuus oli kutakuinkin täysi ja sama taisteluiden alkaessa. Taisteluissa mukana ollut PST -upseeri, majuri Pekkarinen mainitsee jälkeenpäin laatimassaan kertomuksessa tappioista seuraavaa:

10.6.1944 klo 15.00 pataljoonien kokoonpanon jälkeen, Lintulan maastossa, todettiin kaatuneita, haavoittuneita ja vielä kadoksissa olevia n. 60% alkuperäisestä taisteluvahvuudesta.

Myöhemmin 11.6.1944 Onkamojärvellä todettiin tappioiden kaatuneiden, haavoittuneiden ja kadonneiden osalta Valkeasaaressa olleen n. 20% tst. vahvuudesta. 10.6.1944 iltapäivällä oli siis kokonaista 40% rykmentistä hajalle lyötynä, ilman käskyä rivistä poistuneita, eksyneitä ja hiippareita, jotka seuraavana päivänä koottiin.
Mutta ilman käskyä ja lupaa rivistä poistuneita oli vielä koko joukko metsissä.

L. Jäntti mainitsee kirjassaan "Kannaksen suurtaisteluissa kesällä 1944" JR1:n tappioiden olleen -ilmeisesti myöhemmin tapahtuneen laskennan ja selvityksen perusteella- kaikkiaan 872, joista haavoittuneita 396, mikä määrä vastaa 30% rivivahvuudesta.

Ero näiden kahden arvion välillä on 10% = 300.

Lue lisää

Palaan liki 4 vuotta sitten kirjoittamaani aiheeseen (20.12.2006) JR 1:n tappioista. Niemisellä on mielenkiintoine juttu aiheeseen liittyen:

27.11.2010 19:39 Jarmo Nieminen

http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/53198-duumasta-toimeksi-suomalaiset-kadonneet-on-selvitettava#comments

Rykmentit tappiot olivat raskaat. Ventovieraalle totean kuitenkin, että rykmenttiä ei murskattu. Rivissä oli

- 11.6. 1 400 miestä,
- 12.6. 1 900 miestä,
- 13.6. 2 000 miestä ja
- 25.6. 3 100 miestä (täydennysten jälkeen).

Lopullisiksi JR 1:n Valkesaaren pääaseman tappioksi jäi 9./10.6.1944

- kaatui, siunattu ja haudattu (4/7)
- kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi(5/263)
- kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu (2/9)
- kuollut sotavankeudessa (0/10)
- siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (90/10).

Tutkin tällä hetkellä JR 1:n tilannetta 9.-10.6.1944 Valkeasaaressa. Ota minuun yhteyttä vaikka [email protected]


Kadonneiden kohtalot on selvitettävä
Posted on Lokakuu 5, 2008 by Jarmo Nieminen

http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=208

Ylenantaja kirjoitti:

Kenraali K. L. Oesch muiden silmin

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=&a=4846

HAASTATELTAVAT: Aitanga Oesch, Karl Lennart Oesch, Ann-Mari Oesch-Sahinniemi, Olavi Meurman, Valo Nihtilä, K. A. Tapola, Harry Waris

Tuon dokumentin nimilista on kovin vajaa. Muutama esiintyjä on nimeämättä eikä YLE osaa tehdä sitä! Yksi esiintyjä lienee sotahistorioitsija Helge Seppälä karttoineen.

"Minä joka luultavasti tiesin parhaiten Talvisodan aikaisen tilanteen" on AIRO itse! Sille Oesch kuittaa aika ilkeästi: "Huom. tiesin parhaiten"

Lue lisää

Joko on selvinnyt ketä haastattelussa esiintyi ja kuka oli tuo jolle Oesch kuittaa aika ilkeästi: "Huom. tiesin parhaiten"

suuremmat kirjoitti:

Valitettavasti menehtyneitä. so. kaatuneita ja kadonneita, kahtena ensimmäisenä
päivänä Valkesaaressa ja etulinjassa oli huomattavastikin enemmän.

Sota-arkiston tietokannasta löytyi:

- Hakuehdoilla 9.6.1944 löytyi 249 henkilö(ä).
- Hakuehdolla 10.6.1944 löytyi 799 henkilö(ä).

http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/

Näistä menehtyneistä lähes kaikki ovat kannaksella kaatuneita tai kadonneita,
koska suurhyökkäys Syvärillä, Itä-Karjalassa, alkoi vasta Viipurin menetyksen
jälkeen 21.6.1944.

Sinun käsitteesi ’tappiot’ sisältää paitsi kaatuneet ja kadonneet myös haavoittu-
neet, joita kannaksen suursodassa oli suhteessa menehtyneisiin moninkertainen
määrä. Esimerkiksi Länsi-Kannaksen puolustuksesta vastanneen IV AK:n tappiot
Talin-Ihantalan suurtaistelussa 25.6-9.7.1944 olivat 8 561 miestä, joista oli
kaatuneita 1 101, haavoittuneita 6 264 ja kadonneita 1 096.

Lähde:
http://www.ekopolttoaine.fi/Osasto_Kuhlmey/Suurhyokkays.htm

Lue lisää

Puhut paskaa. 9.6.1944 JR 1:stä kaatui 59 miestä ja seuraavana päivänä 323 miestä. Opettele käyttämään hakukonetta. Ilmoitti suomalaisten kokonaistappiot kaikiltta rintamilta ja joukoista kyseisenä päivän.

Kerrataan vähän kirjoitti:

Palaan liki 4 vuotta sitten kirjoittamaani aiheeseen (20.12.2006) JR 1:n tappioista. Niemisellä on mielenkiintoine juttu aiheeseen liittyen:

27.11.2010 19:39 Jarmo Nieminen

http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/53198-duumasta-toimeksi-suomalaiset-kadonneet-on-selvitettava#comments

Rykmentit tappiot olivat raskaat. Ventovieraalle totean kuitenkin, että rykmenttiä ei murskattu. Rivissä oli

- 11.6. 1 400 miestä,
- 12.6. 1 900 miestä,
- 13.6. 2 000 miestä ja
- 25.6. 3 100 miestä (täydennysten jälkeen).

Lopullisiksi JR 1:n Valkesaaren pääaseman tappioksi jäi 9./10.6.1944

- kaatui, siunattu ja haudattu (4/7)
- kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi(5/263)
- kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu (2/9)
- kuollut sotavankeudessa (0/10)
- siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (90/10).

Tutkin tällä hetkellä JR 1:n tilannetta 9.-10.6.1944 Valkeasaaressa. Ota minuun yhteyttä vaikka [email protected]


Kadonneiden kohtalot on selvitettävä
Posted on Lokakuu 5, 2008 by Jarmo Nieminen

http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=208

Lue lisää

Everstiluutnantti Niemisen tutkimukset Viipurista, Huhtiniemestä ja Valkeasaaresta ovat hyviä. Eipä niissä ole ollut muilla parsimista. Ei edes professori Ylikankaalla.

Aironhanka kirjoitti:

Kuka tietää onko se Airo vai ei?

Kyseessä on Martti V Terä.

10.6.1944 kaatui 800 suomalaista sotilasta. Haavoittuneet eivät sisälly tähän lukuun.

Chittijuttu kirjoitti:

Puhut paskaa. 9.6.1944 JR 1:stä kaatui 59 miestä ja seuraavana päivänä 323 miestä. Opettele käyttämään hakukonetta. Ilmoitti suomalaisten kokonaistappiot kaikiltta rintamilta ja joukoista kyseisenä päivän.

Lue lisää

Kokonaistappio ei ole kaatuneiden määrä, siihen sisältyy myös haavoittuneet ja kadonneet.

Liian nuoria poikia eturintamaan laitettu tahallaan. Pitää olla kokemusta käytännössä aseiden käytöstä.Liian kilttejä ettei uskalla laittaa kovaa koviksia vastaan hempeilee.

Tarkka poika kirjoitti:

Oeshin tullessa Kannakselle 15.6. hän toimi ensin IV AK:n komnetopaikassa Jääskessä ja siirtyi 28.6. Kantturaniemeen Lemille. Vasta siellä hän sai kunnon esikunnan lähinnä 17. heinäkuuta lakkautetun Aunuksen ryhmän henkilöstöstä. Kannaksen torjuntavoitossa Oeschilla on suuret ansiot.

Lue lisää

Olisi pitänyt heittää etulinjaan PALKKA armeijaa ulkomailta.

Kerrataan vähän kirjoitti:

Palaan liki 4 vuotta sitten kirjoittamaani aiheeseen (20.12.2006) JR 1:n tappioista. Niemisellä on mielenkiintoine juttu aiheeseen liittyen:

27.11.2010 19:39 Jarmo Nieminen

http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/53198-duumasta-toimeksi-suomalaiset-kadonneet-on-selvitettava#comments

Rykmentit tappiot olivat raskaat. Ventovieraalle totean kuitenkin, että rykmenttiä ei murskattu. Rivissä oli

- 11.6. 1 400 miestä,
- 12.6. 1 900 miestä,
- 13.6. 2 000 miestä ja
- 25.6. 3 100 miestä (täydennysten jälkeen).

