Joulukuusia ei pikkumökeissä käytetty vielä 1900 - luvun alkupuolella. Töllien lapsukaiset kävivät ihailemassa ja ihmettelemässä moista kummajaista seudun isommissa taloissa. Saivat reissullaan ehkä jopa piparinkin. Se oli suurta juhlaa varmasti, se.
Kun olin itsekin vielä lapsi oli joulukuusissa aina nauhassa eri maitten lippurivistö. Sillä ilmeisesti ajateltiin joulun rauhan sanomaa. Nykyään ei lippuja enää näe missään. Ei ole itsellänikään.
Valoisuutta nokiseinäisiin pirtteihin saatiin laittamalla nastoilla sanomalehden sivuja seinille joulun ajaksi. Kaikkiin mökkeihin tosin ei tullut lehteä, joten kaikista köyhimmät ja nokisimmat pirtit jäivät ilman tätäkin "jouluvaloa".
Uusin joulutapa on Suomea ajatellen aika outo; tanskalainen joulukuusi. Onkohan Suomesta jo kuuset loppuneet. Tosin tarjoukset houkuttelee. Kuusi maksaa joissain paikoissa vain 15 euroa ja saa samanhintaisen lahjakortin. Eli kuusen saa ilmaiseksi. Myöskin tällainen sukkaan vedetty kuusi on helppo kuljettaa. Pötkön voi tunkea takaluukusta autoon eikä tarvitse kattotelineitä ja naruja viritellä.
Lieksassakin kuusia kasvaa joten metsänomistajat, Herätys !!!!
Turkulaisten joulurauhan julistus vähän oudoksuttaa. Itse teksti on ihan OK, mutta senjälkeen soitettava Porilaisten marssi? "Voi vainolaisen hurmehella peittää maan". Ei oikein rauhaisaa joulutekstiä, vai mitä.
KAIKILLE PALSTALAISILLE HYVÄÄ JA RAUHAISAA JOULUA.
Kun olin itsekin vielä lapsi oli joulukuusissa aina nauhassa eri maitten lippurivistö. Sillä ilmeisesti ajateltiin joulun rauhan sanomaa. Nykyään ei lippuja enää näe missään. Ei ole itsellänikään.
Valoisuutta nokiseinäisiin pirtteihin saatiin laittamalla nastoilla sanomalehden sivuja seinille joulun ajaksi. Kaikkiin mökkeihin tosin ei tullut lehteä, joten kaikista köyhimmät ja nokisimmat pirtit jäivät ilman tätäkin "jouluvaloa".
Uusin joulutapa on Suomea ajatellen aika outo; tanskalainen joulukuusi. Onkohan Suomesta jo kuuset loppuneet. Tosin tarjoukset houkuttelee. Kuusi maksaa joissain paikoissa vain 15 euroa ja saa samanhintaisen lahjakortin. Eli kuusen saa ilmaiseksi. Myöskin tällainen sukkaan vedetty kuusi on helppo kuljettaa. Pötkön voi tunkea takaluukusta autoon eikä tarvitse kattotelineitä ja naruja viritellä.
Lieksassakin kuusia kasvaa joten metsänomistajat, Herätys !!!!
Turkulaisten joulurauhan julistus vähän oudoksuttaa. Itse teksti on ihan OK, mutta senjälkeen soitettava Porilaisten marssi? "Voi vainolaisen hurmehella peittää maan". Ei oikein rauhaisaa joulutekstiä, vai mitä.
KAIKILLE PALSTALAISILLE HYVÄÄ JA RAUHAISAA JOULUA.
Vastaukset 62
Vanhimmat
..maksoi markka-aikaan huomattavasti vähemmän...vaan mitäpä nuita muistelemaan..:)
Hauskaa Joulua kaikille Lieksalaisille...ja muillekin.
ja nyt maksaa 50 euroo. Eli hinta ei oo noussu, valuutta vain on vaihtunu.
puotinarulla elikkä paperinarulla kuusen oksiin. Loppiaisenaki vielä kynttilöetä poltettiin ja ol kuiva kuusi. Niinku ruutii. Ihme kun e i tullu tulipaloja mökkilöessä.
vasta aattona ja saunassa käytiin aattoiltana. saunassa ei saanu puhua ja vaikka olis ollu siellä sähkövalo niin piti olla vaan kynttilänvalossa sillon. samoin laitettiin olkia lattialle tuvassa. ja lyhde linnuille
oltas syöty ainakkaan mökkiläiset. Kuka tietäs syötiinko isoissa taloloessa lippeekallaa.. .en muista Lieksassa siitä herkusta ees kuulleenikaan.
