Tapasin 2-3 kuukautta sitten ihanan miehen. Vaikutti että hänessä oli kaikki, mitä olin odottanut ja toivonut. Itseäni pelotti alussa suhteen aloittaminen, mutta hän oli innokas ja puhui tunteista melko suoraan...sanoi, että ei ole kolmeen vuoteen tuntenut ketään kohtaan näin, että olen kolahtanut kovaa. Muutamia viikkoja tapailtuamme hän sai minulle raivarit, ettei mulla ole tarpeeksi aikaa hänelle. Saimme kuitenkin asiat sovittua, selvitin hänelle, etten ollut tottunut etenemään niin hurjaa vauhtia. Taas jatkui onnellisesti... annoin itselleni luvan heittäytyä suhteeseen ja kaikki oli ihanaa. Hän teki kaikkensa eteeni, teki mulle ruokaa, lähetteli ihania viestejä, haki ja vei, sanoi ihania asioita.. tuntui että olimme täysin samalla aaltopituudelle ja meillä oli tosi mielenkiintoisia keskusteluja. Sukat pyöri molemmilla jaloissa joka kerta, kun nähtiin. Missään vaiheessa emme sopineet että seurustelemme, mutta oli selvää että se oli päämäärä, tapasimme usein. Hän sanoi mulle niin ihania asioita, etten ole kuullut sellaisia vuosiin, vaikka seurustelin. Sanoi olevansa maailman onnekkain mies, kun saa olla minun kanssa.
Pari viikkoa sitten sain tietää, että hänellä on näitä "maanisia" sekä "matalalentovaiheita". Aiemmin luulin, että hän puhui niistä "leikillään", kun meni oikein lujaa töissä... sittemmin tajusin, että niin ei ollut. Hän on ollut nyt pari viikkoa kamalan väsynyt, tarvii koko ajan unta ja on todella poissaoleva. Johtuu kuulemma "masennusvaiheesta". Hän kertoi, ettei ole lääkärissä käynyt aiheesta koskaan, vaikka nuorempana olisi pitänytkin. Kaikki muuttui nopeasti näihin aikoihin, kun hän kertoi tästä. Meillä oli iso riita viikko sitten, jonka seuraukseni hän jätti minut. Olin kuulemma keksinyt riidan vain siksi, ettei minun tarvitsisi viettää viikonloppua hänen kanssaan... saimme kuitenkin asiat sovittua pitkän keskustelun tuloksena. Asiat ei kuitenkaan ole ennallaan. Hän on kuin täysin eri ihminen! Hän ei puhu tunteistaan enää lainkaan, on minua kohtaan täysin välinpitämätön ja kylmä. Kaikki tunteiden näyttäminen on loppunut. Hän välttelee kaikkia tunneaiheita ja puhuu vain omista asioistaan. Minun asiat ei kiinnosta. Hän on muuttunut siitä huomaavaisesta ja rakastuneesta ihmisestä täysin kylmäksi ja tunteettomaksi! Haluaisin tietää mistä tämä johtuu. Eihän oikeat tunteet voi kadota viikossa tai kahdessa?!! Johtuuko tämä kaksisuuntaisesta mielialasta vai olenko todella erehtynyt tämän ihmisen suhteen näin pahasti? Olisi helpompi ymmärtää, jos syy löytyisi sairaudesta...
Te, joilla on asiasta kokemusta, pliis kertokaa. Hirvittävän raskasta tällainen, varsinkin jos suhde on alussa - pitäisi olla ihastunut ja nauttia elämästä! Tuntuu pahalta.