Lopullisiksi JR 1:n Valkesaaren pääaseman tappioksi jäi 9./10.6.1944

- kaatui, siunattu ja haudattu (4/7)
- kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi(5/263)
- kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu (2/9)
- kuollut sotavankeudessa (0/10)
- siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (90/10).

Tutkin tällä hetkellä JR 1:n tilannetta 9.-10.6.1944 Valkeasaaressa. Ota minuun yhteyttä vaikka [email protected]


Kadonneiden kohtalot on selvitettävä
Posted on Lokakuu 5, 2008 by Jarmo Nieminen

http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=208

Lue lisää

Venäläiset esittää olevansa suomalaisia.

Chittijuttu kirjoitti:

Puhut paskaa. 9.6.1944 JR 1:stä kaatui 59 miestä ja seuraavana päivänä 323 miestä. Opettele käyttämään hakukonetta. Ilmoitti suomalaisten kokonaistappiot kaikiltta rintamilta ja joukoista kyseisenä päivän.

Lue lisää

Nää on venäläisiä vakoojia

Venäläisiä sotilaita ja tankkeja putosi jään läpi järveen.

Jatkosodassa yhtenä päivänä kaatui eniten 10.6.1944, määrä oli n. 800 kaatunutta.

Ylenantaja kirjoitti:

Kenraali K. L. Oesch muiden silmin

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=&a=4846

HAASTATELTAVAT: Aitanga Oesch, Karl Lennart Oesch, Ann-Mari Oesch-Sahinniemi, Olavi Meurman, Valo Nihtilä, K. A. Tapola, Harry Waris

Tuon dokumentin nimilista on kovin vajaa. Muutama esiintyjä on nimeämättä eikä YLE osaa tehdä sitä! Yksi esiintyjä lienee sotahistorioitsija Helge Seppälä karttoineen.

"Minä joka luultavasti tiesin parhaiten Talvisodan aikaisen tilanteen" on AIRO itse! Sille Oesch kuittaa aika ilkeästi: "Huom. tiesin parhaiten"

Lue lisää

Oesch sai vankilatuomion koska hänen alainen joukko-osasto ampui 1941 hyökkäysvaiheen aikana Kivennavalla yli 50 vankiaan.

Tietääksen Maaselältä kannakselle kesällä '44 tuli vain Wihman 6. divisioona
ja siihen kuulunut jalkaväkirykmentti 12, Kajaanin viinakaupan "ryöstäjät".

Laitoin tuon sanan 'ryöstäjät' vahvasti lainausmerkkeihin, koska mielestäni
Rovaniemen miehet kävivät vain hakemassa heille luvatut viinapullot!

Vihma ja jänkäjääkärit tulivat kannakselle kuitenkin 'vasta 28.6., so. eivät
varsinaisesti Talin kahakkaan, vaan sinne Ihantalan puolelle enemmänkin.

Ja panssarinyrkit sekä -kauhut olivat tulleet Suomeen ja Porin Mäntyluotoon jo
huhtikuussa, ja kyllä niitä kannaksen rintamallakin oli - jääkäripatajoonilla
ainakin.

Kurt Kuhlmey'n lentolaivue oli sekin tullut Imatran Immolaan jo 16. kesäkuuta,
mutta "Sotkia" ei sitten kylläkään enää heinäkuussa rintamalla ollut.

- Vai erehdynkö joukosta?

Te puhutte tässä venäjän sotakoneista.

Risto Ryti halusi että luovutetun alueen asukkaat jätetään evakuoimatta eli jäävät neuvostokansalaisiksi kun Neuvostoliiton alue laajenee länteen.

Suuri taistelu, suuret tappiot. Stalingradin taistelussa Saksan tappiot olivat satoja tuhansia.
Sen lisäksi vangiksi jäi noin satatuhatta.

ROTH pääsee jo muuttamaan omaan Juudean maahan Israeliin ei tarvi täällä etsiä luvattua maata.

"He kaatuivat toimessa, jonka ansiosta jääkaapissasi on ollut muutakin kuin valo, olet saanut lukea mitä haluat, matkustaa minne haluat, puhua mitä haluat - suoman kielellä. He kuolivat, jotta sinä saisit elää".

Muistetaan kuitenkin, että tilanne muuttui ja olisi muuttunut meilläkin viimein 1989/91. Mutta yhä olisi Suomessa enemmän köyhyyttä ja henkistä rappiota. Vai ovatko olot esimerkiksi Virossa sittenkin nyt paremmat kuin meillä?

Säästyimme joka tapauksessa vuosikymmeniltä vierasta valtaa.

korolainen kirjoitti:

"He kaatuivat toimessa, jonka ansiosta jääkaapissasi on ollut muutakin kuin valo, olet saanut lukea mitä haluat, matkustaa minne haluat, puhua mitä haluat - suoman kielellä. He kuolivat, jotta sinä saisit elää".

Muistetaan kuitenkin, että tilanne muuttui ja olisi muuttunut meilläkin viimein 1989/91. Mutta yhä olisi Suomessa enemmän köyhyyttä ja henkistä rappiota. Vai ovatko olot esimerkiksi Virossa sittenkin nyt paremmat kuin meillä?

Säästyimme joka tapauksessa vuosikymmeniltä vierasta valtaa.

Lue lisää

"Muistetaan kuitenkin, että tilanne muuttui ja olisi muuttunut meilläkin viimein 1989/91."

Epäilen. Virolaiset, puolalaiset, latvialaiset, liettualaiset, ukrainalaiset, valkovenäläiset ym. ottivat kaiken vanhan omaisuutensa ja ryöstetyt maa-alueet samantien takaisin. Suomalaiset olivat kusi sukassa.

Jeltsin pyysi talvisotaa Venäjän puolesta anteeksi, ja Juri Derjabin (alias Juri Komissarov) on todistanut, että Jeltsin oli valmis luopumaan Karjalasta rahallista korvausta vastaan ja Koivistolla oli tämä tieto. Ei tarttunut.

Kekkonenkin olisi tarttunut heti!

Ja nämä pissisukat aina puhuvat, että "olisi tullut kalliiksi kunnostaa". Kunnostaa mikä? Metsät ja järvetkö? Tiedättekö, miten viljavaa aluetta Laatokan ympäristö on velrrattuna vaikka Suomen kakkos- ja kolmosvyöhykkeisiin? Tiedättekö, mikä olisi lomakohteiden arvo Lahdenpohjassa, Jaakkimassa ja Terijoella suomalaiskäsissä nyt, kahdenkymmenen vuoden kuluttua? Aavistatteko, miten kalaisa järvi on Laatokka?

Ja kalliiksi on tullut Venäjä, toden totta. Pietarin jätevesipuhdistamonkin maksoimme kolmeen kertaan. Todella suuri kehitysapukohde maa, joka psti koko Suomen raskaan maantieliikenteen, rakensi Koivistolle tärkeän strategisen sataman ja varmuudeksi kaasuputken Viipurin läänitysten läpi. Ei tarvitse enää asiaa miettiä, joo.

Tai että "kuka haluaa ne venäläiset", surkeiltiin silloin kyyryssä. No täällähän ne nyt ovat - ostaneet meiltä maat ja mannut! Vakituinen maahanmuuttanut väestö suurempi kuin Laatokan Karjalassa ja kannaksella olisi ollut.

Me olisimme osa Venäjää, koska meidät on vissiin aivopesty tai sitten olemme yksinkertaisesti maailman sinisilmäisin hölmöläiskansa.

Lukumies. kirjoitti:

"Muistetaan kuitenkin, että tilanne muuttui ja olisi muuttunut meilläkin viimein 1989/91."

Epäilen. Virolaiset, puolalaiset, latvialaiset, liettualaiset, ukrainalaiset, valkovenäläiset ym. ottivat kaiken vanhan omaisuutensa ja ryöstetyt maa-alueet samantien takaisin. Suomalaiset olivat kusi sukassa.

Jeltsin pyysi talvisotaa Venäjän puolesta anteeksi, ja Juri Derjabin (alias Juri Komissarov) on todistanut, että Jeltsin oli valmis luopumaan Karjalasta rahallista korvausta vastaan ja Koivistolla oli tämä tieto. Ei tarttunut.

Kekkonenkin olisi tarttunut heti!

Ja nämä pissisukat aina puhuvat, että "olisi tullut kalliiksi kunnostaa". Kunnostaa mikä? Metsät ja järvetkö? Tiedättekö, miten viljavaa aluetta Laatokan ympäristö on velrrattuna vaikka Suomen kakkos- ja kolmosvyöhykkeisiin? Tiedättekö, mikä olisi lomakohteiden arvo Lahdenpohjassa, Jaakkimassa ja Terijoella suomalaiskäsissä nyt, kahdenkymmenen vuoden kuluttua? Aavistatteko, miten kalaisa järvi on Laatokka?

Ja kalliiksi on tullut Venäjä, toden totta. Pietarin jätevesipuhdistamonkin maksoimme kolmeen kertaan. Todella suuri kehitysapukohde maa, joka psti koko Suomen raskaan maantieliikenteen, rakensi Koivistolle tärkeän strategisen sataman ja varmuudeksi kaasuputken Viipurin läänitysten läpi. Ei tarvitse enää asiaa miettiä, joo.

Tai että "kuka haluaa ne venäläiset", surkeiltiin silloin kyyryssä. No täällähän ne nyt ovat - ostaneet meiltä maat ja mannut! Vakituinen maahanmuuttanut väestö suurempi kuin Laatokan Karjalassa ja kannaksella olisi ollut.

Me olisimme osa Venäjää, koska meidät on vissiin aivopesty tai sitten olemme yksinkertaisesti maailman sinisilmäisin hölmöläiskansa.

Lue lisää

Olispa Marski ollut presidenttinä vielä 1991. Olisi ollut Mannerheimristin Suurristin arvoinen urotyö menettää Kannas ja Viipuri kolme kertaa: Talvisodassa, jatkosodassa ja NL:n luhistuessa.

Lukumies. kirjoitti:

"Muistetaan kuitenkin, että tilanne muuttui ja olisi muuttunut meilläkin viimein 1989/91."

Epäilen. Virolaiset, puolalaiset, latvialaiset, liettualaiset, ukrainalaiset, valkovenäläiset ym. ottivat kaiken vanhan omaisuutensa ja ryöstetyt maa-alueet samantien takaisin. Suomalaiset olivat kusi sukassa.

Jeltsin pyysi talvisotaa Venäjän puolesta anteeksi, ja Juri Derjabin (alias Juri Komissarov) on todistanut, että Jeltsin oli valmis luopumaan Karjalasta rahallista korvausta vastaan ja Koivistolla oli tämä tieto. Ei tarttunut.

Kekkonenkin olisi tarttunut heti!

Ja nämä pissisukat aina puhuvat, että "olisi tullut kalliiksi kunnostaa". Kunnostaa mikä? Metsät ja järvetkö? Tiedättekö, miten viljavaa aluetta Laatokan ympäristö on velrrattuna vaikka Suomen kakkos- ja kolmosvyöhykkeisiin? Tiedättekö, mikä olisi lomakohteiden arvo Lahdenpohjassa, Jaakkimassa ja Terijoella suomalaiskäsissä nyt, kahdenkymmenen vuoden kuluttua? Aavistatteko, miten kalaisa järvi on Laatokka?

Ja kalliiksi on tullut Venäjä, toden totta. Pietarin jätevesipuhdistamonkin maksoimme kolmeen kertaan. Todella suuri kehitysapukohde maa, joka psti koko Suomen raskaan maantieliikenteen, rakensi Koivistolle tärkeän strategisen sataman ja varmuudeksi kaasuputken Viipurin läänitysten läpi. Ei tarvitse enää asiaa miettiä, joo.

Tai että "kuka haluaa ne venäläiset", surkeiltiin silloin kyyryssä. No täällähän ne nyt ovat - ostaneet meiltä maat ja mannut! Vakituinen maahanmuuttanut väestö suurempi kuin Laatokan Karjalassa ja kannaksella olisi ollut.

Me olisimme osa Venäjää, koska meidät on vissiin aivopesty tai sitten olemme yksinkertaisesti maailman sinisilmäisin hölmöläiskansa.

Lue lisää

>Kekkonenkin olisi tarttunut heti!<


Muista kuitenkin pyhän isämme "kultaiset sanat". Niissä on itse asiassa kaksikin vaihtoehtoa:

"Lenin antoi meille itsenäisyyden ja Stalin rauhan"

"Saatanan tunarit"

Taustaäänenä voisi kuulua tämä:

http://ukk.evvk.com/


UKK:n ja Breshnevin Koo -hetki:

http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/kuvat/SL_iso_ETYK_2004900A.jpg

Saatanan tunarit kirjoitti:

>Kekkonenkin olisi tarttunut heti!<


Muista kuitenkin pyhän isämme "kultaiset sanat". Niissä on itse asiassa kaksikin vaihtoehtoa:

"Lenin antoi meille itsenäisyyden ja Stalin rauhan"

"Saatanan tunarit"

Taustaäänenä voisi kuulua tämä:

http://ukk.evvk.com/


UKK:n ja Breshnevin Koo -hetki:

http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/kuvat/SL_iso_ETYK_2004900A.jpg

Lue lisää

Kekkonen alkoi lobata sitä "Lenin-setää" 1970-luvun alussa, jolloin NKP peräsi puhdasoppisuutta joka asiassa. Kun Brezhnev alkoi iskeä silmiään tähän luoteiseen provinssiin ihan sotaharjoitusmielessä, Kekkonen painotti taktisesti Leninin "lahjaa".

Idea oli siinä, ettei politbyroo voi pyörtää Leninin päätöstä.

Harva vieläkään tajuaa, millainen se Pielaveden salaovela oli oikeasti. Kaikenlaiset juhanisuomet kiillottavat ja hannurautkalliot tekevät paholaisen...

Kekkonen olisi tarttunut. Yrittihän hän Stepanoviltakin Viipuria vastineeksi DDR:n tunnustamisesta. Kylmän sodan häikäilemätön pelimies.

Miksi venäjän kielisille kouluille on annettu kuntien rahoja.

Kuules nyt. Viime sodassa oli kolme sodanjohtoa ulkona kuin lumiukot. Englannin, Italian ja Suomen. Onneksi Englannilla ja Suomella miehet oli rautaa vaikka yläpään yläpää oli täynnä pelkkää pckaaaa.

Kyllä Kannaksen varustamattomuus voidaan lukea II MS:n suurimpiin missään maassa tehtyihin mokiin. Toisena se kun joukot, jopa reservitkin, jätettiin etulinjaan neukun tykistöjyrän alle vaikka oli saatu sakuilta aivan tarkat ohjeet eli kokeneen neuvot miten tulee menetellä. Ylintä johtoa olisi voitu syyttää jo jopa avunannosta viholliselle, niin törkeää se touhu oli.

Ei tosiasioista mihinkään pääse, aivan turhaa on valkoisten keksiä jälkikäteissatuja puolusteluikseen.

perusajattelija kirjoitti:

Kuules nyt. Viime sodassa oli kolme sodanjohtoa ulkona kuin lumiukot. Englannin, Italian ja Suomen. Onneksi Englannilla ja Suomella miehet oli rautaa vaikka yläpään yläpää oli täynnä pelkkää pckaaaa.

Kyllä Kannaksen varustamattomuus voidaan lukea II MS:n suurimpiin missään maassa tehtyihin mokiin. Toisena se kun joukot, jopa reservitkin, jätettiin etulinjaan neukun tykistöjyrän alle vaikka oli saatu sakuilta aivan tarkat ohjeet eli kokeneen neuvot miten tulee menetellä. Ylintä johtoa olisi voitu syyttää jo jopa avunannosta viholliselle, niin törkeää se touhu oli.

Ei tosiasioista mihinkään pääse, aivan turhaa on valkoisten keksiä jälkikäteissatuja puolusteluikseen.

Lue lisää

Hyvä, ettei varustettu. Kaikki olisi tapettu niihin kuoppiin.

perusajattelija kirjoitti:

Kuules nyt. Viime sodassa oli kolme sodanjohtoa ulkona kuin lumiukot. Englannin, Italian ja Suomen. Onneksi Englannilla ja Suomella miehet oli rautaa vaikka yläpään yläpää oli täynnä pelkkää pckaaaa.

Kyllä Kannaksen varustamattomuus voidaan lukea II MS:n suurimpiin missään maassa tehtyihin mokiin. Toisena se kun joukot, jopa reservitkin, jätettiin etulinjaan neukun tykistöjyrän alle vaikka oli saatu sakuilta aivan tarkat ohjeet eli kokeneen neuvot miten tulee menetellä. Ylintä johtoa olisi voitu syyttää jo jopa avunannosta viholliselle, niin törkeää se touhu oli.

Ei tosiasioista mihinkään pääse, aivan turhaa on valkoisten keksiä jälkikäteissatuja puolusteluikseen.

Lue lisää

tekivät virheitä. Suurvallat vain pystyvät ne kestämään pieniä paremmin. Suomen sodanjohto oli erittäin pätevä. Suurvallan resurssit vain olivat ylivoimaiset.

-----Puna-armeija pääsi yllätykseen taitavalla salaamisella ja valtavalla ylivoimalla. ------

Höpinää, kenet hyökkäys muka yllätti, mannerheimin ainoastaan? Oli jotenkin sairasta kun ylipäällikölle ei saanut puhua tulevasta tuhosta "ettei ukko hermostu". Rikollista touhua missä meinasi mennä koko maa.

Luomupässi kirjoitti:

-----Puna-armeija pääsi yllätykseen taitavalla salaamisella ja valtavalla ylivoimalla. ------

Höpinää, kenet hyökkäys muka yllätti, mannerheimin ainoastaan? Oli jotenkin sairasta kun ylipäällikölle ei saanut puhua tulevasta tuhosta "ettei ukko hermostu". Rikollista touhua missä meinasi mennä koko maa.

Lue lisää

oli kahdesti päivässä esittely ylipäällikölle. Lisäksi Paasosella oli aina suora pääsy Marskin puheille. Kuuluihan hän vakinaiseen pöytäseurueeseenkin.
Airo yritti jossain määrin "suojella" Marskia tietäen tämän taipumuksen pessimismiin, jota sodan kulku tietysti lisäsi.

"Oli jotenkin sairasta kun ylipäällikölle ei saanut puhua tulevasta tuhosta "ettei ukko hermostu". Rikollista touhua missä meinasi mennä koko maa."

Kaikki etulinjan rykmentinkomentajat halusivat taistella pääasemassa, kun tarjottiin vaihtoehdoksi siirtyä VT-asemaan.

Kannaksen armeiajkuntien ja divisioonien komentajat pitivät suurhyökkäystä epätodennäköisenä. Ainoa poikkeus oli 15.D:n Hersalo.

Hyökkäys yllätti täydellisesti etulinjan joukot ja johtoportaat. Siis nimenomaan voimallaan ja ajankohdallaan. Jälkikäteen tietysti joka mies tiesi hyökkäyksen tulon. Vastuu hyökkäyksen välittömästä torjunnasta oli ennen kaikkea yhtymien komentajilla, ei ylipäälliköllä. Tämä oli antanut selkeät ohjeet suurhyökkäyksen torjunnasta.

Luomupässi kirjoitti:

-----Puna-armeija pääsi yllätykseen taitavalla salaamisella ja valtavalla ylivoimalla. ------

Höpinää, kenet hyökkäys muka yllätti, mannerheimin ainoastaan? Oli jotenkin sairasta kun ylipäällikölle ei saanut puhua tulevasta tuhosta "ettei ukko hermostu". Rikollista touhua missä meinasi mennä koko maa.

Lue lisää

Suurhyökkäys ei yllättänyt Marsalkka Mannerheimia. Mannerheim oli ainoa joka osasi varautua tulevaan suurhyökkäykseen.

"Käskyillä(N:o1002/Op.1/17 a/sal./22.2.44 ja N:o 2153/Op. 1/28 g/sal/ 17.12.43) on määräyksestäni korostettu asemien lujittamisen välttämättömyyttä. Nykyisenä ajankohtana meidän on oltava joka hetki valmiina suurhyökkäyksen torjuntaan.."...

"Vaadin TINKIMÄTÖNTÄ lujuutta komentajilta ja ehdotonta vastuuntunnetta, jotta asemamme saadaan lujaksi kestämään myös materiaallisen vihollisen suurhyökkäyksen."

Olisiko sinulla NYT, jotain lisättävää ....?

"Höpinää, kenet hyökkäys muka yllätti, mannerheimin ainoastaan?"

Mannerheimin käskyt kirjoitti:

Suurhyökkäys ei yllättänyt Marsalkka Mannerheimia. Mannerheim oli ainoa joka osasi varautua tulevaan suurhyökkäykseen.

"Käskyillä(N:o1002/Op.1/17 a/sal./22.2.44 ja N:o 2153/Op. 1/28 g/sal/ 17.12.43) on määräyksestäni korostettu asemien lujittamisen välttämättömyyttä. Nykyisenä ajankohtana meidän on oltava joka hetki valmiina suurhyökkäyksen torjuntaan.."...

"Vaadin TINKIMÄTÖNTÄ lujuutta komentajilta ja ehdotonta vastuuntunnetta, jotta asemamme saadaan lujaksi kestämään myös materiaallisen vihollisen suurhyökkäyksen."

Olisiko sinulla NYT, jotain lisättävää ....?

"Höpinää, kenet hyökkäys muka yllätti, mannerheimin ainoastaan?"

Lue lisää

Eli Laatikainen ei noudattanut tuota tinkimätöntä lujuutta vaan keskittyi "tärkeämpiin asioihin".

Mannerheimin käskyt kirjoitti:

Suurhyökkäys ei yllättänyt Marsalkka Mannerheimia. Mannerheim oli ainoa joka osasi varautua tulevaan suurhyökkäykseen.

"Käskyillä(N:o1002/Op.1/17 a/sal./22.2.44 ja N:o 2153/Op. 1/28 g/sal/ 17.12.43) on määräyksestäni korostettu asemien lujittamisen välttämättömyyttä. Nykyisenä ajankohtana meidän on oltava joka hetki valmiina suurhyökkäyksen torjuntaan.."...

"Vaadin TINKIMÄTÖNTÄ lujuutta komentajilta ja ehdotonta vastuuntunnetta, jotta asemamme saadaan lujaksi kestämään myös materiaallisen vihollisen suurhyökkäyksen."

Olisiko sinulla NYT, jotain lisättävää ....?

"Höpinää, kenet hyökkäys muka yllätti, mannerheimin ainoastaan?"

Lue lisää

Eli kenraalit eivät välittäneet marskin käskyistä. Aika heikko ylipäälikkö

Suomen vankin yhtenäinen puolustusasema ei ollut Kannaksella vaan Laatokan pohjoispuolella Pisi-Saarimäki-Sammatus linja.

Suomi sai tukea Englannista ja Ranskasta ja Italiasta. Mussoliini jopa lähetti aselastin jonka Saksa pysäytti.

historiafakta kirjoitti:

Suomi sai tukea Englannista ja Ranskasta ja Italiasta. Mussoliini jopa lähetti aselastin jonka Saksa pysäytti.

Mussolini lähetti aselastin talvisodan, ei jatkosodan aikaan.

Puhuttiin apurintamasta Lähi-idässä. Englanti -Ranska eli liittoutuneet olisi olleet siihen valmiit. Neuvostoliitto pelkäsi juuri sitä. 50 000 Englantilais-Ranskalaista oli varustettu lähtemään Suomen avuksi.

Maaliskuussa 1940 puna-armeijalla oli miljoona miestä Suomea vastaan käytössä. Jollain 50 tuhannelle miehellä ei olisi ollut suurta merkitystä. Kerro kuitenkin miten nuo joukot olisi Suomeen kuljetettu kun niitä ei Ruotsin kautta voitu kuljettaa. Ruotsi pelkäsi Saksaa ja oli kieltänyt kauttakuljetuksen.

Jos itse olisin ollut Suomen johtaja olisin ottanut avun Englanti-Ranskasta täysin mieluummin kuin luottanut Hitleriin. Ranskalaisist en tiedä mutta ainakin Englannin sotalordi Churchill oli kunnian mies.

påaqpfk kirjoitti:

Jos itse olisin ollut Suomen johtaja olisin ottanut avun Englanti-Ranskasta täysin mieluummin kuin luottanut Hitleriin. Ranskalaisist en tiedä mutta ainakin Englannin sotalordi Churchill oli kunnian mies.

Lue lisää

Hitlerhän oli Stalinin liittolainen, ei sakuihin silloin luotettukaan

Siinä tilanteessa ei. Oli talvisota. Saksa oli tehnyt Ribbbentropf-sopimuksen. Mutta sopimuksen jälkeen. Suomalaiset kävi Kotkanpesässä talvisodan kestäessä. Mulle ei täysin ole kerrottu neuvotteluista koska ne oli täysinsalaisia. Tiedän vain ja ainoastaan että siellä käytiin.

Hitler kielsi kaiken kanssakäymisen Suomen ja suomalaisten kanssa.

Ensimmäinen yhteys otettiin Saksan puolelta alkukesästä -40.

påaqpfk kirjoitti:

Jos itse olisin ollut Suomen johtaja olisin ottanut avun Englanti-Ranskasta täysin mieluummin kuin luottanut Hitleriin. Ranskalaisist en tiedä mutta ainakin Englannin sotalordi Churchill oli kunnian mies.

Lue lisää

Englannin lähettiläs sanoi Tannerille että Englanti voinut taata Suomen itsenäisyyttä sodan jälkeen. Miksi ottaa vastaan apua sellaiselta, joka ei kuitenkaan kykenisi antamaan pysyviä takuita?

Minkä nimiseltä neuvostokenraalilta?

sumi2 kirjoitti:

Englannin lähettiläs sanoi Tannerille että Englanti voinut taata Suomen itsenäisyyttä sodan jälkeen. Miksi ottaa vastaan apua sellaiselta, joka ei kuitenkaan kykenisi antamaan pysyviä takuita?

Lue lisää

Siksi että apu auttaa sotatoimissa.

"Suomalaiset antautui jo alkuvuodesta 1942. Päättivät veistellä puhdetöitä sodan loppuun asti."
Sinä se veistelet vain päättömyyksiä, tutustu asiaan äläkä puhu paskaa!

TutustuAsiaan kirjoitti:

"Suomalaiset antautui jo alkuvuodesta 1942. Päättivät veistellä puhdetöitä sodan loppuun asti."
Sinä se veistelet vain päättömyyksiä, tutustu asiaan äläkä puhu paskaa!

Lue lisää

On totta että Karjalan kannasta olisi pitänyt linnoittaa, sitä ei juurikaan tehty.

Marski nyt kumminkin vahvisti Kannaksen puolustusta ja antoi tiukkoja taistelukäskyjä maalis- ja toukokuussa.

Jopa historiankirjat kertoo että liittoutuneet Englanti ja Ranska varusti 50 000 miestä Suomea varten.

Suomen valtuuskuntaa talvisodassa johti muuten sotalordi Churchillin sotakaveri ensimmäisen maailmansodan ajoilta. Entente.

tulitukeaolisi kirjoitti:

Jopa historiankirjat kertoo että liittoutuneet Englanti ja Ranska varusti 50 000 miestä Suomea varten.

Unohtuuko nyt, että Saksa valloitti huhtikuussa 1940 Norjan eikä Englannilla ja Ranskalla olisi ENÄÄ ollut mitään keinoa huoltaa ja täydentää joukkojaan?

AE oli erittäin ansioitunut rykmentinkomentaja, joka johti ankaria taisteluja menestyksellisesti.
Mitään yliarvostusta ei ole ollut. Tosin AE oli vanhoilla päivillään eräänlainen puolustustahdon symbooli.

Tottahan se herättää närää niissä, jotka olisivat halunneet antautumista.

Kriittisiä sotaelokuvia on tehty ja tehdään vastakin.

AE:n kaltaiset rykmentinkomentajat pelastivat maan. Hyvä sotilasjohtaja säästää miehiään, mmutta on tositarpeessa pakoitettu niitä myös rohkeasti käyttämään!

On aika absurdia 70 vuotta jälkikäteen käyttää sotatoimen kriteerinä VAIN JA AINOASTAAN tappiota!

Venäläisillä oli Kurskissa hyvä puolustuslinnoitus strategia,panssaritorjuntatykit oli aseteltu siten että pystyivät ampumaan sivusta Saksan panssareita,sekä lentopommituksilla tiputtivat pommeja sakujen panssareiden päälle,eli panssareissa paikkoihin jotka on heikoimpia.
Lisäksi venäläiset kaivoivat omat panssarinsa kuoppiin,joihin sakujen liikkuvista panssareista oli erittäin vaikea osua.
Sekä vielä venäläisten puolustus oli monissa riveissä,panssariesteineen ja kaivantoineen.

Pitkällä matkalla berliiniin oli monet linnoitteet, ja linna linnoitteet, tavalliset, syvät ja matalat, joet, yms, siis puolustuksen koko sota- ja insinööritaito. Mutta läpi meni puna-armeija silti.

Berliinissä oli vielä "uskollisen koiran tavoin" uskollisia ss joukkoja pitämässä puoliaan aivan loppuun asti ! Olikos siellä suomen ss wiking jäseniä ?

Onko kerrottu miten kävi niille noin, 25 kpl suomen ss wiking miehelle, jotka palasivat 1943 kotiin paluun jälkeen takaisin ss joukkoihin Saksaan ?
Selvisikö kukaan Itä-rintamalta hengissä? vai oliko osa L-rintamalla ?

NLllä.hyvä.taktiikka kirjoitti:

Venäläisillä oli Kurskissa hyvä puolustuslinnoitus strategia,panssaritorjuntatykit oli aseteltu siten että pystyivät ampumaan sivusta Saksan panssareita,sekä lentopommituksilla tiputtivat pommeja sakujen panssareiden päälle,eli panssareissa paikkoihin jotka on heikoimpia.
Lisäksi venäläiset kaivoivat omat panssarinsa kuoppiin,joihin sakujen liikkuvista panssareista oli erittäin vaikea osua.
Sekä vielä venäläisten puolustus oli monissa riveissä,panssariesteineen ja kaivantoineen.

Lue lisää

Tuo oli ihan uutta minulle, että pommit tiputettiin panssareiden päälle. Ja että kaivettiin maahan, ja liikkuvista tankeistakin oli vaikea osua. Mukavaa , kun ammattilaiset kirjoittaa tänne välillä.

NLllä.hyvä.taktiikka kirjoitti:

Venäläisillä oli Kurskissa hyvä puolustuslinnoitus strategia,panssaritorjuntatykit oli aseteltu siten että pystyivät ampumaan sivusta Saksan panssareita,sekä lentopommituksilla tiputtivat pommeja sakujen panssareiden päälle,eli panssareissa paikkoihin jotka on heikoimpia.
Lisäksi venäläiset kaivoivat omat panssarinsa kuoppiin,joihin sakujen liikkuvista panssareista oli erittäin vaikea osua.
Sekä vielä venäläisten puolustus oli monissa riveissä,panssariesteineen ja kaivantoineen.

Lue lisää

T-34:set laskettiin tuhansissa, tigerit ja pantherit sadoissa, tuplareservein venäläisillä. Taisteluun valmistautumista oli myös mahdotonta salata. T-34:t olivat lisäksi lähempänä nykyaikaisia cruiser-vaunuja, millä sai pyöriteetyä hitaita tigereitä, jotka sopivat paremmin puolustukseen.

PitkäMatkaBerliiniin kirjoitti:

Pitkällä matkalla berliiniin oli monet linnoitteet, ja linna linnoitteet, tavalliset, syvät ja matalat, joet, yms, siis puolustuksen koko sota- ja insinööritaito. Mutta läpi meni puna-armeija silti.

Berliinissä oli vielä "uskollisen koiran tavoin" uskollisia ss joukkoja pitämässä puoliaan aivan loppuun asti ! Olikos siellä suomen ss wiking jäseniä ?

Onko kerrottu miten kävi niille noin, 25 kpl suomen ss wiking miehelle, jotka palasivat 1943 kotiin paluun jälkeen takaisin ss joukkoihin Saksaan ?
Selvisikö kukaan Itä-rintamalta hengissä? vai oliko osa L-rintamalla ?

Lue lisää

eikös ss wiking osastot tuhoutunut jo kauempana itä rintamilla, ja berliiniin tuskin riitti enää ?
Jostain lukenu, että oli ranskalais ss ja belgialaisia ss miehiä viimeisinä päivinä siellä berliinissä, siis loppuun asti taisteli !

salpa linja ei ollut täysin valmis. Jostain jäänyt mieleen, ettei se olisi toiminut
- mitenhän olisi käynyt, jos sinne asti olisi menty ? Ja berliini ei olisi houkutellut venalaista ?

Syvän taistelun oppi lähtee moniportaisesta eri aselajien hyökkäyksistä ja valehyökkäyksistä ja huipentuu komentopaikkojen saartamiseen panssariosastoilla. Syvän taistelun oppi oli Saddam Husseinilla vielä käytössä, mutta ei oikein enää tehonnut.

PaljonKiviäAsemassa kirjoitti:

salpa linja ei ollut täysin valmis. Jostain jäänyt mieleen, ettei se olisi toiminut
- mitenhän olisi käynyt, jos sinne asti olisi menty ? Ja berliini ei olisi houkutellut venalaista ?

Lue lisää

Parhaiten toimii puolustuslinja, jota vihollinen ei edes tule testaamaan.

Nämä asemat oli jo testattu.

http://www.talvisota.fi/files/kartat/wg1086-01.jpg

PaljonKiviäAsemassa kirjoitti:

salpa linja ei ollut täysin valmis. Jostain jäänyt mieleen, ettei se olisi toiminut
- mitenhän olisi käynyt, jos sinne asti olisi menty ? Ja berliini ei olisi houkutellut venalaista ?

Lue lisää

Salpalinjalla ei ollut syvyyttä, se oli vain yhden varustusketjun varassa. Onneksi ei tarvinnut kokeilla sen kestävyyttä.