Isosta talosta olekkaan, syötiin karjalanpaistia ja perunoita. Lipeäkalaa näin ensimmäisen kerran vasta Emäntäkoululla.
jouluaatttona. Joulupäivänä syöttiin karjalanpiastii mutta mitä syöttiin aattoiltana. sitä en ennään muista. Omenia ja appelsiinija toi pukki lapsillen ja niitä sitä syötiin mutten muista mitä muuta siitten. Oesko ollu hernesoppoo.
...se joulupuuro? ja manteli?
imeläsoppoo syötiin mutten maantelii muista meillä ikinä puurossa olleen. Jouluupäivänä oli sitten aena karjalanpaesti.
Minun lapsuudessa (olen 50-luvun loppupuolella syntynyt)silloisessa Pielisjärven pitäjässä = maaseudulla ja maalaistalossa, ei ollut kuuna kullan valakkeenna mitään kinkkuja, oli vain karjalanpaistii, perunoita, lanttulaatikkoo ja piirakoita sekä rusinasoppoo jälkiruuvaksi ja se siitä..joulu tuli ja mäni..
siitä lipeekalasta. enhän minä sanonutkaan sitä syödyn. lue ja väittele ja kumoo vasta sitten. elä kuitenkaan sekllasta kumoo jota ei kukaan ole sanonutkaan
oli korkeintaan joku pähkinä ne kun oli halvempia. ei kyllä tainnu olla monessakaan paikassa. lännessä ne sen kanssa on vohkassu
Ootkos eksyny viärälle palstalle etkä tiijä missä oot ja mitäs pitäs kirjuttoo. Paenu mörskääs ja mää muata.
tuolta huuhaa palstalta kun nuin pahasti urputat vanaha akka
Ootkos sie humalassa kun nuin sekavia haastat
...mittee mie nyt oun sekavia huastellu? ja humalassa en ou ollu neljäänkymmeneen vuoteen.
on ihan sekasi. Mitä lie syöny mömmöjä ja impannu piälle tinnerii.
vai ootkos rapulassa kun et tuon vertaa tajuu miten sekava oot
sulla taitaa olla huumeongelma kun tuollasia käytät
Tahvonen on kuule niin viisas mies, jotta sinunlaesiis pitäs ymmärtee pittee kitasa kiinni.
Mutta kun sinunlaeses ei ylleesä mittää ymmärrä. Eikä ne ymmärrä ees sitäkää miten tyhmii ne on.
Mitä sinä räkäriähkä oot Lieksasta tietoja kertonu, et mittää. Joten pijä turpas kiinni, sillon oot viisaimmillas.
kun mitä se on länsi-Suomessa. Lännessä ja etelässä se on hirveetä hössöytystä ja häslinkii.. On kaikkee mahollista. Muistaakseni se oli kun vielä Lieksassa asustin niin joulu oli kohtalaisen pieni juhla eikä niin mahotonta häslääystä kun etelässä.
Enkä minä oo oikeen viläkään oppinu tähän ettelän jouluuun enkä taeja oppiikkaa. Piäsiäenen on minusta vielähii paljo isompi juhla
Akatkin on ihan villinä tiällä etelässä jo kuukauven ennen jouluu. Mahotaon raevo piällä joulu-uattoiltaan asti. Lieksassa taetas olla paljo raahallisempoo.
TAejan tulla sinne ensi jouluks ja jätän akan tänne raevoomaan yksinnään.
Missä voes vae voesko missään Lieksassa tulla valamiille joululle naattimmaan kaekessa raahassa. Onko siellä semmossii turistipaekkoja, kuka tietäs ensinkään.
ortodoksisuus vaikuttaa meihin täällä, joten pääsiäinen on BEST.
lähteä kyläilemään, se oli pitkäpäivä kun ei päässyt tapaamaan kavereita. Tapanina mentiin hevosreellä sukulaisiin. En muista olisko 50-60 luvun vaihteessa juhlittu uuttavuotta mitenkään (ei ollut ainakaan rakettija) Hyvää vuotta 2007 sinulle,jatka kirjoittamista.
Niin ne Tapaninajot, niistähän nuo ukot puhu ennettäen; mitä ne sitten liennee ollut, hevosella, kelkalla vae polokupyörällä vae millä sitten??????????
tahi jos ei ollut hevosta niin sitten vaekka potkurilla.
Alako siinä ihmiset mökkiintyy kun oli monta päivää sisällä istuttu. Oli pakko TApanina päästä vähän ajelemmaan.
olisi lopettaa koko joulu nykymuodossaan. On siitä tullut kauppiaitten ilojuhla pelekästään.
