Tänä vuonna Unkarin kansannoususta vuonna 1956 tuli kuluneeksi 50-vuotta. Nyt kannattaa muistaa Suomen kannalta häpeällinen asia.
Unkarin kansannousun kukistuttua keskustalainen presidentti Urho Kaleva Kekkonen esti Unkarista paenneiden pakolaisten tulon Suomeen. Tästä hän sai erityiskiitokset Unkarin kommunisteilta.
Kekkosesta tulikin Unkarissa kansannousun jälkeen Neuvostoliiton valtaan nostaneen Janos Kadarin paras kaveri. Eihän se mikään ihme ollut, sillä olihan Kekkonen itsekin Neuvostoliiton asiamies.
Nyt asiasta voi jo puhua oikeilla nimillä, vaikka hupitohtori Juhani Suomi on yrittänyt Kekkosesta jumalan tehdä.
Unkarin kansannousun kukistuttua keskustalainen presidentti Urho Kaleva Kekkonen esti Unkarista paenneiden pakolaisten tulon Suomeen. Tästä hän sai erityiskiitokset Unkarin kommunisteilta.
Kekkosesta tulikin Unkarissa kansannousun jälkeen Neuvostoliiton valtaan nostaneen Janos Kadarin paras kaveri. Eihän se mikään ihme ollut, sillä olihan Kekkonen itsekin Neuvostoliiton asiamies.
Nyt asiasta voi jo puhua oikeilla nimillä, vaikka hupitohtori Juhani Suomi on yrittänyt Kekkosesta jumalan tehdä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
... Kekkonen ei sekaantunut siinä tilanteessa suurvaltojen politiikkaan. Unkarin kansannousu oli kylmän sodan ilmentymä, josta suurvaltojen ristiriidoista erossa pysyvän Kekkosen oli parasta pysyä erossa.
Kekkonen ja jokainen muukin suomalainen kyllä ymmärsi, että nyt sorretaan veljeskansaa, mutta, kun me kuuluimme sodan seurauksena N-liiton etupiiriin, meidän oli viisaista olla hiljaa. Meidän esiintymisellämme ei olisi ollut mitään vaikutusta unkarilaisten kohtaloon.
Sensijaan 12 vuotta myöhemmin, kun Warsovan liiton joukot tukahduttivat Tsekkoslovakian kansannousun, meidän asemamme oli jo vahvempi ja saatoimme silti erikoisesti elämöimättä esittä vastalauseemme.
Nyt voi jo katsoa totuutta silmiin, Oiva
Kekkonen toimi tietenkin NL:n käskyttämänä; esim. YK:ssa suoritetussa äänestyksessä Suomi pidättäytyi äänestämästä julkilausumasta, jossa Neuvostoliittoa kehotettiin poistamaan heti kaikki joukkonsa Unkarista ja jossa valitettiin, että Neuvostoliiton joukot polkivat Unkarin kansan perusoikeuksia.
Kekkosen linja ei vastannut suomalaisten enemmistön käsityksiä. ”Se seikka, ettei Suomi YK:n yleiskokouksessa katsonut voivansa antaa veljesmaalleen Unkarille edes sitä tukea, mitä sen ääni olisi edustanut, on epäilemättä katkera pettymys kaikille suomalaisille”, kirjoitti Helsingin Sanomat 6. marraskuuta.
Kekkosesta piittaamatta Suomen valtiojohdosta myös tuettiin Unkaria. Pääministeri K.-A. Fagerholm puolusti Unkarin kansaa ja paheksui NL:n toimia. Mutta kuten avaaja toteaa, Kekkonen esti pakolaisten ottamisen Suomeen, ainoana länsimaana.
Niin kuin nämä natottajat.
Natoon voi olla rähmällään, se sentään elää ja voi hyvin. Neuvostoliitto sen sijaan kuoli jo viisitoista vuotta sitten joten siihen suuntaan on turha enää olla rähmällään, Oivankaan.
Paasikiven ollessa presidenttinä maata hallitsi Neuvostoliiton valvontakomissio ja Suomen johtoa laitettiin vankilaan, mm. entinen presidentti Ryti. Tämä vain ja ainoastaan kokoomuslaisen peresidentin hallitessa.
Minkään muun puoleen presidentin ollessa vallassa ei tämmöistä matelua ole tapahtunut, vain kokoomuslaisen.
Ja niin vaan halusi Maalaisliiton presidentti jatkaa samalla vääräksi julistamallasi linjalla, nimesi sen Paasikiven -Kekkosen linjaksi.
vain presidentinlinnassa.
Ja Zdanovkin oli jo myrkytetty.
Näin ne ajat muuttuivat kokoomus presidentin ajoista.
Kun Kekkonen oli presidentti, Suomi oli Neuvosto-Suomi.
Suomi itsenäistyi vasta kun Kekkosesta päästiin eroon.
Jos Suomi oli Kekkosen aikana osa Neuvostoliittoa oli kokoomus neuvostoliittolainen puolue.
Neuvostoliiton kokoomuksen puheenjohtajia olivat Jussi Saukkonen, Juha Rithniemi, Harri Holkeri ja Ilkka Suominen. Myöhemmät puheenjohtajat Salolainen, Niinistö, Itälä olivat Neuvostoliiton kokoomuksen jäseniä ja kansanedustajia ennen puheenjohtajuuttaan.
Nykyinen pj. Jyrki Katainen on syntynyt Neuvostoliitossa mutta ikänsä takia ei ole koskaan ehtinyt olla Neuvostoliiton kokoomuksen jäsen.
Suomen pakolaispolitiikka kuitenkin aloitettiin Kekkosen presidenttikaudella. Vuosina 1973-77 Suomi otti vastaan vasemmistolaisia pakolaisia Chilestä ja vuonna 1979 kokoomuslaisia pakolaisia Vietnamista.
Kekkosen jälkeen pakolaisten vastaanotto on toki vielä lisääntynyt, mutta täysin varauksetonta myöhempienkään presidenttien vastaanottohalu ei ole ollut. Esimerkiksi nykyinen presidenttimme Tarja Halonen on kylmästi estänyt mustalaisten paon Romaniasta ja Slovakiasta Suomeen.