Taas kerran sain huomata, kuinka hiki nousi pintaan kun istuit viereeni. Juttelimme niitä näitä jonkin verran, mutta toisella puolella istuneen miehen (johon en ole millään tavalla ihastunut) kanssa keskustelimme pitkät tovit syvällisiä. Luulit varmaan, ettei seurasi ja juttusi kiinnosta tai että sen toisen kanssa viihdyn paremmin, asiahan on täysin päinvastoin..
Minkäs teet, pystyn olemaan kaikkien muiden kanssa paljon rennommin...
Minkäs teet, pystyn olemaan kaikkien muiden kanssa paljon rennommin...
Vastaukset 4
Vanhimmat
tuntuu yleensä menevän vaikka ei millään tahtoisi uskoa...
Miksi se muuten on niin? Etenkin kun useimmiten sitä ihastuu johonkin sellaiseen, jonka kanssa on jotain yhteistäkin, mutta silti ei pysty keskustelemaan. Itsesuojeluako? Huomaavatko muut sen helpolla?
varmasti itsesuojelua. Ihastunut ei halua, että omat tunteet näkyvät ulospäin. Aina sitä voi helposti keskustella yleistä läppää ihmisten kanssa ja olla kiva ja hauska, mutta sitten kun mennään pintaa syvemmälle, niin tilanne on eri.
Muut ihmiset tietenkin tajuavat ihastumisen (senhän näkee jo naamasta), koska ihmiset tekevät koko ajan havaintoja, että ketkä keskustelevat, mistä keskustellaan ja mikä on tunnetila.
niinpä.. miks se menee aina niin? ja sit myöhemmin ajattelee, että miks ei jutellu tms. sen kanssa kauemmin tai enemmän omana itsenään. Tä on niiin tuttu tilanne itselleni kun olen melko puheliaista sorttia "tavallisten ihmisten" kanssa mutta sitten jonkun ihastuksen kanssa olen ihan pölö tuppisuu. Oisko kenelläkään mitään vinkkejä tarjota jos sellaisia edes on..Varmaankin kaikki on vain lopuksi kiinni omasta itsestään, missä ei mitkään vinkit auta?