Palattas perinteiseen jouluun, pois kaikki krääsä ja vaikka kaupat kiinni koko jouluviikoksi.
tuli silloin aikonnaan siitä kuusijuhlasta kylän kansakoululla silloin 50-60 luvulla. Tunnelma oli aita ja lämmin. a monenlaista, kuten joulupukki toi kaikille oppilaille semmoset joulupussit, joissa ole omana ja karkki
suustani.
suus kiini niin ei kukkaan vie sieltä sanoja. nytkkään ei itelles jääny kun tuo mölli möläys. me kotiis siitä inisemään
koettaa sekoella joka tekstiin. Paenu imemään äetis tissii siitä eläkä tule aekuisten palstolle.
lähettämääni viestiin 31.12.06 klo 14.58: Elikkä paras joulutunnelma tuli silloin aikoinaan siitä kuusijuhlasta kylämme kansakoululla silloin 60-luvulla. Tunnelma oli aito ja lämmin. Ohjelmaa oli monenlaista; näytelmiä, lauluja, runoja..Sitten joulujuhlan loppupuolella tuli oikea joulupukki, joka antoi kaikille oppilaille ns.joulupussit, joissa oli omena ja karkkia. Ja sen jälkeen ne "tontut" tuli säkkinsä kanssa ja jakoivat ne joulukortit, jotka oppilaat oli toisilleen lähettäneet. Kyllä se tämä koulun joulujuhla oli kohokohta siihen aikaan, koska ne Joulut olivat aika alkeellisa siellä kodeissa.
nimeltään Kuusijuhla. Siinä oli ihan oma tunnelmansa, ohjelmia esitettiin ja saatiin lopuksi jännityksellä odotetut todistukset.
Koulu alkoi normaalisti 8.50 mutta Kuusijuhla alettiin aina jo klo 8.00. En tiedä miksi tämä aikasempi ajankohta.
Oli pimeetä ja pakkasta kun lähdettiin koululle jo seitsemän jälkeen harppailemaan.
se Kuusijuhla oli silloin 60-luvulla iltasilla noin klo 18.00 - 19.00 aikaan. Tähdet loisti taivaalla ja muöskin kuu (jos sattui olemaan näkyvillä, siis sirppinä,puolikkaana tai täytenä)
voi tulla törröttävät hampaat ainaisesta imemisestä. sulta se imeminen taitaa käyvä sujuvasti
oikeen asutte peräkyläläiset. Ainakin keskustan kouluissa oli päivällä samoin lyseolla
ei keskustassa asunu muita kuin herrat ja narrit.
Mielestäni entisajan jouluissa oli sitä oikeaa joulutunnelmaa. Kuusi haettiin metsästä vasta aattona ja lapset sen koristeli.
Sitten käytiin joulusaunassa juhlallisen tunnelman vallassa ja syötiin joulupuuro.
Lapsille tuli joulupukki ja oli jännää. Ei ollut kovin kalliita lahjoja mutta tunnelma oli tärkein.
Eikä jouluvalmistelut olleet niin ylenpalttisia kuin nykyään ja kaupallisuuskin oli melko vähäistä. Joulu oli lähinnä perhejuhla.
nykyjään poltetaan ulkona kaikenlaisia jouluvaloja pitkälle melekein kevääseen. Se on sitte hulllun olosta touhuu.
Kyllä kaikki valot pitäs jaksaa ottaa pois jo loppiaisena. Niin ennen tehtiin eikä pietty niitä palamassa pääsiäiseen asti.
ketään niin hölömmöö ole joka niitä valoja poltaa. Ei täällä Nurmeksessakaan kukaan ohi loppiaisen polta. Hölmäjä nuo lieksalaiset siitä ei pääse mihinkään. Yrittävät vielä syödä itseään paljon rikkaammman Nurmeksen. Nurmeksen joulu on arvokas ja hillitty, eri kun lieksan metsäläisten.
joululaulut alkaa kaupossa raekaa jo melekein lokakuun puollella. Mitenhän kaupan työväki jaksaa niitä ennää jouluna kuunnella kotonaan kun on töessä joutunu kuuntelemmaan kaks kuukautta.
Saada samalaisen joulun nuo lieksalaiset tänne Nurmekseen. Yrittäät liittää köyhään kaupunkiinsa rikkaan Nurmeksen.
