Itse ajelen kitkoilla. Suurimman osan autoilijoista on kyllä syytä käyttää nastarenkaita. Nastat korvaa heikon ajotaidon.
Onneksi EU on tuomassa nastoille veron.
Onneksi EU on tuomassa nastoille veron.
Nastat välttämättömät
taitava.
361861
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Nämä viestit ovat niin lapsellisia. Meiänkin isillä on nastat ja se sano et ne on maaliman parhaat.
Saadaan sekin rapina lisäveron piiriin.
entäs kun kaikki ajavat kitkarenkailla. Lyön vetoa että onnettomuudet lisääntyvät jolloin vakuutusmaksut nousevat. oli miten tahansa sinä maksat :)
Vakuutuksiin pitäisi saada suuremmat vaikutukset kolaroinnista. Maksakoon ne jotka kolaroivat.
..vaan jokainen luultavammin osaa valita itselleen sopivat renkaat, jos asuu korvessa/huonot tiet jne jne niin valitsee nastat, jos kaupungissa asuu niin kitkat.
Kaupungissakin voi nastat olla hyvä valinta, koska liikennetä ja pysähdyksiä on paljon, ja sivutiet jäässä.
Kitkat on hyvä valinta hoidettuja pääteitä ajaville, kaupungissa ja maanteillä. Urautuminen on ongelma lähinnä näillä teillä eli senkin puolesta kitkaa alle vaan.
Niissä ei lasketa tippaakaan kuskin ajotaidon varaan. TVL saa tarvittaessa määräyksen vetää suolaa ja hiekkaakin tielle niin paljon, että liukkaus ei ole riesana.
Jos kuljetusauto ajaa pois tielä tai kolaroi muuten, on varsin huono selitys se, että kyllä autossa oli paras mahdollinen kuski.
Olen 4 vuotta sitten siirtynyt kitkarenkaisiin ja en ole päivääkään sitä katunut.
Kitkat ovat mitä parhaimmat renkaat talvella ajamisen.Ei huuda nastat eikä tiet kulu niin.
En kehu ajotaitoani, mutta pärjännyt olen todella hyvin ja täytyy sekin sanoa etten ole mikään törppö tuolla liikenteessä. Paremminkin ohi menen törppöilijöistä.
Törpöllä tarkoitan hidasta körröttelyä, ylivarovaisuutta...
Mikä on ajellessa nastarenkaiden karhentamilla teillä.
Tunnetustihan on niin, että kitkat pelaavat melko hyvin niin kauan, kuin niitä on pieni vähemmistö.
mieluummin kyllä ajelisin sileällä asvaltilla kuin asvaltin karhentamalla. Menee kitkarenkaat hukkaan kun meluaa joka tapauksessa.
Pysy sitten kaistallasi märällä, jäisellä tiellä, äläkä törmää minun autooni.
Jouluaattonahan tuo taas kerran nähtiin. Nuori kuski kääntyi kitkarenkailla sulalta asfaltilta jäiselle sivutielle. Kallis remontti tuli Volvoon. Nuorta metsää lakosi, kun auto ei jäällä totellutkaan ohjausta.
Fysiikan lakeja ei tunnetusti pysty kiertämään.
Ilman nastoja tien pinta pysyisi rosoisempana. Itse pyrin ajamaan nastoilla kiillotettujen urien vieressä,.
>>Nastat korvaa heikon ajotaidon.
99.7% ajosta tapahtuu muualla kuin märällä jäällä.
kaikki kitkauskovaiset myönnä.
Itse ajelen nastoilla. Tiet kuluvat vähemmän kun osa suostuu ajelemaan kitkoilla. Kitkat eivät korvaa heikkoa ajotaitoa. Nastat pitää, joten minäkin pidän nastoista.
::::::::::::::::::::::::::::
::::::::::::::::::::::::::::
Ostamastaan autosta kitkat pois kuin ei päässyt edes omaan pihaansa, eikä juuri minkäänlaista nousua ole sinne.
Tuossa Tuulilasia ja muita autolehtiä olen lukenut, niin suola ja hiekka kuluttaa teitämme huomattavasti.
On myös tehty laskelma siitä, että jos kiellämme nastat, tienhoitokulut nousevat 300 miljoonaa euroa, koska ei ole noin miljardia nastaa raapiamassa jäätä risteyksissä Suomessa muutoin.
