Ammattiapua eron jälkeen!

Mä oon todella väsynyt tähän elämään. Tää kaikki johtuu siitä että mieheni jätti minut. Mä oon miettinyt että pitäiskö mun hakea jotain ammattiapua tähän tilanteeseen. Koko ajan olen hyvin itkuinen, en tiedä enään että mitä järkeä tässä elämässä on ylipäätään, pienetkin vastoinkäymiset saa mut itkemään ja hajoamaan. Välillä mietin että olis helpompi lähtee vaan pois. En olis ikinä uskonut että mulla tulee eteen niin kauheita asioita että mietin että jatkaako elämää vai lopettaako päivä. En nyt kuitenkaan ole tekemässä itsemurhaa mutta silti on itsetuhoisia ajatuksia. Tuntuis toisaalta mennä hölmöltä 22vuotiaana ruikuttumaan mielenterveystoimistoon tai vastaavaan että en jaksa enään kun mieheni jätti minut 10kk seurustelun jälkeen. Varmaan naurais mulle. Onko kellään samanlaisia kokemuksia tai muuten vaan muita ajatuksia mulle kertoa.
3272
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Ei sulle siellä mielenterveystoimistossa naureta. Rohkeasti vaan otat yhteyttä sinne ja hankit hoitoa, jotta pääset jatkamaan elämääsi ja saat sen paremmalle mallille. Ero on iso juttu minkä ikäiselle tahansa, ei todellakaan kannata jäädä yksin sitä selvittelemään, jos jaksaminen alkaa olla lopussa.

Äänestä

..seurakunnan paimenia...itse elin saman tilanteen läpi, joskus tuntui raskaalta, kun luuli että Rakkaus loppui elämästäni..tuli myös vihan ja itsesäälin tunteet mukaan....meni aikansa, ja kohta rohkenen tuntea, ikäväkin alkanut helpottaa...niin rupeaa pääsemään normaaliin elämään kiinni...Tosin myös eräisiin kysymyksiini jouduin hakemaan vastauksia narsistienuhrien tuki ry : n sivuilta, kun selvisi entisen vaimoni syy-yhteys eroon...tsemppiä Sinulle, kyllä sinä selviät..ja uusi elämä alkaa...T; [email protected]

Äänestä

Minä en itse tajunnut eron jälkeen ja lopulta jouduin pakkohoitoon.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


väsynyt elämään kirjoitti:

Mä oon todella väsynyt tähän elämään. Tää kaikki johtuu siitä että mieheni jätti minut. Mä oon miettinyt että pitäiskö mun hakea jotain ammattiapua tähän tilanteeseen. Koko ajan olen hyvin itkuinen, en tiedä enään että mitä järkeä tässä elämässä on ylipäätään, pienetkin vastoinkäymiset saa mut itkemään ja hajoamaan. Välillä mietin että olis helpompi lähtee vaan pois. En olis ikinä uskonut että mulla tulee eteen niin kauheita asioita että mietin että jatkaako elämää vai lopettaako päivä. En nyt kuitenkaan ole tekemässä itsemurhaa mutta silti on itsetuhoisia ajatuksia. Tuntuis toisaalta mennä hölmöltä 22vuotiaana ruikuttumaan mielenterveystoimistoon tai vastaavaan että en jaksa enään kun mieheni jätti minut 10kk seurustelun jälkeen. Varmaan naurais mulle. Onko kellään samanlaisia kokemuksia tai muuten vaan muita ajatuksia mulle kertoa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu