On kanahavukan rauhoitus. Samaan hengenvetoon he kailottavat, kuinka metsät ovat enää pelkkiä rippeitä, eikä mistään löydy kunnolla edes korpin istumaoksaa ja siihen piti saada vielä kanahaukalle täysrauhoitus!
Ne toukkapäät eivät tajua sitä, että teeren ja koppelon poijille ei jää mitään mahdollisuutta enää, kun eivät pääse haukalta piiloon.
Muuan tutkija oli seurannu kanahaukan pesällä yhdenpäivän ajan, kun haukka oli kantanu pesälle kuusi teerenpoikaa yhtenä päivänä, siis koko poikueen kuppasi jo, ennenkuin teeret oppi edes lentämään.
Ja seuraavina päivinä ja viikkoina varmasti samaa rataa. Ja varmaan eteläsuomen mitätön metsokanta on paljolti kiinni kanahaukan ja supikoiran sekä minkkien lisääntymisestä.
Varsinkin riekkojen kohdalla kanahaukalla on täydellinen ilmaherruus, koska riekko ehtii muuttaa väriään valkoiseksi ja maa on sula tammikuulle asti hämeessäkin.
Riekolla ei oo pienintäkään mahdollisuutta.
Koiviston aika oli kyllä kaikinpuolin muutenkin hälläväliä meininkiä, kun ei ymmärtäny allekirjoittamansa asian seurauksia, heilautti vain velttoa räpyläänsä ja sanoi, että kyllä se siitä.
Ne toukkapäät eivät tajua sitä, että teeren ja koppelon poijille ei jää mitään mahdollisuutta enää, kun eivät pääse haukalta piiloon.
Muuan tutkija oli seurannu kanahaukan pesällä yhdenpäivän ajan, kun haukka oli kantanu pesälle kuusi teerenpoikaa yhtenä päivänä, siis koko poikueen kuppasi jo, ennenkuin teeret oppi edes lentämään.
Ja seuraavina päivinä ja viikkoina varmasti samaa rataa. Ja varmaan eteläsuomen mitätön metsokanta on paljolti kiinni kanahaukan ja supikoiran sekä minkkien lisääntymisestä.
Varsinkin riekkojen kohdalla kanahaukalla on täydellinen ilmaherruus, koska riekko ehtii muuttaa väriään valkoiseksi ja maa on sula tammikuulle asti hämeessäkin.
Riekolla ei oo pienintäkään mahdollisuutta.
Koiviston aika oli kyllä kaikinpuolin muutenkin hälläväliä meininkiä, kun ei ymmärtäny allekirjoittamansa asian seurauksia, heilautti vain velttoa räpyläänsä ja sanoi, että kyllä se siitä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
vuotta sitten kanahaukkoja oli paljon nykyistä runsaammin (kävivät lähes joka kesä nappaamassa pihassa tepastelevan kanan), mutta niin oli teeriä ja metsojakin. Nyt kanahaukkaa ei ole samoissa maisemissa näkynyt ainakaan kolmeenkymmeneen vuoteen, mutta eipä ole liiemmin näkynyt teeriäkään. Joku soidinkaveria kaipaava testosteronin hullaannuttama metsokukko metsätiellä on vastaan tullut jopa kumisaappaaseen nokkansa iskenyt.
Kanahaukan ja kanalintujen viihtyminen samoissa metsissä ei ole yhden ihmisen muistin varassa,vaan sen todistavat kymmeniä vuosia jatkuneet säännölliset lintujen linjalaskennat.
Kanahaukka ei lisäänny rauhoittamisesta huolimatta räjähdysmäisesti niinkuin jotkut kuvittelevat, sillä se vaatii elinympäristökseen ja pesäpaikakseen vanhaa metsää ja isoa puustoa. Sitä ei nykyisissä aukkohakkuumetsissä ole. Eikä niissä ole metsojen soidinpaikkojakaan.
Varpushaukkoja näkee pihapiirissä entistä runsaammin helppoa ruokaa, ruokintapaikoilla olevia pikkuluntuja, metsästämässä. Eivät taida kaikki erottaa kanahaukkaa ja varpushaukkaa toisistaan.
kanalintujen metsästäjä, tosin paljon annan vain koiran haukkua lintuja, joskus aina linnun pudotan. vuosien varrella olen huomannut että kanahaukan reviirillä on aina paraat lintupoikueet, olenkin sitä ihmetellyt, ja tullut siihen tulokseen että kanahaukka pitää korpit ja muut pesärosvot loitolla, eli jos kanahaukka puuttuu, muu linnuille haitallinen eläimistö lisääntyy,näinhän luonto pelaa kaikkien eläinten suhteen, kaikkia tarvitaan!!