Kiiltäväksi suditettu jää tekee tepposet äkkiä kitkalle, kun ei ole mistä ottaa kiinni. Juuri siksi on tärkeää, että nastat karhentaa sitä jäätä!
Yllättävä suolauksen puute tekee tepposet, suolauksen hallittu pois jättäminen ei sitä tee.
Kun oletetaan tien olevan suolauksen jäljiltä sula, käytetään kesänopeuksia jolloin pahimmassa tapauksessa tapahtuu Konginkankaan tapaisia onnettomuuksia kun olettamus osoittautuu virheelliseksi.
Kun suolausta ei milloinkaan tehtäisi missään tiedostaisi jokainen, että tie saattaa olla liukas ja ajotyyli sekä ajonopeus sopeutettaisiin tilanteeseen sopivaksi. Kaikilla ei taidot tähän riitä, joten ylimenokaudella toki näkyisi piikki onnettomuustilastoissa.
Nastakielto ei nostaisi tienhoitokuluja ollenkaan jos holhousmenettely lopetetaan ja edellytetään ajokortin suorittaneilta riittäviä ajotaitoja myös talviolosuhteissa. Tienhoitokulut vähenevät, kun suolausta vähennetään ja panostetaan aurauskalustoon siellä missä lunta on.
Nastojen jäätä karhentavasta vaikutuksesta on toki etua kitkarenkaille, mutta ei se ole edellytys kitkarenkaiden käytölle. Peilikirkas sileä ja kostea jää on toki hankalin olosuhde kitkarenkaille, ja sitä esiintyy nastarenkaista, hiekoituksesta ja suolauksesta huolimatta, mutta ylivoimaista estettä se ei muodosta.
Tärkeää on, että ihmiset oppivat ajamaan talviolosuhteissa, eivätkä ole suolasta ja hiekasta riippuvaisia.
http://www.mobile.vtt.fi/
Et ole tainnut vielä lukea tutkimusta? Tosin linkkiä ei saa suoraan menemään oikealle sivulle. Kohta raportit, vuosikirja 2001, tutkimus M2K0133 Selvitys nastarenkaan vaikutuksista.
Löytyy mm. kohta jossa kerrotaan Japanin nastattoman liikenteen kiillottaman tien aiheuttamista ongelmista, joka korostuu nollakelillä "liikenne etenee korostetun hitaasti ja varovasti"
Toinen kohta "Maissa joissa nastarenkaat ovat kiellettyjä päällysteiden kitkaominaisuudet heikkenevät huomattavasti johtuen nastattomien renkaiden päällysteitä kiillottavasta kulutusvaikutuksesta. Kyseisissä maissa joudutaan tienkulutuskerroksia kunnostamaan riittävän kitkatason säilyttämiseksi".
Siihen onko tuo kitkatason ylläpitäminen kunnostamalla holhousmenettelyä ja onko kyseisissä maissa kuljettajilla riittävät ajotaidot, en ota kantaa.
Samaa mieltä että kielletään suola ja hiekka.
Kun aikoinaan kuulin tuosta raportista asennoiduin siihen aika skeptisesti mm. siksi, että siinä tutkitaan ainoastaan olemassa olevaa kirjallisuutta, eli käytännössä vanhaa tietoa. Raportissa on yllättävän paljon liirum laarumia suhteessa tietosisältöön, kenties varsinainen diplomityö on laajempi.
Nykyään tuo tutkimus on vieläkin vanhempaa tietoa. Jos tietolähteenä on käytetty vuonna -93 koostettua materiaalia, on se vuonna -06 auttamattomasti vanhentunutta. Tiedän kokemuksesta, että rengaskehitys on ollut huomattavan voimakasta tuona ajanjaksona. Lähteitähän tuossa ei mainita, joten osa käytetystä materiaalista saattaa olla vieläkin vanhempaa perua.