Eli liian aikaisin. Meinaan kun kaverin kans käytiin kesällä tokmanilla ja sinne oli tullut joulukoristeita ja kaveri tuumas et joulukoristeet on tulleet niin myyjä kuuli sen ja äsähti että on ollu jo juhannuksesta lähtien.
paikkakunta.
ei tuo pijä paikkansa. hourit koko kohelo
Isäni kertoi (1922 syntynyt ja sittemmin -70 luvulla kuollutkin), että hänen lapsuuvessaan kynttelitkin tehtiin itse. Elikkä jotain narruu kastettiin semmosseen tali/rasva/läski -sekotukseen, ja siitä tuli semmossii luomukynttelijä. Ja JOULU oli tuli ja mäni.
vaen jouluvalot ja joulukuuset kynnttilöeneen vaekka on loppiaiennen jo takanapäen. Hölömön näköstä se semmonen. tekköö niin typerän vaekutelman.
sammuta ne valot eläkä tiällä nauvu niistä. viännä vaan napista niin sammuu
voe männä toesten nappija viäntelemmään. Kuyllä omat napit on viännetty ja kiännetty jo monneen kertaan.
Viäntäsin kyllä mielelläni toestennii napit vuan kun niillä mun nuapurloella on kaekilla haalikot niin ei passoo männä likelle.
niihen ikkunnaan niin heti vettäät pimennyksen. niin minä tein ja kyllä pimeni. eikä sinä yönä näkynnä muita valoja vilikuttavan kun siniset vilikut maejan katolla.
jo pahemman kerran siellä nupissasi. aivan tyypillinen lieksalainen
Lijeksaan niin lalakaa sullahhii vilikutella, ties vaekka missä.
taitaa näillä em.keskustelijoilla on "räkytys" toisilleen näistä pihojen jouluvaloista. Olen sitä mieltä, että pihojen jouluvalot ovat piristyksenä tähän pimeyteen, joten voivat palaa ainakin tuonne helmikuun loppuu saakka. tv.Lieksatar
remp olisisi tuonne juhannukseen. Kokko sulattas kuumuuvellaan kynttiläin johtot nii sammmus.
Että joulu tulis muka kaappoihein liijan aikasi. Ei pijä paeikkoosa. Mitä aemmin sen parempi, vaekka juhannuksena.
Nitroo vaan kielen alle jos rintoo ahistaa ja kohti uusia seikkailuja joulukaapolle. Mitä isompi kaappa ja mitä kovemmmpi ruuhka sen paremmpi. Ja joululaalut soemaan jo viimestään lokakuulta mieluummin ennemminnii.
lopettoo se joulumöyke. juhannuksen uattona vai. kai sillon viimestään jos juhannuksena alakaa uusi joulukausi
Nyttii on jo loppiaenen ohi mutta silti vuan joulun valot loestaa maan asunnoesta. Aenahi kynttilänpäevään asti.
"Voe jospa ihmisellä oes joulu aenaenen". Aenaki Lieksassa on, lieköhän muuvvalla.
Juhannuksesta juhannukseen voeskii olla ihan hyvä jakso. Kokolta suoraan kottiin ja kuuseen kynttilöetä virittelemään.
marsittas punikki-pukin naamari päässä kaikki lieksan punikit mukana
Meillä oli aena ennen kakarana koulussa kuusijuhlassa joka vuosi joulunäätelmä. Siinnä ol tanhijo joulupukkina, ja huovatta ol pukinmuori.
Laela laalo pari joululaaluu ja kamuttaja hoeti oville koputtelun.
Se oekee simo ol tonttujoukkon johtajana. Tahvonen avusti pukkii kun se pukki on jo nii vanaha ja luki lahjojen piältä nimet. Vjiäärä simo ol mörökölli joka pelotteli alakoululaesii.
Kaek lapset sae paketin ja oli mukavvoo kaekilla. Lopuks sitte juhlan jäläkeen syötiin kaekki koulun keittolassa joululpuuro ja suatiin totistukset. Se ei sitte ollukkaa aena nii mukavvoo kun oli niitä tuolija viärinpäen.
Vuan se ol kuitennii mukavvoo kun alako se joululoma ja sae muata lähjöttee kotona eikä tarvinnu uamulla nousta minneekkää ennen yheksee.
aenahhii pari kerttoo poronahhii. Kovin oli kuivat appeet porolla. Ylivuotista jäkällee syöttivät kouluin joulujuhlassa. Tahto vähän kurkkuun takerrella vaen antovat onneksi viikon vanahhoo maettoo ryypättäväksi. eikä se haetannu vaekka se maeto oli ollu koko aejan lämpimässä. Oli se vähä ääkeetä.
ohi kun nuutti vei sen sinne häirikkö simon kaappiin vuodeksi vankeuteen
tuo riähkä teki