voin rehellisesti kertoa asiasta koska olen itse vanhoillislestaadiolainen! on kyllä tullut huomattua että asia kiinnostaa paljon ja monilla on aika negatiivisia mielipiteitä meitä kohtaan.Mutta niistä kyllä huomaa kuka ei tiedä asiasta oikeastaan yhtään mitään.Paljon puhutaan esim. ehkäisystä,televisiosta ja elokuvista,meikkaamattomuudesta ja muusta.
Perheeseeni kuuluu äiti,isä,kuusi veljeä ja neljä siskoa.Koskaan ei ole haitannut sisarusteni lukumäärä.Päin vastoin.Minulla on hyvin läheiset välit sisaruksiini.Kotona meitä ei ole erityisesti "painostettu" uskomaan.Se on jokaisen henkilökohtainen asia ja ketään siihen ei pakoteta.Eikä uskovaisten keskuudessa ole mitään erityisiä sääntöjä joita olisi pakko noudattaa.Tärkeintä on että uskoo.Ei se miten uskoo.Mutta esimerkiksi jos minä joisin,katsoisin telkkaria,meikkaisin ym. en usko että olisin enään uskomassa.Olen 15 vuotias ja oikeasti haluan uskoa.Ei sitä ole äiti eikä isä tai kukaan muu päättänyt.Omasta tahostaan kaikki uskovat.Eikä se ole vain yksi yhtenäinen juttu muiden joukossa vaan se on sydämmen asia.Monesti puhutaan että lestadiolaiset lukevat paljon raamattua.Itse en ole koskaan itse lukenut raamattua.Mutta käymme kyllä seuroissa ja muissa eri talaisuuksissa joissa luetaan ehkä jonkun verran raamattua.Tai se on tavallaan pohjana.Mutta ei todellakaan niin että jatkuvasti oltais raamattu kädessä.Ja sitten nuista lapsista.Lapset ovat jumalan lahja ja ne otetaan vastaan.Kaikille jumala ei ole suonut sitä lahjaa mutta se ei tarkoita sitä että olisi jotenkin huonompi muiden joukossa.Se ei todellakaan ole mitään sellaista.Paljon puhutaan että lestadiolaiset ovat jokseenkin ahdasmielisiä.Joka sellaista kuvittelee,kuvittelee kyllä vähän omiaan.Saatetaan ajatella että meillä on kuiva elämä kun me ei saada tehdä paljon mitään.Ehkä me elämme hieman erilailla kuin muut mutta omasta puolestani voin ainakin sanoa että olen täysin onnellinen ja tyytyväinen elämääni tällaisena.Uskovaisena.On hyvä ja rauhaisa mieli.Ei tarvitse käyttää alkoholia kun hauskaa voi pitää muutenkin.Te jotka pidätte lestadiolaisia pahoina ihmisinä niin tutustukaapas vähän paremmin ja puhukaa sitten!!
Perheeseeni kuuluu äiti,isä,kuusi veljeä ja neljä siskoa.Koskaan ei ole haitannut sisarusteni lukumäärä.Päin vastoin.Minulla on hyvin läheiset välit sisaruksiini.Kotona meitä ei ole erityisesti "painostettu" uskomaan.Se on jokaisen henkilökohtainen asia ja ketään siihen ei pakoteta.Eikä uskovaisten keskuudessa ole mitään erityisiä sääntöjä joita olisi pakko noudattaa.Tärkeintä on että uskoo.Ei se miten uskoo.Mutta esimerkiksi jos minä joisin,katsoisin telkkaria,meikkaisin ym. en usko että olisin enään uskomassa.Olen 15 vuotias ja oikeasti haluan uskoa.Ei sitä ole äiti eikä isä tai kukaan muu päättänyt.Omasta tahostaan kaikki uskovat.Eikä se ole vain yksi yhtenäinen juttu muiden joukossa vaan se on sydämmen asia.Monesti puhutaan että lestadiolaiset lukevat paljon raamattua.Itse en ole koskaan itse lukenut raamattua.Mutta käymme kyllä seuroissa ja muissa eri talaisuuksissa joissa luetaan ehkä jonkun verran raamattua.Tai se on tavallaan pohjana.Mutta ei todellakaan niin että jatkuvasti oltais raamattu kädessä.Ja sitten nuista lapsista.Lapset ovat jumalan lahja ja ne otetaan vastaan.Kaikille jumala ei ole suonut sitä lahjaa mutta se ei tarkoita sitä että olisi jotenkin huonompi muiden joukossa.Se ei todellakaan ole mitään sellaista.Paljon puhutaan että lestadiolaiset ovat jokseenkin ahdasmielisiä.Joka sellaista kuvittelee,kuvittelee kyllä vähän omiaan.Saatetaan ajatella että meillä on kuiva elämä kun me ei saada tehdä paljon mitään.Ehkä me elämme hieman erilailla kuin muut mutta omasta puolestani voin ainakin sanoa että olen täysin onnellinen ja tyytyväinen elämääni tällaisena.Uskovaisena.On hyvä ja rauhaisa mieli.Ei tarvitse käyttää alkoholia kun hauskaa voi pitää muutenkin.Te jotka pidätte lestadiolaisia pahoina ihmisinä niin tutustukaapas vähän paremmin ja puhukaa sitten!!