Toki nastakiellosta kuten myös suolauskiellosta syntyy kuluja, mutta ne eivät ole tienhoidon kuluja vaan vaihtelevista keliolosuhteista johtuvia välillisiä kuluja näennäisesti kiireisessä yhdyskunnassa. Ovatko nämä kulut nykyisiä välittömiä tienhoidon kuluja ja tienhoidon välillisiä ympäristövaikutuksia suurempia, se lienee tutkimatta. Veikkaan, että ne ovat pitkällä aikavälillä pienempiä. Asennemuutoksilla ja liikennetottumusten muutoksilla säästöt saattavat olla huomattavia. (Perustelujakin löytyy.)
Japanin ongelmat näyttivät liittyvän linja-autohin... ilmeisesti raskaan kaluston renkaisiin ei olla (oltu?) panostettu riittävästi.
Kun nyt toistamiseen pikaisesti lukaisin tuon läpi, niin pisti silmään väittämä, että tietyissä olosuhteissa kitkarenkaan pito on olematon... mutta toisaalla todetaan ettei autoilijoiden liikennekäyttäytyminen ole nastattomilla muuttunut vaan liikkeelle lähdetään kelistä riippumatta. Minusta tuossa on selvä ristiriita.
Mitä tulee riittävään kitkatasoon, niin se on täysin määrittelykysymys. Nykyisellään vaikuttaa siltä, että pyritään samaan kitkatasoon kuin kesällä, ja tämä on mielestäni aivan vääärä lähtökohta.
Mitä tulee tien kulutuskerroksen kitkapintaan, niin mitä iloa on nastojen karhentamasta asfalttipinnasta jos sen myötä saadaan vedellä täytetyt ajourat? Mahtaa olla vaarallista ajaa urien ulkopuolella.
Tienpinnan kitkatason ylläpitäminen kunnostamalla ei mielestäni tarkoita ajourien rouhimista nastarenkailla, tai suolan levittämistä pinnalle.
Tutkimuksessa on vertailu kitka- ja nastarenkaista vuodelta -93. Tuon jälkeen ero renkaiden välillä on pienentynyt merkittävästi. Kitkarenkaat ovat kehittyneet ja nastat pienenetyneet.
Itse olen ajanut kitkoilla talvesta -99 ja senkin jälkeen kitkarenkaat ovat kehittyneet valtavasti.
Nykyisin nastarengas pärjää oikeastaan vain märällä jäällä.
...ja samalla on nastarenkaiden haittavaikutukset ja tiestöä karhentavat "hyötyvaikutukset" vähentyneet.
http://www.mainio.net/article.asp?path=1;1132;1137;50100;5799&subpage_id=5800&type=1
Tuossa on vielä nelisivuinen juttu Mainio.net sivulta. Tiedän ettei tämä vaikuta sinun mielipiteeseesi, mutta kuitenkin on tehty tutkimuksia joissa on todettu sekä nastakiellon että suolauksen vähentämisen heikentävän liikenneturvallisuutta ja lisäävän yhteiskunnan kustannuksia.
näyttäisi osuvan samaan ajankohtaan tuon edellisen kanssa, ettei olisi kyse samasta tutkimuksesta tai samasta lähdemateriaalista?
Tuossahan mainitaan jo ensimmäisellä sivulla, ettei säästöä syntyisi kovinkaan paljoa. Ilmeisesti säästöä kuitenkin syntyisi.
Tuossa myös oletetaan, että suolauksen ja hiekoituksen tarve kasvaisi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa, jos luovutaan absurdista ajatuksesta kesäkelin luomisesta keskelle talvea.
Mielenkiintoista, että tuossa todetaan onnettomuusriskin lumisella pinnalla olevan 2-3 kertainen ja jäisellä miltei 20-kertainen, mutta amerikkalaistutkimus todellisista onnettomuuksista on todennut ettei näin käytännössä ole. (Traffic safety, Leonard Evans, Science Serving Society, 2004, 445 s.)
Toinen mielenkiintoinen pointti tuossa on se, että toisella sivulla todetaan, ettei jää sinänsä ole ongelma, vaan sen yllättävä ja etelässä harvinainen esiintyminen. Lopetetaan suolaus niin tuostakin ongelmasta päästään, jäiset tiet tulevat huomattavasti tavallisemmiksi ja tienkäyttäjät oppivat arvioimaan keliä eikä liukkaus enää yllätä.
Kolmossivun tekstistä voidaan taas kertaalleen todeta, että bussien rengasteknologia laahaa pahasti perässä, koska henkilöautot eivät kiillottuneellakaan jäällä välttämättä nastoja tarvitse.
