Hei mammelit!
Olisin kiinnostunut tietämään, että kuinka hyvin/nopeasti olette toipuneet alatiesynnytyksestä? Oliko synnytyksenne mielestänne helppo/vaikea? Tuliko minkä asteisia repeämiä? Oletteko jumpanneet alapäätä synnytyksen jälkeen? Ovatko paikat tuntuneet millaisilta? Tarkoitan, että onko alapää palautunut suht ennalleen? Entä onko ollut virtsan tai ulosteen pidätysvaikeuksia? Onko tullut kohdunlaskeumia yms?
Kertokaa vain kaikki mikä mieleen juolahtaa asiaan liittyen! Kiitos.
Olisin kiinnostunut tietämään, että kuinka hyvin/nopeasti olette toipuneet alatiesynnytyksestä? Oliko synnytyksenne mielestänne helppo/vaikea? Tuliko minkä asteisia repeämiä? Oletteko jumpanneet alapäätä synnytyksen jälkeen? Ovatko paikat tuntuneet millaisilta? Tarkoitan, että onko alapää palautunut suht ennalleen? Entä onko ollut virtsan tai ulosteen pidätysvaikeuksia? Onko tullut kohdunlaskeumia yms?
Kertokaa vain kaikki mikä mieleen juolahtaa asiaan liittyen! Kiitos.
Vastaukset 6
Vanhimmat
jälkivaivat alatiesynnytyksen jälkeen kestivät kuusi viikkoa. Siis jälkivuotoa oli ja tikkejä, jotka hävisivät kuuden viikon kuluttua. Muuten olin hyvässä kunnossa ja jaksoin hoitaa kaikki normaalit rutiinit ja lisäksi hoidella pienokaista. Alapäätä kannattaa jumpata heti synnytyksen jälkeen, niin sen kunto palautuu mahdollisimman nopeasti.
omalla kohdallani kätilön arvio on että normaali synnytys, mutta itse olen kokenut ne helpoiksi. Lienee siinä syy, että olen kipukammoinen ja etukäteen on pitänyt tsempata kamalasti ja koko ajan pitää itsensä tavallaan tilanteen herrana eikä antaa yliotetta kivulle yms tuntemuksille.
Mitä useampi synnytys niin sitä nopeampia ja itseasiassa kolmas ja varsinkin neljäs olivat epämiellyttäviä koska kaikki eteni niin nopeasti ja siitä tuli tukala ja epämiellyttävä olo.
Repeämiä on tullut joka kerta joitakin pintakudoksiin, tikattu on. Eka kätilö opetti hyvän ja rennon asennon tikkaukseen ja sen avulla tikkejäni en ole huomannut lainkaan - onneksi.
Heti synnytyksen jälkeen kun vähänkin on pystynyt olen aloittanut ns pissajumpan eli virtsatessa katkaisee suihkun muutaman kerran jännittämällä lihaksia. Tämän taas neuvoi yksi jo moninkertainen mummo konstiksi karkailuja vastaan. Helppo, vaivaton ja nopeatehoinen tapa.
Toipuminen? Onneksi ei ankkakävelyä tms, mutta olen aina ostanut alkuun niitä paksuja siteitä koska ne pehmentää mukavasti istuessa jolloin ei suurempaa varomista ole tarvinnut.. Jalkeilla olen taas oikeastaan heti synnytyksen jälkeen; vauva ja äiti suihkuun samaan aikaan.. Sen jälkeen onkin kivaa loikoilla katsomassa tulokasta.
Kaiken kaikkiaan siis neljä helppona koettua synnytystä joista palautuminen normijärjestykseen nopeasti ja vaivatta. Onnellinen tilanne siis sillä toisinkin voisi olla..
Jännitin synnytystä hirmuisesti, mutta ilmeisen suotta. En voi sanoa kärsineeni tuskista, vaikka loppujen lopuksi vaavi vedettiin imukupilla ulos. Nyt on kolme viikkoa kulunut synnytyksestä ja voisin ryhtyä samaan uudestaan. Paranin tosi nopeasti, vaikka väliliha leikattiin. Neulominenkaan ei sattunut. Istuin jo seuraavana päivänä molemmilla kankuilla. Tikit eivät ole vielä sulaneet, mutta ei niistä haittaakaan ole. Jälkivuoto on jo muuttunut vaaleanruskeahkoksi ja niukaksi eikä ole mitään virtsanpidätysongelmia. Eka kova kakki teetti töitä ;) Alapää ei tunnu yhtään erilaiselta, eipä tunnu olo lainkaan synnyttäneeltä :) Toisaalta eipä ole tullut yhdyntöjä vielä aloitettua. Mutta halusinpa kertoa omat kokemukseni kuin kannustukseksi. Ei kaikista synnyttäneistä siis tule pitkäaikaistoipilaita.
Synnytys oli normaali. Tuli toisen asteen repeämä, pieni sellainen, 6 tikkiä. En jumpannut. Pissasuihkun pystyin katkaisemaan heti synnytyksen jälkeen niin kuin ennenkin. Ei ollut siis pidätysvaikeuksiakaan. Eikä kohdunlaskeumaa. 3 päivän ajan tikit kiristivät istuessa. Kotona alapää tuntui jo normaalilta. Mutta kakalla tuntui niin kuin ulos tulisi jotain muutakin, sisäelimiä tms. Ei sattunut, mutta inhottava tunne. Tätä kesti jotain pari-kolme viikkoa.
meni siten hyvin että jossainvaiheessa anelin kätilöä leikkaamaan"jotain "että vauva tulis ulos.Tuntu että oli jääny jumiin.Kätilö vaan totes että kyllä mahduu, "anna mennä vaan".
Pieniä pintarepeämiä tuli, ei pahasti.2h synnytyksestä oli ihan pihalla, olin valkonen kun lakana eikä ruoka maistunut.5h synnytyksestä olin valmis lähtemään kotiin..Olin treenannu alapäälihaksia koko odotuksen ajan ja 4pv synnytyksestä puuhasteltiin ukon kanssa, sano että vähän löysä.Seuraavana päivänä paikat oli kun en olis edes käynny synnyttää.Pidätysongelia ei ole ollu, kaikki toimi illalla(synnytin puolenpäivän aikaan..Paikat oli pari ekaa päivää vähän arat mutta ei mitään ihmeellistä..
mulla tuli paha rectoseele, jota ei huomattu vaan pitää alkaa nyt vuosien jälkeen leikkelemään. nämä vuodet ovat kyllä olleet ihan yhtä helvettiä, kun ei p*a meinaa tulla kunnolla ulos. lisäksi sain 17 tikkiä jotka sitten aukesivat ja paraneminen kesti 3 vuotta.
mutta tämä on siis toisen ääripään tapaus, en ole palstoillakaan nähnyt montaa tämän tason ongelmaa.
jos olis ollut tämä viisaus silloin, en olisi suostunut synnyttämään selällään vaikka olisivat kuinka pakottaneet, sehän aiheutti rectoseelen.