Hyvä ettei ollut seniili nuori, vaan ymmärsi isompia asioitakin....

"Ylipäällikkönä oli seniili vanhus"

Tuskinpa vain! Hän oli ylipäällikkö, joka johti sotaa. Sen sijaan SOTATOIMIA johti päämaja.

Saksalaiset olivat jo vuonna 1943 luennoineet Suomen sotilasjohdolle, että Puna-armeijan mahti oli kasvanut niin suureksi, että se sai AINA aikaan läpimurron, kun se joukkonsa keskitti! Olennaista olikin se, mitä tapahtui läpimurron jälkeen?

Saksan resurssit olivat erilaiset kuin Suomella. Sillä oli käytössä useita liikkuvia ps-divisioonia, joita saattoi keskittää läpimurron torjuntaan! Mitä Suomella oli? Yksi ainoa ps-divisioona (Lagus) eikä muuta. Suomella ei ollut mahdollisuutta torjua läpimurtoa tai torjua sitä nopeasti! Siksi tarvittiin syvyyttä puolustuksessa ja se käytettiin Kannaksella! Viipurin menetyksen jälkeen linja piti!

On totta, että Suomi ei uskonut suurhyökkäyksen tulevan ja odotti, että päästään rauhanneuvotteluun ilman sitä, jolloin Itä-Karjalaa voi käyttää neuvotteluissa "vaihtarina"!

Tämä ajatus ei toteutunut!

On totta ettei 5-6 vuodessa sodankäynnissä tapahtunutta perustavaa laatua olevaa muutosta ymmärretty Suomen sodanjohdossa, eikä itse asiassa millään komentoportaalla. Lohdutukseksi voinee sanoa etteivät sitä täysin ymmärtäneet saksalaisetkaan. Meidän sodanjohtomme oli uinahtanut talvisodan ajan malleihin ja laiminlyönyt mahdollisuuden oppia Saksan itärintaman tapahtumista, vaikkakin vasta Normandian maihinnousu paljasti koko muutoksen merkityksen kun Saksan eliitti-panssaridivisioonat joko tuhottiin romuläjiksi maanteille tai blokattiin jumiin kauas taisteluista ilmaherruuden avulla.

"...vaikkakin vasta Normandian maihinnousu paljasti koko muutoksen merkityksen kun Saksan eliitti-panssaridivisioonat joko tuhottiin romuläjiksi maanteille tai blokattiin jumiin kauas taisteluista ilmaherruuden avulla."

No, jos he sellaista oppivat, niin olivat varmasti vielä pahemmin hukassa. Varsinaiseen maihinnousuntorjuntaan tarkoitetusta panssariryhmästä jokainen divisioona pääsi perille ja yhtään ei jäänyt "romuksi maanteille" tai muualle. Pääosa panssariryhmästä blokattiin kaikista sillanpään tuhoamisyrityksistä liittoutuneiden aktiivisella hyökkäystoiminnalla, joten saksalaisilla ei ollut koskaan aikaa järjestää ps-divisioonia uudelleen.

Adi ei antanut Rommelin keskittää vahvoja panssarivoimia valmiiksi Normandian rannikolle.

Rommel oli eri mieltä komentajiensa – muun muassa von Rundstedtin – kanssa siitä, miten maihinnousu olisi parhaiten torjuttavissa ja miten panssarivaunut olisi sijoitettava Atlantin valliin nähden. Rommelin mielestä liittoutuneiden maihinnousuoperaation ensimmäinen päivä olisi ratkaiseva. Rommelin mukaan olisi mahdotonta työntää liittoutuneita enää takaisin veteen, jos he onnistuisivat saamaan sillanpääaseman ja saisivat raskaan kalustonsa maihin. Von Rundstedtin mielestä liittoutuneiden maihinnousua ei voitaisi estää, joten panssarivaunut olisi pidettävä kauempana rannikosta, jolloin ne voitaisiin nopeammin suunnata reservistä vihollisen sillanpään kimppuun.

Rommel vastusti tätä näkemystä, koska hänen mielestään liittoutuneilla olisi niin suuri ylivoima taivaalla, että Luftwaffe yksinkertaisesti työnnettäisiin pois. Liittoutuneiden ilmavoimat saisivat rauhassa hyökätä ryhmittyvien panssareiden kimppuun ja häiritä niitä siten, etteivät ne pääsisi perille ajoissa tukahduttamaan vihollisen laajenevaa sillanpäätä. Rommelin arvio liittoutuneiden ilmavoimien ylivoimaisuudesta osoittautui myöhemmin oikeaksi ja saksalaisten joukkojen liikkuminen todella vaikeaksi.

"Adi ei antanut Rommelin keskittää vahvoja panssarivoimia valmiiksi Normandian rannikolle."

Siihen konseptiin vahvoista panssarivoimista liittyi muuan ongelma, joka väistämättä pudottaa "vahvan" ulos...

"Rommelin mielestä liittoutuneiden maihinnousuoperaation ensimmäinen päivä olisi ratkaiseva."

Mikä ei välttämättä ollut mikään kovin hämmästyttäviä strategisia kykyjä vaativa arvio. Hitler oli itsekin kyennyt arviossaan ennakoimaan saman asian jo puoli vuotta ennen maihinnousua ja niin olivat monet muutkin ;)

"Rommel vastusti tätä näkemystä, koska hänen mielestään liittoutuneilla olisi niin suuri ylivoima taivaalla, että Luftwaffe yksinkertaisesti työnnettäisiin pois."

Tosin voidaan huomioida, että panssarirynnäkkö rannikolle ei ollut toiminut yhtään paremmin aikaisemmilla kerroilla Välimeren näyttämöllä ja panssarikärjet oli joka kerta ammuttu tohjoksi niiden työntyessä rannan tuntumaan. Lisäksi liittoutuneet odottivat juuri massiivista vastahyökkäystä ja olivat ylivarautuneet sen torjumiseksi; pelkästään ensimmäisenä päivänä maihin tuotiin tuhatkunta ps-vaunua.

"Rommelin arvio liittoutuneiden ilmavoimien ylivoimaisuudesta osoittautui myöhemmin oikeaksi ja saksalaisten joukkojen liikkuminen todella vaikeaksi."

Koko asialla ei viime kädessä ollut edes merkitystä, sillä Saksan panssarijoukkojen varustaminen oli edelleen kesken maihinnousun alkaessa. Ns. taisteluvalmiista panssaridivisioonista Ranskassa ainoastaan 2-3 voidaan laskea olleen todella välittömässä valmiudessa, neljännen myöhästyessä vielä pari vuorokautta uusia vaunuja odottaessaan. Loput voidaan jättää laskuista, koska niiden varustamisaika oli vielä viikkojen tai pahimmillaan jopa kuukauden kysymys ja tämä tekijä on viime kädessä kaikkien esitettyjen strategioiden kompastuskivi.

Lisäksi saksalaiset eivät voineet tietää kuinka monta maihinnousua olisi mahdollisesti odotettavissa ja pahimpia pelkoja vahvisti heidän kovasti yläkanttiin sattunut arvionsa liittoutuneiden käytössä olevien joukkojen määrästä.

Rannikkotykeillähän se maihinnousu tietenkin merisotakoulun oppien mukaan torjutaan, raskaan tykin kantama on n. 40 km. Kaikkein yksinkertaisin ratkaisu olisi ollut tykit junan vaunuissa.

Miten kannaksen joukot olisivat voineet ruveta liikkuvaan sodan käyntiin ilman motorisoituja joukkoja muuten kuin nyt tapahtuneella tavalla eli lähteä nostelemaan kiirreellä. Valehyökkäykset olivat tätä verten, että löydetään läpimurtokohta nopeasti. Tuohon iakaan rakennettiin panssariestekaivantoja, tällaisen paikan hyökkääjän kärki sitten löysikin, vastahyökkäys tehtiin heti. Alue oli täynnä tulenjohtopaikkoja, mutta pellolle ei saatu tulta, ilmapommitus olisi ollut tehokkain.

Saattoi olla piirrelty kartoille, mutta ainoat puolustuslinjat, joissa OLI linnoitteita oli pääpuolustuslinja ja VT-linja. Näistä jälkimmäisessä oli yksi ainoa linja eli ei perättäisiä juoksuhautoja ja vain osa oli linnoitettu.

Mallia olisi pitänyt hakea mahtavilta Seelowin kukkuloilta fyyrertaisteluista.

Todellisuudessa PPS-linjaa ei tarvittu, kosks hyökkäys Valkeasaareen aiheutti joukkojen siirron, jolloin aluetta ei puolustettu laisinkaan!

Kiinteät varustukset olisivat vaatineet NL:n jättimäisessä tykistökeskityksessä vielä useamman puolustajan hengen ja läpimurto olisi seirannut joka tapauksessa!