Vastaukset 14
Vanhimmat
On arvokasta että kirjoittelit ajatuksiasi ja kokemuksiasi palstalle, hyvä 15-vuotias.
Käsityksistäsi paljastuu erittäin hyvin juuri se, miten vain yhden mielipiteen salliva ankara uskonnollisuus rajoittaa ihmisen ajattelua ja kykyä hahmottaa tosiasioita.
Poimin kirjoituksestasi muutamia kommentointia kaipaavia kohtia.
1) "Koskaan ei ole haitannut sisarusteni lukumäärä."
On hienoa että olet tyytyväinen elämänmuotoosi. Suuri määrä sisaruksia on ilman muuta rikkaus joka tarjoaa sisältöä ja ihmissuhteita sinulle läpi elämän.
Mutta sekoitat nyt asioita. Palstalla ei ole kritisoitu suurta lapsimäärää sinänsä. On kritisoitu sitä, että niin yksityinen ja intiimi asia kuin perheen kokoon liittyvät toiveet ja tarpeet on vl-herätysliikkeessä vastoin Raamattua hengellistetty ja alistettu uskonnollisen yhteisön inhimillisten päätösten alle. Ihmisiä on jopa erotettu yhteisöstä jos on epäilty heidän harjoittavan perhesuunnittelua. Suurperhe on perhemallina kohotettu jalustalle ja sen idealisointi on viety niin pitkälle, ettei asiallista kritiikkiä eikä todellisen arjen ongelmien pohdintaa sallita julkisuudessa.
Myöskään herätysliikkeen sisällä ei ole käynnistetty keskinäistukea riittävässä määrin suurten perheiden kovinta taakkaa kantaville nuorille äideille.
Ehkäisykiellosta on SRK laatinut selkeän kiellon kirjallisena eri julkilausumissa ja vuosikokousten päätöksissä. Se on kielletty asia vl-liikkeessä, ei yksityisen uskovaisen omantunnon kysymys - joka sen tulisi olla.
Kritisoijat ovat esittäneet saman ajatuksen joka kuuluu yleisiin ihmisoikeuksiin: jokaisen tulee saada päättää itse perheensä koko siinä määrin kuin se on ihmiselle mahdollista. Se joka haluaa suuren perheen, olkoon siihen täysin vapaa toimimaan tämän perhemallin mukaan, ja joka valitsee pienemmän määrän lapsia, olkoon vapaa valitsemaan sen. Ilman syrjimistä ja painostusta.
Esimerkkinä ehkäisykiellon dokumentaasiosta olkoon Päivämiehessä julkasitu kirjoitus 14.2.1979:
"Ei milloinkaan eikä missään muodossa ihmiselämän ehkäisy tule Jumalan lapsilla kysymykseenkään. Jumalan lapsina me tiedämme, että se on Pyhä asia Jumalan elämä, ja elämän mahdollisuudet on kätketyt juuri siemeneen. Siksi ei missään muodossa ehkäisyä ole hyväksytty. Vaikka niinkin kävisi että uskovainen äiti taikka lapsi kuolisi synnytyksessä, taikka odotusaikana, niin he pääsisivät taivaaseen."