Tuossa puhutaan riskeistä, mutta ei mainita mihin se perustuu... teoriaan vaiko käytäntöön?
Tuo mainitsemani amerikkalaistutkimus on siinä mielessä myös mielenkiintoinen, koska se kyseenalaistaa käytännön kokemusten perusteella ABS-järjestelmän tuoman turvallisuuslisän.
Lisäksi tuossa toitotetaan sitä, että kuskit eivät tiedä minkälaisella pinnalla ajavat, eli liukkauden arviointi on heikkoa ja/tai vaikeaa. Omien kokemusteni perusteella väitän, että liukkauden arviointi on helpompaa kitkoilla kuin nastoilla, ja suolaamattomilla tieosuuksilla.
Kokonaiskustannuksiin tuossa ei otettu kantaa.
Muuttuvatko tienhoidon kustannukset?
Muuttuvatko sairaanhoidon kustannukset?
Muuttuvatko vakuutusmaksut?
Muuttuvatko ympäristöhaitat?
Muuttuuko ajokäyttäytyminen?
Muuttuuko liikennemäärät?
Suolaus, hiekoitus ja nastojen käyttö lopetetaan
==> Tienhoidon kustannukset laskevat
==> Sairaanhoidon kulut nousevat tilapäisesti
==> Vakuutusmaksut nousevat tilapäisesti
==> Vaihtoehtoisten ratkaisujen kehitys kiihtyy
==> Ihmiset oppivat ajamaan
==> Kustannustehokkuus nousee kun turhat ajot jäävät pois ja tilalle kehitetään tehokkaampia kommunikointitapoja ja tavarakuljetuksia.
==> Luonto kiittää
Jos asiaa tarkastellaan liian kapeakatseisesti ja lyhyellä aikavälillä kehitys jää junnaamaan paikalleen kunnes eräänä päivänä havaitaan, että jotain olisi pitänyt tehdä.
maksaa tämän hengellään?
Oma ajotyyli on nopea mutta rauhallinen. Vältän kesällikin äkkinäisiä liikkeitä ja talvella ajan aina sillä oletuksella että on liukasta, jos keli on lähelläkään sellaista että se olisi mahdollista.
Joudun erittäin harvoin läheltäpititilanteisiin vaikka ajan jonkinverran keskimääräistä enemmän.
Ne, jotka ennemmin tai myöhemmin kuolisivat kaahaillessaan kesäkelilläkin heittäisivät veivinsä talvikelillä tai oppisivat ajamaan. Epäonniset syyttömät vastaantulijat saattaisivat joutua uhrautumaan kuten nykyäänkin.
Nollavisio on utopiaa, Darwinin evoluutioteoria on realiteettia.
Kyllähän evoluutioteoriaa voi soveltaa muutenkin, miksi se koskisi vain nastarenkaita.
Sammutetaan aluksi vaikka katuvalot, ne jotka eivät osaa käyttää asianmukaisia heijastimia vähenisivät nopeasti. Energiaa säästyisi paljon ja ympäristövaikutuksien kautta ihmisiä saattaisi kuolla jopa vähemmän. Ehkä aluksi kuolonuhreissa näkyisi pieni piikki mutta kyllä se siitä tasaantuisi.
Onhan liikenteessä vaikka kuinka paljon kohteita joilla jyvät saadaan erotettua akanoista, mutta se ei liene liikenteen tarkoitus?
Lähes kaikki ihmiset joutuvat tai haluavat liikkua paikasta toiseen. On mahdottomuus että kaikki ajattelisivat samalla tavalla ja omaisivat samat taidot. Tarvitaan liikennesääntöjä ja -järjestelyjä sekä autossa turvavarusteita joilla turvallisuutta voidaan lisätä. Mielestäni ei ole kenenkään etu tietoisesti lähteä leikkimään millään turvallisuutta heikentävällä asialla esim. nastakiellolla. Olisihan siinä liikenneturvalle hyvä mainoslause "Nastakielto tulee, heitä veivi tai opi ajamaan".
Ehkä ajokortti on aina ollut liiaksikin kansalaisoikeus, jonka jokainen halukas saa ennemmin tai myöhemmin. Ihan kaikista ei autonrattiin kuitenkaan ole ja pitäisi olla rohkeutta puuttua tähän jo autokoulussa missä tilanne varmasti huomataan. Yli-innokkaita nuoria pitäisi pystyä hillitsemään nykyistä paremmin. Onhan se kuitenkin aika kova hinta maksaa hengellään ja mahdollisesti muidenkin jos ei ole vielä henkisesti kypsä rattiin, olisiko joissain tapauksissa perusteltua nostaa ikää jolloin kortin voi ajaa. Lehdessä autokoulunopettaja kertoi että jo autokoulussa huomataan nuoret jotka todennäköisesti joutuvat auton kanssa hankaluuksiin heti kortin saatuaan. Miten tähän voitaisiin vaikuttaa? Nythän on jo kiinnitetty huomiota ikääntyvien ajokuntoon, mikä on hyvä asia.
Nyt mennään näillä säännöillä mitä on ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Turvallista Uutta Vuotta 2007, nastoilla tai ilman!
"Kyllähän evoluutioteoriaa voi soveltaa muutenkin, miksi se koskisi vain nastarenkaita."
Olet aivan oikeassa.
"Sammutetaan aluksi vaikka katuvalot"
Näinhän nykyään usein tehdäänkin. Valoisaan aikaan tai vähäisen liikenteen aikana yöllä valot monessa kunnassa sammutetaan, ja maaseudulla niitä ei edes ole.
Asennemuutosta kaivataan. Esim. kunnon heijastimet polvenkorkeudelle ja katuvalaistuksen tarve vähenee kummasti turvallisuutta vaarantamatta. Molempi toki parempi, mutta sitä ei kuitenkaan pystytä kaikkialle luomaan. Katuvalaistuksesta huolimatta tarvitaan heijastimia, mutta harva jalankulkija sellaista kuitenkaan viitsii käyttää. Ellei katuvalaistusta ole, ymmärtää moni heijastimen tarpeen, eikä silloin tyydy ainoastaan heijastimeen vaan kulkevat heijastinliivin ja taskulampun kanssa jolloin havaittavuus on selvästi parempi kuin katuvalaistuksessa ilman heijastimia.
Talvella voi olla liukasta ja yöllä voi olla pimeää. Eikö sitä voisi hyväksyä sen sijaan, että yritetään luoda kesä keskelle talvea ja päivä keskelle yötä?
"Mielestäni ei ole kenenkään etu tietoisesti lähteä leikkimään millään turvallisuutta heikentävällä asialla"
Ei minustakaan, mutta mahdollinen nastakielto ei mielestäni kuulu tähän kategoriaan koska nastoilla saavutettu turvallisuustaso voidaan ylläpitää muilla keinoin.
Sataprosenttiseen turvallisuuteen ei kuitenkaan koskaan ylletä, ja tietoisiakin kompromisseja turvallisuuden suhteen tehdään pakostakin päivittäin.
"Ehkä ajokortti on aina ollut liiaksikin kansalaisoikeus,"
Minusta näin on.
Palatakseni renkaisiin:
Ehdottomaan nastakieltoon on minusta aivan turha edes pyrkiä, mutta jonkinlainen kohtuullinen nastavero, tai verohelpotus nastattomille voisi olla paikallaan.
http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=68&_dad=julia&_schema=PORTAL30&kieli=fi&menu=8989&_pageid=71&kieli=fi&linkki=16657&julkaisu=5985
Kyllä minäkin ajelen kitkoilla turvallisemmin mielin, jos tiedän että edes huonoimmilla kuskeilla on nastarenkaat alla. Tovottavasti vielä hyvät.
sitä voi suhtautua jopa tollainen vähemmistöön kuuluva näimmä.
Kitkarenkaiden käyttäjiähän on selvästi vähemmän kuin nastarenkaiden ja keskimääräistä parempia kuskejakin on vähemmän kuin puolet autoilijoista - ainakin yhtä vähempi... ja todella hyviä vaan murto-osa heistäkin, vaikka moni toisin uskookin...
(taitaa jopa kirkko olla kateellinen tosta uskovien joukosta ;-)
20% ei kuulu kirkkoon.
Onko kaikki sattumaa?
Maailmassa on aika monta 20% asiaa.