Nyt etulinja hylättiin varsin pienin tappioin! Kannakselta vetäydyttiin vihollista kuluttaen ja pantiin sen etenemiselle stoppi Tienhaarassa, Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella!

Torjuntavoitot pelastivat maan!

MeniKutenMeni kirjoitti:

Todellisuudessa PPS-linjaa ei tarvittu, kosks hyökkäys Valkeasaareen aiheutti joukkojen siirron, jolloin aluetta ei puolustettu laisinkaan!

Kiinteät varustukset olisivat vaatineet NL:n jättimäisessä tykistökeskityksessä vielä useamman puolustajan hengen ja läpimurto olisi seirannut joka tapauksessa!

Nyt etulinja hylättiin varsin pienin tappioin! Kannakselta vetäydyttiin vihollista kuluttaen ja pantiin sen etenemiselle stoppi Tienhaarassa, Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella!

Torjuntavoitot pelastivat maan!

Lue lisää

Niin pelastivat, mutta ei se sitä muuta että viivytysasemien kunnostus laiminlyötiin ja hyökkäys tuli yllätyksenä päämajalle ja armeijakunnan komentajille. Koneet, hevoset ja miehet olivat maataloustöissä.

Perääntyminen tehtiin paniikissa kunnes saatiin lisävoimia. Saksalaiset olivat lisäksi kertoneen ryssien hyökkäystavan mutta siitä ei välitetty.

Loppu hyvin mutta pienemmillä tappioilla olisi voitu selvitä paremmalla valveillaololla.

MeniKutenMeni kirjoitti:

Todellisuudessa PPS-linjaa ei tarvittu, kosks hyökkäys Valkeasaareen aiheutti joukkojen siirron, jolloin aluetta ei puolustettu laisinkaan!

Kiinteät varustukset olisivat vaatineet NL:n jättimäisessä tykistökeskityksessä vielä useamman puolustajan hengen ja läpimurto olisi seirannut joka tapauksessa!

Nyt etulinja hylättiin varsin pienin tappioin! Kannakselta vetäydyttiin vihollista kuluttaen ja pantiin sen etenemiselle stoppi Tienhaarassa, Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella!

Torjuntavoitot pelastivat maan!

Lue lisää

Paras linnoitusketju oli rakennettu väärään paikkaan. Hienoa kun sitä ei tarvittu!!!!!!!!!!!
Vai että etulinja hylättiin VARSIN PIENIN TAPPIOIN. Tuhansia kaatui muutamassa päivässä.
Vai että puolustustaistelu on tehokkainta kun mitään varustuksia ei ole.

MeniKutenMeni kirjoitti:

Todellisuudessa PPS-linjaa ei tarvittu, kosks hyökkäys Valkeasaareen aiheutti joukkojen siirron, jolloin aluetta ei puolustettu laisinkaan!

Kiinteät varustukset olisivat vaatineet NL:n jättimäisessä tykistökeskityksessä vielä useamman puolustajan hengen ja läpimurto olisi seirannut joka tapauksessa!

Nyt etulinja hylättiin varsin pienin tappioin! Kannakselta vetäydyttiin vihollista kuluttaen ja pantiin sen etenemiselle stoppi Tienhaarassa, Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella!

Torjuntavoitot pelastivat maan!

Lue lisää

"etulinja hylättiin varsin pienin tappioin".

Ensimmäisenä varsinaisena hyökkäyspäivänä 10.6.1944 kaatuneita oli yli 800. Lisäksi haavoittuneita moninkertainen määrä.

Joka on, huomioiden Neuvostoliiton SUURHYÖKKÄYKSEN JA VALTAISAN TYKISTÖKESKITYKSEN, oikeasti pieni määrä!

Neuvostoliitto aloitti 22.6.-19.8.1944 Itärintaman keskiosassa suurhyökkäyksen (operaatio Bagration) ja siinä Saksa menetti 300-400.000 kaatunutta ja 100.000 sotavankia.

Jos edes hallitusta ois pidetty ajantasalla, mut valheet, että muka pärjättiin, olivat tärkeämpiä.

Kuinka monta armeijakuntaa?

"On todella kummalista , että asemasotien aikana ei jatkettu linnoittamistöitä koko karjalan kannaksella. "

Linnoitustöitä tehtiin kesketyksettä vuosina 1941-1944. Määrä ei vaan koskaan ollut riittävä!

"On sanottu , että suomessa tajuttiin, että Saksa on mennyttä Stalingradin jälkeen 1942. "

Näin oli. Esim. Mannerheim oli tuolloin jo varma siitä, että Saksa häviää sodan! Pulma vain oli siinä, että miten päästä sodasta kunnialla eroon!

"Vai uskottiinko siihen, että suomi ja tilanne rintamalla säilyy näin "loppuun asti"?"

Suomen ylin johto ei odottanut suurhyökkäystä vaan toivoi rauhanneuvotteluja!

"Myös laatokan pohjois-puolelta yritettiin joka päättyi ilomatsin suurtappioon. Sekin oli käsittämätön voitto, kun korpeen tuhottiin saarrostusliikkein armeijakuntia."

Hieman epäselvä esitys. Ilomantsissa tappion koki NIMENOMAAN Puna-armeija (eikä Suomi)! Korvessa rusikoitiin yksi neukkudivisioona, joka vetäytyi jättäen kalustonsa taakseen!

NäinSeMeni kirjoitti:

"On todella kummalista , että asemasotien aikana ei jatkettu linnoittamistöitä koko karjalan kannaksella. "

Linnoitustöitä tehtiin kesketyksettä vuosina 1941-1944. Määrä ei vaan koskaan ollut riittävä!

"On sanottu , että suomessa tajuttiin, että Saksa on mennyttä Stalingradin jälkeen 1942. "

Näin oli. Esim. Mannerheim oli tuolloin jo varma siitä, että Saksa häviää sodan! Pulma vain oli siinä, että miten päästä sodasta kunnialla eroon!

"Vai uskottiinko siihen, että suomi ja tilanne rintamalla säilyy näin "loppuun asti"?"

Suomen ylin johto ei odottanut suurhyökkäystä vaan toivoi rauhanneuvotteluja!

"Myös laatokan pohjois-puolelta yritettiin joka päättyi ilomatsin suurtappioon. Sekin oli käsittämätön voitto, kun korpeen tuhottiin saarrostusliikkein armeijakuntia."

Hieman epäselvä esitys. Ilomantsissa tappion koki NIMENOMAAN Puna-armeija (eikä Suomi)! Korvessa rusikoitiin yksi neukkudivisioona, joka vetäytyi jättäen kalustonsa taakseen!

Lue lisää

Sotilasjohdon tehtävä ei ole toivoa vaan varautua pahimpaan, Sitä ei tehty, komentokorsut ja puhdetyöt veivät voiton asemien rakentamisesta

w.siege kirjoitti:

Sotilasjohdon tehtävä ei ole toivoa vaan varautua pahimpaan, Sitä ei tehty, komentokorsut ja puhdetyöt veivät voiton asemien rakentamisesta

Nykyään jätetään kaikki naton käsiin?

Marskista tuli stallaripäällikkö, se oli viisainta, kun Romanian Antonescu malliksi ammuttiin.

Luulet vaan!

Anonyymi kirjoitti:

Luulet vaan!

Tervetuloa reaalimaailmaan, tämä video olisi voinut tapahtua Sörkän linnan muureja vasten, pääroolissa stallaripäällikkö ja hänen hännystelijänsä Ryti.

Antonescu ja muut Romanian sodanaikaisen hallinnon natsiyhteistyökumppanit viedään teloitettaviksi sen jälkeen, kun heidät on tuomittu sotarikoksista, ja he kävelivät kylätiellä poliisin ympäröimänä. Antonescua ja kolmea muuta miestä ammutaan puutolppia vasten, aluksi kaukaa, sitten lähempää pistoolilla ja kiväärillä. Miehet pyörittelevät ruumiita varmistaakseen kuoleman, vievät ruumiita pois.

Anonyymi kirjoitti:

Tervetuloa reaalimaailmaan, tämä video olisi voinut tapahtua Sörkän linnan muureja vasten, pääroolissa stallaripäällikkö ja hänen hännystelijänsä Ryti.

Antonescu ja muut Romanian sodanaikaisen hallinnon natsiyhteistyökumppanit viedään teloitettaviksi sen jälkeen, kun heidät on tuomittu sotarikoksista, ja he kävelivät kylätiellä poliisin ympäröimänä. Antonescua ja kolmea muuta miestä ammutaan puutolppia vasten, aluksi kaukaa, sitten lähempää pistoolilla ja kiväärillä. Miehet pyörittelevät ruumiita varmistaakseen kuoleman, vievät ruumiita pois.