Kuten tunnettua, ehkäisykielto on johtanut monen naisen ja perheen kohdalla kohtuuttomuuksiin ja seuramukset ovat olleet vakavia.
Voidaan kysyä myös mikä on suuren lapsijoukon keskellä yhden lapsen oikeuksien tilanne. VL-herätysliikkeessä on jätetty huomiotta se, miten vanhemmille ja erityisesti äidin kannettavaksi koituvat, yli voimien käyvät vastuut vaikuttavat yksittäisen lapsen kasvuun ja mahdollisuuksiin saada tarvitsemansa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turva, tilanteessa jossa vanhempien voimista, tuesta ja huomiosta kilpailee toistakymmentä jälkeläistä. Murheellisiä kohtaloita on paljon, mutta niistä ei mielellään puhuta. Suurperheen idealisointi on heätysliikkeen "pyhä lehmä".
Se että sinä olet kokenut oman tilanteesi onnellisena, ei kerro siitä miten joku toinen tai enemmistö lestadiolaisnuorista ja perheenäideistä suurperhevelvoitteen kokee.
On naiivia pitää omaa itseään ja kokemuksiaan yleisenä mittana, eli olettaa että kaikki muuttkin kokevat samoin kuin itse.
Ehkäisykieltoonne liittyvään aineistoon voit tutustua tarkemmin täältä:
http://koti.mbnet.fi/vltietoa/sekalaista/perhesuunnittelu.html
2) "Eikä uskovaisten keskuudessa ole mitään erityisiä sääntöjä joita olisi pakko noudattaa."
Tuon väitteen kumoat itse kun kirjoitit:
"Saatetaan ajatella että meillä on kuiva elämä kun me ei saada tehdä paljon mitään."
Ai siis teillä siis sittenkin on kieltoja/sääntöjä? Huomaatko että puhut itsesi pussiin...
Jos teillä on sääntöjä mutta "niitä ei ole pakko noudattaa", miten on selitettävissä, että sääntöjen noudattamista aidosti valvotaan ja niiden rikkomisesta joutuu puhutteluun ja jopa erotetuksi siionista?
3) Väität näin:
"Tärkeintä on että uskoo.Ei se miten uskoo."
Tarkoitatko ettei ole väliä vaikkette usko kristinopin mukaan, opin joka on määritelty Raamatussa ja Augsburgin tunnustuksessa? Jos olet tuota mieltä, taidat jäädä hyvin yksin kannassasi...
Olen melko varma ettei yksikään vanhoillislestadiolainen saarnaajakan ole kanssasi samaa mieltä!
Lisätietoja vanhoillislestadiolaisuuden opiilista painotuksista suhteessa Raamattuun löytyy täältä:
http://koti.mbnet.fi/vltietoa/oppi/oppi.html
4) Kirjoitit myös:
"Monesti puhutaan että lestadiolaiset lukevat paljon raamattua.Itse en ole koskaan itse lukenut raamattua."
On hämmästyttävää, että itseään kristittynä pitävä ei pidä tärkeänä Raamattuun perehtymistä.
Edustamasi asenne on varsin yleinen vanhoillislestadiolaiten piirissä. Uskonelämä ja kristinopin tuntemus rajoittuu maallikkosaarnaajien Raamatun kohtien selitysten kuuntelemiseen. Uskonelämä on lähinnä rauhanyhdistyksen sosiaaliseen elämään osallistumista, ei omakohtaista eikä sisäistettyä. Teidän herätysliikkeessäänne ei suositella itsenäiseen Raamatun tutkimiseen.
On kokemuksesta käynyt selväksi että saarnaajat keskittyvät tiettyyn kapeaan Raamatun tekstien alueeseen, samoin he eivät tunne kristinopin laajempia historiallisia ja teologisia taustoja. Tästä on seurannut monia hupaisiakin väärintulkintoja ja Raamatun teksteihin liittyviä, naiiveja ja perättömiä kansanomaisia selitysyrityksiä.
Jos herätysliikkeen jäsenet jättävät omakohtaisen Raamatun tutkistelun kokonaan pois, on vaara että kristinuskon syvällinen tuntemus jää ohueksi ja pinnalliseksi.
5) Kirjoitit lisäksi:
"Paljon puhutaan että lestadiolaiset ovat jokseenkin ahdasmielisiä. - - Ei tarvitse käyttää alkoholia kun hauskaa voi pitää muutenkin."
On harhaluuloa että ihmisen täytyy olla ahdasmielinen uskovainen voidakseen välttää alkoholin haittoja. Tällainen ulkopuoliset holtittomiksi alkoholiriippuvaisiksi juopoiksi leimaaminen on herätysliikkeessänne surullisen yleistä.
Luodessaan ihmisen Jumala antoi hänelle järjen ja omantunnon, joiden pohjalta ihminen valintojaan tekee, kaikilla elämänalueilla. Sivistynyt alkoholikulttuuri ei suinkaan edellytä ankaraa uskonnollisuutta. Ihminen voi ihan itse ilman uskonnon pakkoja ja erityisiä sääntöjä kontrolloida omaa käyttäytymistään ja tietoisesti suunnata valintojaan.
Tunnen monia ei-uskovaisia nuoria, jotka pidättyvät kaikista päihteistä. Myös tupakanpoltosta. Tunnen myös paljon nuoria ja vanhempia ihmisiä jotka nauttivat alkoholia ruokajuomana lähinnä sunnuntaipäivällisellä, eli lasillisen viiniä pihvin kera. Tällaisen menettelyn taas teidän suvaitsematon herätysliikkeenne säännöstö tökerösti kieltää.
Kaiken kaikkiaan kirjoituksesi sisältää paljon epäjohdonmuakisuuksia ja ei-vanhoillislestadiolaisiin liittyviä karkeita ja leimaavia yleistyksiä. Ikävä todeta että sinä itse syyllistyt aivan samaan leimaamiseen, josta syytät liikkeenne normeja kritisoivia ulkopuolisia. :-(
Kannattaa tutustua tosiasioihin ja opetella ajattelemaan ihan itse. :-)
Ehkä tämä 15-vuotias ei tosiaan tunne omaa herätysliikettään? Muistan kyllä itse millaista se oli. Ei Raamatun lukemista tosiaan suosittu. Seuroissa käyminen on lähinnä yhdessäoloa, ei hengellisyyttä. Kristinuskon perusasiaa eli lähimmäisenrakkautta ja laupeudentyötä ei rauhanyhdistys käytännössä toteuta muihin kuin jonkin verran oman jäsenistönsä suuntaan.
Irrottauduttuani herätysliikkeestä on tullut monta kertaa mieleen että jos valita saisi, olisin itse valinnut mieluummin ei-lestadiolaisen lapsuuden.
Nyt on vain hyväksyttävä se mitä joutui kokemaan, ja nähtävä sen kultahiput! Yksi etu on että eroamisen ollessa rankka kokemus, sen jälkeen ei pelkää enää mitään...
Me liikkeestä irrottautuneet olemme keskenämme jakaneet ajatuksiamme täällä, "Uskosta eronneen mietteitä":
http://koti.mbnet.fi/vltietoa/keskustelu/post.php?cat=10&fid=1&pid=13&page=1
Ehkäpä on kutenkin joillekin tarpeellista olla lapsuuden vl, jollekin erota siitä ja ehkä liittyä takaisin tai ensi kertaa.
Jotkut vl:t kokevat uskonsa kaikkinensa hyvänä ja onnellisena asiana, kuten aloittaja.(On varmaan niitäkin, jotka vain uskottelevat niin itselleen). Toiset eivät uskalla ajatella itse, vaan pitävät sitä sielunvihollisen saarnana. Ja niitäkin on, jotka alkavat hangoittelemaan uskon käsityksiä vastaan, eli ovat kuin "toinen jalka maailmassa".