Pari viikkoa sitten sain tietää, että hänellä on näitä "maanisia" sekä "matalalentovaiheita". Aiemmin luulin, että hän puhui niistä "leikillään", kun meni oikein lujaa töissä... sittemmin tajusin, että niin ei ollut. Hän on ollut nyt pari viikkoa kamalan väsynyt, tarvii koko ajan unta ja on todella poissaoleva. Johtuu kuulemma "masennusvaiheesta". Hän kertoi, ettei ole lääkärissä käynyt aiheesta koskaan, vaikka nuorempana olisi pitänytkin. Kaikki muuttui nopeasti näihin aikoihin, kun hän kertoi tästä. Meillä oli iso riita viikko sitten, jonka seuraukseni hän jätti minut. Olin kuulemma keksinyt riidan vain siksi, ettei minun tarvitsisi viettää viikonloppua hänen kanssaan... saimme kuitenkin asiat sovittua pitkän keskustelun tuloksena. Asiat ei kuitenkaan ole ennallaan. Hän on kuin täysin eri ihminen! Hän ei puhu tunteistaan enää lainkaan, on minua kohtaan täysin välinpitämätön ja kylmä. Kaikki tunteiden näyttäminen on loppunut. Hän välttelee kaikkia tunneaiheita ja puhuu vain omista asioistaan. Minun asiat ei kiinnosta. Hän on muuttunut siitä huomaavaisesta ja rakastuneesta ihmisestä täysin kylmäksi ja tunteettomaksi! Haluaisin tietää mistä tämä johtuu. Eihän oikeat tunteet voi kadota viikossa tai kahdessa?!! Johtuuko tämä kaksisuuntaisesta mielialasta vai olenko todella erehtynyt tämän ihmisen suhteen näin pahasti? Olisi helpompi ymmärtää, jos syy löytyisi sairaudesta...
Te, joilla on asiasta kokemusta, pliis kertokaa. Hirvittävän raskasta tällainen, varsinkin jos suhde on alussa - pitäisi olla ihastunut ja nauttia elämästä! Tuntuu pahalta.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kyllä muutokset mielialassa ja käytöksessä johtuvat pitkälti sairaudesta.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on hoidettavissa lääkityksellä ja jossain määrin terapialla, vaikka siitä ei voikaan kokonaan parantua.
Jos sinä välität tästä miehestä tosissasi, yritä saada hänet lääkäriin. Tai siis vie hänet lääkäriin. Se on ainut vaihtoehto ja teidän molempien elämä helpottuu, kun lääkitys alkaa toimia. Maniassa/hypomaniassa hän ei sinne lääkäriin lähde, joten hoida asia nyt, ennenkuin hän tipahtaa pohjalle.
En itse jaksa nyt kirjoittaa kuin tämän lyhyen viestin. Toivon, että ymmärrät mitä tarkoitan ja toimit asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä saadaksesi elämänne kuntoon. Yksin hän ei jaksa etkä sinäkään kauaa.
Googleta infoa sairaudesta.
Hyvää joulua.
Alku ajat mistä kirjoitit kuullostaa maaniselta ja loppu masentuneelta.
http://www.lilly.fi/Nitro/newTemplates/general/Content__LBC.jsp?page=100024
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bipolaarinen_mielialahäiriö
Muualtakin löytyy tekstiä, selaappa nettiä.
ukkoni sanoo reilun 12 avioliittovuoden jälkeen, että kaikki maanis-depressiiviset pitäisi sulloa pulloon ja paiskata Atlanttiin, siellä saisi kukin bipo sitten aaltoilla rauhassa:D
Elämällähän nämä kuviot katsastellaan.
Hyvää joulua sinulle!
Paljon kiitoksia vastauksista ja hyvistä linkeistä... olenkin surffaillut netissä ja sen myötä viisastunut tästä bipolaarisuudesta jonkun verran... se on kuitenkin vähän eri, kuin kuulla ihmisten oikeita kokemuksia.
Vaikeinta mun on takoa päähäni se, että tunteiden "loppuminen" mua kohtaan johtuisi vain mielentilan häiriöstä... mielestäni toisesta välittäminen on kuitenkin pysyvä olotila, varsinkin alussa, jolloin pitäisi olla ihastunut? Ensimmäisenä mieleeni tuli, että mies onkin vain pelannut minulla, eikä ole ollutkaan tosissaan. Vai käyttäytyvätkö Bipot näin?? Onko kenelläkään kokemusta rakastumisesta tällaiseen henkilöön?
Tuntuu pahalta, että on pannut kaiken likoon, ja lopulta saakin vain kylmää ja tunteetonta kohtelua... vaikea ymmärtää.
Kiitos paljon etukäteen tuskan lievittämisesta...
Taustalla saattaa olla muutakin, esim. läheisriippuvuus. Kyökkipsykologialla asia ei kuitenkaan miksikään parane, eikun hoitoon vaan.
