Kyllä SRK-laisuus on kääntänyt takkiaan (ja hukannut mm partakoneensa) sitten 80-luvun, jolloin itsekin olin syntilistojen päivittämistä omakohtaisesti seuraamassa.
Kun aikanani parrattomuus oli autuuden ehto, ei se enää olekaan niin vaan täysin päinvastoin! Kävin äskettäin eräässä vl-juhlassa (sukulaisia), jossa nuoret vl-miehet olivat muina miehinä sellaisessa epäsiistissä taleban-risuparrassa, eikä kukaan heitä sen vuoksi hyljeksinyt! Heitä tervehdittiin kuten uskovaisia eikä minkäänlaista mulkoiluakaan esiintynyt.
Onko vl-yhteisö alkanut rinnastaa itseään Talebaniin ja Al Qaedaan nyt kun kaikenlainen fundamentalistinen vouhotus on pinnalla? Nuoret miehet (jopa perheenisät) näyttivät nimittäin risuparroissaan ihan uinuvalta terroristisolulta kantaessaan lapsiaan kainaloissaan pitkin Ry:n eteistä...
Kun aikanani parrattomuus oli autuuden ehto, ei se enää olekaan niin vaan täysin päinvastoin! Kävin äskettäin eräässä vl-juhlassa (sukulaisia), jossa nuoret vl-miehet olivat muina miehinä sellaisessa epäsiistissä taleban-risuparrassa, eikä kukaan heitä sen vuoksi hyljeksinyt! Heitä tervehdittiin kuten uskovaisia eikä minkäänlaista mulkoiluakaan esiintynyt.
Onko vl-yhteisö alkanut rinnastaa itseään Talebaniin ja Al Qaedaan nyt kun kaikenlainen fundamentalistinen vouhotus on pinnalla? Nuoret miehet (jopa perheenisät) näyttivät nimittäin risuparroissaan ihan uinuvalta terroristisolulta kantaessaan lapsiaan kainaloissaan pitkin Ry:n eteistä...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Heti kun kavi ilmi, etta risuparta ei enaa ole syntia, minakin aloin kasvattaa semmoista. Johtui myos laiskuudesta: mitapa sita naamaansa joka paiva teravilla esineilla silpomaan. Huonot geenit tuottivat ongelmia. Sinne tanne pitkin naamaa kasvoi pitkia, letkeita jouhia. Yritin korjata tilannetta lauleskelemalla varssya
"parta kylla siita viela tuu--uu--hettt-uuu--uu--uhuu-huh-huh-huu", mutta hetikohta iski mielen paalle pelko, etta jospa tama kuuluukin kiellettyihin varssyihin. Koska Luoja vitsikkaan parrankasvun ohella on siunannut minua vain valttavalla lauluaanella, veljet ja sisaret katselivat lievasti sanoen oudoksuen karvalajaa, josta kuului epasointuinen, tukahdutettu uhuu-huu. Niinpa alysin sulkea suuksi kutsutun naama-aukon ja kampasin partajouhet nokaksi kutsutun naamaulkoneman kahta puolta, palmikoiden pisimmat haituvat korvien taakse ja yrittaen samalla huolehtia siita, etta leukaparta viipottaisi meikalaisten pyhan kaupungin Oulun suuntaan.
Naissa oloissa katson tehneeni kaiken voitavani tayttaakseni kaikki risupartaa koskevat perinnaissannot ja direktiivit - - - mutta ymmarran kylla, etta omavanhurskauttahan se sekin on, etta vaitan omalta puoleltani jo tehneeni kaikkeni jattaen hurskaasti loput Jumalan huoleksi.
---
Vitsi mika vitsi.
Vakavasti puhuen, oletteko huomanneet, etta ainakaan omavanhurskas itse ei huomaa omavanhurskauttaan? Ei ne huomanneet Jeesuksen aikanakaan. Oli kova oikeassa olemisen meininki niin kuin tanakin aikana.
Kun perinnaissaannot ovat aina mielenkiintoinen keskustelunaihe, kyselin niista toisella palstalla. Siella sain nimimerkki YEDIDRAKOVILTA kaikenkattavan vastauksen. Laitan sen tuonne sivun alkuun omaksi aloitukseksi.
Jopa sanoisin: jopa jotakin!
takin!
Oooo-ho!
vai Oulun suuntaan leukaparta!
vain niin, he-he-hee ja jopa jotakin.