Nyt vähä väärinpäin. Eikös juttu oo niin, että ne havukat on huomanneet ne teerenpoikueet ja sen tähden siinä päivystävät, eikä niinpäin, että teeret lisääntyvät siellä missä na kanahavukoitakin.
Panin merkille muutamien kanahavukoiden parveilun yksissä kankaissa ja siellä koitti lymytä pari teeripoikuetta myös.
Eihän ne uskalla edes siivilleen nousta teeret, kun välittömästi on haukka perässä.
Istuin kerran aukean laidassa, niin teeri meni pään yli niin vimmattua vauhtia iltahämärässä, ihmettelin, että mikä kumma, kun teerellä on ylikierrokset punaisella, niin sadan metriä sen perässä paineli kanahaukka, täsmälleen samat mutakat kuin teerikin. Ja oli melko pimeä jo, koska linnut häipyivät iltahämärään siinä aukealla.
Tuli mieleen, että ilmavainullako se haukka teki samat mutkat kuin teeri.
Saamarin idioottien vesakontorjunta-aineet ja metsien lannoitukset ovat tuhonneet myös riistalintujen munien kehityksen ja heikentäneet poikasten selviytymistä, koska niiden myrkkyjen jäljiltä niillä ei oo vastustuskyky kunnossa.
Ja sen tähden mainitsemallasi alueella ei näy kanahavukoita, jos siellä ei oo teeriäkään.
Ne havukat on siellä, missä riistakin. Sehän on itsestään selvää.
että kanahaukan hävitys tuo meille hyvät kanalintukannat?? luonnossa on kaikille oma lokeronsa, ja oishan se kanahaukka hävittänyt kanalinnut tuhansien vuosien aikana jolloin sitä ei ole vainottu. nim. pystykorva mies
Syy nro 1 kanalintukantojen heikkenemiseen on elinympäristön muutos eli maa- ja metsätalous. Paluuta vanhoihin hyviin aikoihin ei ole.
Muistasin joskus lukeneeni että kanalintujen osuus kanahaukan saaliista on n. 20%. Kaiken logiikan mukaan se vaihtelee kanalintutilanteen mukaan niin kuin metsästyksenkin aiheuttama poistuma.
Parhaat keinot kannankehitykseen taitavat olla pienpetojen pyynti ja järjen käyttö metsänkäsittelyssä. Hävittäähän se kanahaukka myös pesärosvoja eikä pelkästään verota riistakantaa.
Ei tietenkään uskota, mutta kun metsiköt ovat pirstaleina ja teerillä on tapana lentää huitasta niiden kynnöksien yli, niin aina on havukka persuksissa.
Ja ajattelepa ite. Kevät soitimella, kun havukalta on muu saalis olemattomissa, niin luuletko että se ei tajua teerenpulinan kuullessaan, mikä siellä pulputtaa ja kukertaa niin kiehtovasti.
Ja saalis on varma havukalle joka aamu. Osaahan se kytätä ja liitää piilossa iskumatkan päähän.
Jopa syksylläkin oon nähny usein kanahavukoita teerensoitimien laitamilla ja yhtään teertä ei näkyny niillä paikoin, missä ennen kukertelivat.
Paremmin teeriparvi siellä aukealla on turvassa kanahaukalta kun peitteisessä metsässä. Siksihän ruokintapaikatkin neuvotaan sijoittamaan vähintään 200m aukealle.
Noin henkilökohtaisesti olen nähnyt soidinpaikan häviämisen kerrasta ja se tapahtui kun loppukin peltoaukean reunalla oleva räme hakattiin ja tehtiin pelloksi. Soidin siirtyi harvahkolle rämeelle reilun kilometrin päähän ja nykyään lintuja ehkä puolet entisestä...
Tapaa on hävittää riistan soidinpaikat.
On sattunu useita kertoja, että iso kanahaukka on syöksyny pystykorvan läheltä, niinkuin olisi halunnu iskeä kyntensä kiinni ja kaikki ne tapaukset on sattunu teerensoitimien lähellä.
Ja yksi tehokas riistanpesien tyhjentäjä on kärppien suku. On nähty tapaus, jossa kärppä roikkui lentävän metson kaulassa. Taatusti se puri niin kauan, että metso teki pakkolaskun tureikkoon.
että kyllä on vilkas mielikuvitus sinulla. mutta sanoppa miksei se kanahaukka ole hävittänyt ennen kanalintuja ei kanahaukkaa ole vihattu kuin hyvä 100 vuotta! ja sanoppa miksi joinakin vuosina lähes kaikki poikueet on isoja jatoisena vuonna pieniä syökö kanahaukka eri vunna enempi?