Parempi yksi terppari kuin kymmenen terkkaria.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö kuten rakastuminenkin on aivojen kemiaa ja kaksisuunteisen ihmisen aivojen tietyt välittäjäaineet eivät silloin toimi normaaliin tapaan. En usko että kumppanisi tunteet ovat minnekkään kadonneet, vaan masennusvaiheessa tunnemaailma ikäänkuin latistuu, eikä mielellä ole silloin kykyä ns. normaaliin tunne-elämään. Ohjaa kumppanisi lääkäriin asian takia, niin hänen kuin sinunkin elämäsi helpottuu. Itse en ole voinut aikoihin näin hyvin ja se on lääkityksen ansiota. Mielialan vaihtelut tasaantuvat ja elämä sekä tunteet tuntuvat soljuvan ihanan tasaisesti eteenpäin. Itselläni meni vuosia hukkaan sairauden syövereissä mutta nyt tunnen taas eläväni ihanaa elämää.
En ole itse koskaan ihastunut maanis-depressiiviseen ihmiseen, mutta sairastan tautia itse. Mä ainakin ihastun helposti hypomania vaiheessa, sitten kun iskee depis tuntuu kaikki ihan paskalta. Depis-vaiheessa olisi hyvä aika hakeutua hoitoon. Voimia sulle! En jaksa kirjoittaa pidemmälti vaikea masennus päällä.
Tuskin miesystäväsi tunteet sinua kohtaan on mikäsikän muuttunut. Hän on ilmeisesti masentunut eikä mikään tunnu miltään. Todennäköisesti sinä olet kumminkin hänelle tärkeä ihminen joka tuo hänelle edes vähän valoa synkkyyteen. Hän ei jaksa näyttää tai osoittaa sinulle rakkautta vaikka sinä häntä rakastat. Hän ei jaksa hymyillä vaikka sinä hymyilet hänelle. Mutta rakkautesi, välittmämissi ja hymysi merkitsevät hänelle paljon enemmän kuin mitä voit kuvitellakaan. Yritä keksiä teille jotain yhteistä mielekästä tekemistä, sillä se piristää häntä sitten, kunhan hän vaan jaksaa lähteä. Se lähteminen on kakista vaikeinta, mutta älä luovuta. Hän tarvii nyt tukeasi ja tsemppiäsi. Tiedän, että sinulla on tosi vaikeaa ja rankkaa, mutta kyllä se ihana ja rakastava mies taas tulee näkyviin, kunhan et luvuta. Mutta muista ajatella myös itseäsi. Jos susta tuntuu että et jaksa niin on parempi antaa periksi ja jatkaa ommaa elämää. Mitä kauemmin olette yhdessä sitä vaikeampaa eroaminen on, joten jos haluat jättää hänet niin tee se vielä kun suhteenne on alkuvaihessa. Toivon kuitenkin että jaksaisitte yhdessä eteenpäin. Voimia ja jaksamista sinulle ja miesystävällesi.
Moi! Mulla on kokemusta neljältä vuodelta... TOSI raskasta aikaa välillä! Ja luulisi, että tajuaisi jo vähitellen asennoitua noihin kylmiin ja ärtyneisiin jaksoihin, mutta ei... Tänään viimeksi keitti yli... Ja onnellista uutta vuotta ihmiset toivottelee...
Minulla on ollut sisar, joka kärsi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, esimies samoin ja veljeni. Kaikki tunnusmerkit viestissäsi täyttyvät - juuri noin reagoi sairastunut ihminen. Maanisessa vaiheessa hän on innostunut, hänellä on miljoona ideaa, hän on luova ja lämpimästi rakastava. Depressiovaiheessa hän ei jaksa mitään. Hän sulkeutuu täysin, koska muuten hän ei maailmaa kestä, ja kuoren takana ovat myös hänen tunteensa. Tarpeellinen tieto on se, että ilman hoitoa tila pahenee. Kuvioon saattavat kuulua voimakkaat vainoharhat ja toisaalta tunne kaikkivoipaisuudesta - ja taipumus vahingoittaa itseä on suuri. Ns. kohtausten aikana - jotka siis pahenevat - ihmisen aivotoiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka voivat olla pysyviä. Toisaalta asianmukaisen lääkityksen terapian avulla ihminen voi viettää aivan normaalia elämää. Nyt siis ystäväsi täytyy saada asiantuntijan juttusille, ja jos hän siitä kieltäytyy, valitettavasti teet päätöksen: olet elinikäisesti sitoutunut sairaaseen ihmiseen tai sitten et. Kovia sanoja, mutta usko vaan, että sympatiani ovat täysin puolellasi.