"Elämässä ei ole mitään epäoikeudenmukaista, vaan paljon sellaista, minkä oikeutta ihmiset eivät näe". Kaikki epäoikeudenmukainen kärsimys on näennäistä. Tässä täytyy ajatella monia eri jälleensyntymisiä ja elämiä. Jos syntyy ja elää vl-olosuhteissa tai jossakin muussa, on se seurausta menneisyydestä. Se on minullekin ollut aikoinaan tarpeellista. Kussakin elämässä sovitamme tai tasoitamme menneiden elämien tekoja ja tekemättä jättämisiä. Ulkonainen pukumme, kulttuuri, usko, kansakunta on vain ohimenevä ja vaihtuva ilmiö kiertokulussa.
hyvaa jouluyon jatkoa ja Hyvaa Uutta vuotta!
Eihan se elama aina ole tasaista ja upeaa Tarkeinta on olla uskomassa.
Ei todellakaan mene monta vuotta tuosta iästä eteenpäin, että elämänkatsomuksesi muuttuu. Ehkä ajattele itsenäisesti enemmän.
Tällä hetkellä todennäköisesti elät elämää, johon sinut on opetettu. Näin pitää elää ja näin tapahtuu, jos et näin elä.
Jossain vaiheessa elämääsi sinullekin tulee ajatuksia, jolloin alat kyseenalaistamaan asioita. Löydätkö silloin vastauksia? Vanhoilislestaadiolaisuudessa on niin paljon kyseltävää johon ei löydy "järkevää" vastausta. Sinulle on kuitenkin opetettu, että asioita ei pidä järkeillä. Ne vaan pitää uskoa.
Olet todennäköisesti aivan uudessa tilanteessa. Sinun pitää selittää muille ja ennenkaikkea itsellesi, että miksi olen "uskomassa". Mitä tämä on??
Tietysti voit elää vanhempiesi tahtomaa elämää. Se on tavallaan helppoa, mutta siinäkin tulee omat ongelmat esille. Usko pois!
Mieti silti ITSE(kaiketi olen nyt se piru) miten uskot ja onko se aitoa! Toisille näytteleminen ei ole oikeaa uskoa (jota ikävä kyllä suurin osa harrastaa tahalteen tai sitä tajuamatta)
PS. Minä luotin kaikeen mitä minulle opetettiin n.18 vuotiaaseen asti. Sen jälkeen kaikki murtui, kun aloin miettimään asioita oikeasti. Aikuisten oikeasti. (Järkeillä ei saa, mutta uskonnot pitää silti koetella!?!!?)
voivat säilyä uskomassa, vaikka koko ikänsä...
Ehkä niitä on sitten semmosiaki lestadiolaisia jotka ei oo ahdasmielisiä, mutta ite oon lestadiolais perheestä ja mulla on kyllä toisenlaisia kokemuksia. Ja ne vanhat tutut ei enää moikkaa, ku en ole uskossa
sinua tervehditään. Niin ei opeteta, ettei voisi tervehtiä...hengellinen tervehdys on tietysti eri asia...
tervehi mitenkään, tai sitten on muuten vaivautuneita.
Kyllä säkin tuut vielä joku päivä kyseenalaistamaan asioita..
Sinua on onnistuttu sumuttamaan oikein kunnolla. Miksi et lue raamattua? Koska sinun ei anneta. Oletko koskaan yrittänyt lukea kotonasi raamattua?
Avaappa jonain päivänä, niin vanhempasi kieltävät sen sinulta heti! VL:t eivät yksin raamatua lue, vaan otavatramatusta vain sen opin minkä maanviljelijäsaarnaajat seuroissa antavat.
Kokeile varsin joskus avata raamatu kotona ja kysy joku siihen liittyvä kysymys vanhemmiltasi, niin et enää raamattuja kirjahyllyssä nae!
Luen Raamattua joka päivä kotona...
Raamatun lukeminen on jo pitkään ollut kiellettyä vl-uskonnossa. Vain vl-saarnat ovat oikeata hengenravintoa -ei pidä sotkea ajatuksiaan turhalla raamattutietämyksellä..
ihmiseltä, mutta vl et kyllä ole.