Lue lisää

Mistä tiedämme olevamme barbaarisen rikollisjoukkion hallitsemia? Youtube on täynnä "natsien" teloitusvideoita ja niitä mainostetaan aina siellä jokaisen listoilla ehdoteltuina. Siisn kunnon ihmiset ja moitteettomat ritarit julistettu hirviöiksi ja jotka siis oikein pitää julkisesti teloittaa ja näyttää sitä videoilla kaikkialla. Kaikki nationalistit myös muissa maissa. Ihme satutarinoita vaikka juuri teloitetut olivat sankareita eivätkä teheneet rikoksia, kun taas brutaalit voittajat ovat tehneet massiivisesti rikoksia ja kaikkeins uurimpia ja myös hirveitä julmuksia liukuhihnalta joka paikassa. Mitä pöyristyttävimpiä. Sitten jälkeen syyttivät vastustajaansa sellaisista ja sillä verukkeella kielsivät he ja nationalismin ja nyt tuhoavat kansakunnat maailmanlaajuista bolshevikkidiktatuuria vastaan.

Tuo Antonescun teloitusvideokin oli vuosikymmeniä tubessa ennen poistamista. Keksitysleirivartijoidenteloitukset täyttävät tuben ehdotuslistat.

Anonyymi kirjoitti:

Tervetuloa reaalimaailmaan, tämä video olisi voinut tapahtua Sörkän linnan muureja vasten, pääroolissa stallaripäällikkö ja hänen hännystelijänsä Ryti.

Antonescu ja muut Romanian sodanaikaisen hallinnon natsiyhteistyökumppanit viedään teloitettaviksi sen jälkeen, kun heidät on tuomittu sotarikoksista, ja he kävelivät kylätiellä poliisin ympäröimänä. Antonescua ja kolmea muuta miestä ammutaan puutolppia vasten, aluksi kaukaa, sitten lähempää pistoolilla ja kiväärillä. Miehet pyörittelevät ruumiita varmistaakseen kuoleman, vievät ruumiita pois.

Lue lisää

OLISI, ÖLISI, mutta niin ei tapahtunut! Putinistin koko maailmankuva koostuu asioista, jotka OLISI voinut tapahtua, mutta EI SITTEN TAPAHTUNUT!

Anonyymi kirjoitti:

OLISI, ÖLISI, mutta niin ei tapahtunut! Putinistin koko maailmankuva koostuu asioista, jotka OLISI voinut tapahtua, mutta EI SITTEN TAPAHTUNUT!

Marski polvistuikin Zdanovin eteen ja kruunattiin Suomen stallaripäälliköksi.

Yksi ryyppy päivässä pitää miehen kunnossa, mutta sitä ei taliaivoinen käsitä.

Anonyymi kirjoitti:

Marski polvistuikin Zdanovin eteen ja kruunattiin Suomen stallaripäälliköksi.

Marski kohteli Zdanovia yhtä viileän asiallisesti, kuin muitakin korkeita ulkomaalaisia.
Ylimmän KGB-edustajan hän käski poistua. Tapaaminen oli sovittu kahdenväliseksi ja hän oli isäntä sekä korkea-arvoisempi..

Huonoin kommentti koskaan!

Ja Neuvosto-Venälläkö muka paras… 14,6 miljoonaa kaatunutta!

Britannia kuului voittajiin, Suomi selviytyjiin ja Italia antautuneisiin.
NLselviytyi sodasta vain maan laajuuden, alkeellisen tieverkon, Hitlerin virheiden ja länsivaltojen materiaaliavun ansiosta.
Se ei kyennyt valtaamaan Suomea useasta yrityksestä huolimatta.

Syväri luovutettiin… ei sitä murrettu!

E. oli peloton rintamakomentaja!

Anonyymi kirjoitti:

E. oli peloton rintamakomentaja!

Kuten neukkukomentajatkin, ei välittänyt paljonko miehiä menee.

TUTTU STALLARIVÄITE! SUOMEN ARMEIJASSA EI JAETTU ”ANNOSVIINPJA” JA LÄHIMMÄT VIINAKAUPAT OLIVAT KAUKANA KOTI-SUOMESSA SATOJEN KILOMETRIEN PÄÄSSÄ!

Anonyymi kirjoitti:

TUTTU STALLARIVÄITE! SUOMEN ARMEIJASSA EI JAETTU ”ANNOSVIINPJA” JA LÄHIMMÄT VIINAKAUPAT OLIVAT KAUKANA KOTI-SUOMESSA SATOJEN KILOMETRIEN PÄÄSSÄ!

JA RAHTILIIKENNETTÄ KOTI-SUOMEN JA RINTAMAN VÄLILLÄ EI OLLUT!!!

Anonyymi kirjoitti:

JA RAHTILIIKENNETTÄ KOTI-SUOMEN JA RINTAMAN VÄLILLÄ EI OLLUT!!!

Ei ainakaan viinarahtia!

Anonyymi kirjoitti:

TUTTU STALLARIVÄITE! SUOMEN ARMEIJASSA EI JAETTU ”ANNOSVIINPJA” JA LÄHIMMÄT VIINAKAUPAT OLIVAT KAUKANA KOTI-SUOMESSA SATOJEN KILOMETRIEN PÄÄSSÄ!

Hehehe teet taas itsestäsi pellen luulemalla, ettei päämajassa ollut viinaa ja muuta alkoholia saatavilla:-D

Kyllä oli, eikä mitään "annosviinoja"!

Historioitsijan hurja tulkinta: Oliko Mannerheim koko sodan ajan ”pienessä sievässä”?
Mannerheim naukkasi päivittäin useita viinaryyppyjä, punaviiniä ja konjakkia ja viskiä. Sotahistorijoitsijan mukaan hän hoiti tällä tavoin epävarmuuttaan.

Seppo Varjus
5.10.2016 11:13
Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim lääkitsi epävarmuuttaan alkoholiryypyillä, arvioi sotahistorian emeritusprofessori Martti Turtola uudessa kirjassaan Mannerheim (Tammi).

Turtola kiinnittää huomiota Mannerheimin nykystandardeilla mittavaan alkoholinkäyttöön. Mannerheim oli maineikas tavastaan nauttia lounaalla yhden ja päivällisellä kaksi isoa ryyppyä. Päivällisellä saattoi kulua myös punaviiniä ja konjakkia. Iltaisin marsalkka nautti viskigrogeja.

”Huomattavaa on, että juominen tähän tahtiin jatkui päivästä päivään, viikosta viikkoon, kuukaudesta kuukauteen ja vuodesta toiseen”, Turtola kirjoittaa.

Hänen mielestään jokainen saa tykönään päätellä oliko kyse alkoholismista. Joka tapauksessa päämajassa marsalkka oli koko ajan ”pienessä”. Turtola arvelee alkoholinkäytön osin johtuneen marsalkkaa kalvaneesta epävarmuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ainakaan viinarahtia!

Ja sinäkö ratsasit jokaisen auton,lastin ja kuljettajan joka matkan jälkeen?

Sanoo henkilö jolla ei ole pienintäkään tajua ko. asiasta!

Suomi ja sen asukkaat emme koe luopuneemme ”itsenäisyydestämme” etenkin kun moni meistä muistaa yhä suomettuneen YYA-ajan 70-luvulla, jolloin itsenäisyys oli OIKEASTI RAJATTU JA KATKOLLA!

Meille oli Nato-jäsenyys HYVÄ VALINTA ja toi lisää turvaa!

” Esim.. Ukrainaan on nyt jo pumpattu yli 5 miljardia e Suomen verorahaa ja lainarahaa..”

Se on meidän oma valintamme ja koemme, että Ukraina taistelee MEIDÄN KAIKKIEN PUOLESTA ja ansaitsee siten tukensa!

” Ja tätä ikävää taustaa, tosiasiaa ei nato-media kerro !!”

Ei toki, koska se on sinun ja Venäjän kanta! Kerrotaanko Venäjällä sitten vastapuolen näkemys? Tuskin!”

” mikä hinku pienellä Suomella on netto-maksajaksi ja häviäjäksi suurvalta sotaan ? Vaikea on ymmärtää tätä sodan himoa.”

SUURIN SOTAHIMO oli turhan hyökkäyssodan aloittajalla… Venäjällä itsellä!

” Ja tubi on selvästi haitta Suomelle.”

Fiksu presidentti on selkeä etu Suomelle ja haitta kaltaisellesi maanpetturille!

” Suurissa harhoissa siis menee tämä nato kylmä sota.”

Olet itse diktaattorin tahdoton leikkikalu j äärimmäisen epäuskottava!

Bandalissimus Kaikkonen on uusi Kekkonen ja ylentää stupidin alikessuksi!