Hei ja kiitos erityisesti Pasille viestistä. Nämä helpottivat oloani jonkin verran. Taitaapa olla kuitenkin niin, että tämä suhde on nyt jo revitty kappaleiksi. Tässä välissä on ehtinyt tapahtua jo vaikka mitä, ja on käynyt ilmi että minulle on valehdeltu ja ilmeisesti myös petetty tänä lyhyenä aikana. Hänellä on ilmeisesti lisäksi myös jokin seksiaddiktio tms. Se käy ilmi monista asioista. Miten en ole tajunnutkaan sitä aiemmin! En tiedä onko tämä kaikki tapahtunut depressiivisenä kautena vai ei, mutta tämä on jo liikaa... tyyppi on hakenut nettipalstoilla seksiseuraa meidän ollessa yhdessä.. ja varmaan sitten myös toteuttanut näitä kieroutumiaan sitä kautta. Huh huh...
Muuten ehkä olisi voinut ymmärtää, mutta näin röyhkeä valehtelu ja kieroilu menee jo liian pitkälle...... Kiitos kaikille, jotka autoitte ymmärtämään edes vähän.
t.Murtunut
Hei ja kiitos erityisesti Pasille viestistä. Nämä helpottivat oloani jonkin verran. Taitaapa olla kuitenkin niin, että tämä suhde on nyt jo revitty kappaleiksi. Tässä välissä on ehtinyt tapahtua jo vaikka mitä, ja on käynyt ilmi että minulle on valehdeltu ja ilmeisesti myös petetty tänä lyhyenä aikana. Hänellä on ilmeisesti lisäksi myös jokin seksiaddiktio tms. Se käy ilmi monista asioista. Miten en ole tajunnutkaan sitä aiemmin! En tiedä onko tämä kaikki tapahtunut depressiivisenä kautena vai ei, mutta tämä on jo liikaa... tyyppi on hakenut nettipalstoilla seksiseuraa meidän ollessa yhdessä.. ja varmaan sitten myös toteuttanut näitä kieroutumiaan sitä kautta. Huh huh...
Muuten ehkä olisi voinut ymmärtää, mutta näin röyhkeä valehtelu ja kieroilu menee jo liian pitkälle...... Kiitos kaikille, jotka autoitte ymmärtämään edes vähän.
t.Murtunut
Hyvä, teit oikean ratkaisun. Hyvä että asiat selvisi tässä vaiheessa ja että muutkin ongelmat tulivat esille jo nyt. Mutta muista se, että kaikki bipot eivät todellakaan käyttäydy noin. Itse olen suht normaali nuori nainen ja elän ihan tavallista elämää, vaikkakin jaksamisen kanssa on vähän ongelmia. Mutta muuten menee ihan hyvin. Älä tuomitse kaikkia bipoja exäsi perusteella. Kun exäsi piristyy, hän varmasti anelee sinut takasin ja osaa olla tosi ihana, mutta pysy tiukkana äläkä palaa hänen luokseen vaikka hän miten haluaisi sitä. Pidä mielessäsi millaista arki hänen kanssaan oli, vaikka hän nyt olisi valmis tekeen kaikkensa sinun eteesi. Todellisuudessa asiat eivät muutu miksikään, joten pysy tiukkana! Löydät varmasti vielä sen oikean miehen itsellesi. Älä luovuta, vaan nauti nyt vapaudestasi.
Kiitos kaikille. Erityisesti sinulle, "eräs Bipo" kannustavasta viestistäsi. Se auttaa paljon eteenpäin. Tosi paskaltahan tää tuntuu juuri nyt... Kiitokset rohkaisusta!!
Lue kirja Mieli keinussa, Leena Vähäkylä. Siinä löytyy ihmisten tarinoita maniasta ja masennuksesta.
Hyvä kirja, varsinkin kaikille omaisille.
On pakko vielä purkaa tätä pahaa oloa...Miksei sitä voi vaan oksentaa ulos!!? Melkein kaksi vuotta takana sinkkuna, enkä kertaakaan ole tuntenut mitää tällaista. Yhtäkään ihastusta ei sinä aikana tullut vastaan...kunnes sitten tämä, joka sitten saa kaikki tunteet heittämään volttia ja päätä pahkaa ihastumaan. Tekee kaikkensa mun eteen... Sitten, kun uskallan antautua täysillä mukaan tulee tämä, shokki. En tiedä onko kaikki ollut pelkkää valhetta, vai alkoiko se jossain vaiheessa, mutta sillä ei liene merkitystä. Joka tapauksessa kusetusta kaikki, oli hän bipo tai ei.
Todella vaikea ymmärtää, että ensin olin maailman ihanin ihminen, sitten kusetettiin 6-0. Tiedän, että en ole ainoa ihminen, jolle näin käy, mutta tuntuu niin pirun pahalta. Luulin, että tämä olis helpommin unohdettu, mutta tää on helvetin vaikeeta...
Mistähän sais voimia...ja etenkin iloa elämään.
Aika parantaa haavat, mutta se tieto tuskin lohduttaa sinua tässä vaiheessa. En sitä itsekään uskonut, ennenkuin pikkuhiljaa rupesin huomaamaan että niin se tosiaan menee. Jos haluat vaihtaa ajatuksia kanssani niin laittaisitko sähköpostiosoitteesi, niin voisin kirjoittaa sinulle. Olen itsekin nainen ja kokenut samankaltaisia pettymyksiä kuin sinä.
oon samaninen henkilö kuin tuo eräs bipo. En vain muistanut, että nimimerkkini olikin "eräs" eikä "yksi". Anteeksi huonomuistisuuteni.
No sulla on varmasti rankkaa,varmaan miehesi vielä rakastaa sinua,hän taitaa olla vain liian väsynyt ja masentunut sitä näyttääkseen,itselläni ollut masennuskausia jolloin tunnen olevani hyvin tunteeton ihminen..mutta muista ettet ole syyllinen toisen pahaan oloon..jokainen on vastuussa itse omasta hyvin voinnistaan ja tekee itse ratkaisunsa!Toivottavasti hän saa apua ja voimia sulle!!
minua itseäni sattuu..oikeasti,kun ajattelen asioita nyt ns. selvinä jaksoina.En voi koskaan oikeasti tietää miltä miehestäni mahtaa tuntua elää kanssani. Ja uskon että vauhti kauteni ovat hänelle vielä vaikeampia kuin masennus(silloin hän sentään tietää missä olen) Tällä yritän sanoa että hän on se sama ihminen, mutta sairas tällä hetkellä. Minä arvostan suuresti kaikkia niitä,jotka pysyvät läheistensä rinnalla.Sinun tulisi tukea häntä,ja saada hänet menemään lääkäriin jotta hän saisi lääkityksen ja sairauden kuriin.
Juttusi on varmaan jo pengottu läpikotaisin ja ohi. Hyvä niin, sinun itsesi kannalta, olisit saanut tosi vaikean kumppanin.
Itse kyseistä tautia sairastavana en kykene pitemmän päälle ihmissuhteeseen, ihastun ja rakastunkin kyllä, mutta kyllästyminen tulee vääjäämättä.
Ensin ihastun ja olen tosi innoissani, sitten tulee masennusjakso enkä tunne mitään toista kohtaan, haluan olla vain yksin. Tai sitten maniavaiheessa petän, enkä tunne ollenkaan syyllisyyttä ja yleensä tässä vaiheessa lemppaan vielä toisen menemään.
Ei kaikki bibot ole tälläisia, yksilöitähän sitä ollaan, mutta tälläinenkin voi olla.
..kiitos vastauksestasi :)
Juttua on tosiaan pyöritelty ees sun taas ja puhuttu puhki, mutta mielessäni se pyörii edelleen vaikka koko suhdekin on jo ohi. Kyllä tällaisesta kestää hetken aikaa toipua :/