Tervehdys kaikille!
Olen käynyt joskus palstalla lurkkimassa, mutta nyt aion tehdä sitä useammin ja osallistua itse keskusteluun. Olen Jehovan todistaja ja etsin vastausta vaikeisiin kysymyksiin, jotka viime aikoina ovat vaivanneet mieltäni. Ne eivät anna minulle rauhaa päivin eivätkä öin enkä luovuta ennenkuin tiedän vastauksen.
Esittäydyn
hiipuva.liekki
59
2975
Vastaukset
Mukavaa saada "uutta verta" palstalle kirjoittamaan. Saanen kysyä mikä/mitkä ovat vaikeimmat mieltäsi vaivanneet kysymykset? Minä vastaan niin hyvin kuin pystyn, kokemukseni ja ymmärrykseni asettamien rajojen mukaan.
- hiipuva.liekki
Mieltäni vaivaavat kysymykset ovat niin monimutkaisia, etten pysty niitä muutamalla sanalla muotoilemaan. Kiitos kuitenkin avun tarjouksestasi!
Minua askarruttavat enemmän Jumalan olemassaoloa ja Raamatun totuudellisuutta koskevat seikat kuin Jehovan todistajien järjestön oikeellisuus. Jälkimmäinen ikäänkuin seuraa edellisiä eli minun on ensin varmistuttava siitä, että Jumala on olemassa ja Raamattu on Hänen sanansa ennenkuin on edes aiheellista pohtia, kuka tuota Sanaa oikein tulkitsee. Niin pohjalukemissa siis olen!
Yritän välttää nyt ja jatkossa pitkiä kirjoituksia. Parempi monta lyhyttä (jotka lukevat kaikki) kuin yksi pitkä (jota kukaan ei lue). Lisää siis jatkossa... - pohdiskelija
hiipuva.liekki kirjoitti:
Mieltäni vaivaavat kysymykset ovat niin monimutkaisia, etten pysty niitä muutamalla sanalla muotoilemaan. Kiitos kuitenkin avun tarjouksestasi!
Minua askarruttavat enemmän Jumalan olemassaoloa ja Raamatun totuudellisuutta koskevat seikat kuin Jehovan todistajien järjestön oikeellisuus. Jälkimmäinen ikäänkuin seuraa edellisiä eli minun on ensin varmistuttava siitä, että Jumala on olemassa ja Raamattu on Hänen sanansa ennenkuin on edes aiheellista pohtia, kuka tuota Sanaa oikein tulkitsee. Niin pohjalukemissa siis olen!
Yritän välttää nyt ja jatkossa pitkiä kirjoituksia. Parempi monta lyhyttä (jotka lukevat kaikki) kuin yksi pitkä (jota kukaan ei lue). Lisää siis jatkossa...Tuohan on tärkeä asia itse kullekin, että onko jumalaa vai ei.
Itse olen korkeasti koulutettu pohdiskelija ja vakaa kantani on että jumala todella on olemassa!
Jumalan olemassaoloa on (nykyään)tieteellisin keinoin vaikea osoittaa, mutta vielä vaikeampaa on osiottaa ettei jumalaa olisi. On vain teorioita joita monet pitävät totena, mutta todellisuudessa ihmisten olisi hyväksyttävä se tosiasia, että tiede nykyisellään ei yksinkertaisesti voi antaa vastausta joka kysymykseen -emme tiedä kaikkea.
Raamattua pidän jumalallisista ilmoituksista luotettavimpana sen rehellisyyden ja täsmällisyyden takia.
Mutta onko jumalaa? Historia osoittaa kautta aikojen olleen ihmisiä joille jumala on ollut niin "todellinen", että mikään ei ole mennyt sen edelle -edes oman hengen säilyttäminen.
1 Kor 15:12-19
12 Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hänet on herätetty kuolleista, kuinka jotkut teidän keskuudessanne sanovat, ettei kuolleiden ylösnousemusta ole? 13 Ellei kuolleiden ylösnousemusta tosiaankaan ole, ei Kristustakaan ole herätetty. 14 Mutta ellei Kristusta ole herätetty, niin saarnaamisemme on varmasti turhaa ja uskomme on turhaa. 15 Lisäksi meidät todetaan myös vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että hän herätti Kristuksen, jota hän ei kuitenkaan herättänyt, ellei kuolleita kerran herätetä. 16 Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristustakaan ole herätetty. 17 Edelleen, jos Kristusta ei ole herätetty, teidän uskonne on hyödytön; te olette vielä synneissänne. 18 Vieläpä nekin, jotka ovat nukahtaneet pois Kristuksen yhteydessä, ovat tuhoutuneet. 19 Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tässä elämässä, olemme kaikista ihmisistä säälittävimpiä. - hiipuva.liekki
pohdiskelija kirjoitti:
Tuohan on tärkeä asia itse kullekin, että onko jumalaa vai ei.
Itse olen korkeasti koulutettu pohdiskelija ja vakaa kantani on että jumala todella on olemassa!
Jumalan olemassaoloa on (nykyään)tieteellisin keinoin vaikea osoittaa, mutta vielä vaikeampaa on osiottaa ettei jumalaa olisi. On vain teorioita joita monet pitävät totena, mutta todellisuudessa ihmisten olisi hyväksyttävä se tosiasia, että tiede nykyisellään ei yksinkertaisesti voi antaa vastausta joka kysymykseen -emme tiedä kaikkea.
Raamattua pidän jumalallisista ilmoituksista luotettavimpana sen rehellisyyden ja täsmällisyyden takia.
Mutta onko jumalaa? Historia osoittaa kautta aikojen olleen ihmisiä joille jumala on ollut niin "todellinen", että mikään ei ole mennyt sen edelle -edes oman hengen säilyttäminen.
1 Kor 15:12-19
12 Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hänet on herätetty kuolleista, kuinka jotkut teidän keskuudessanne sanovat, ettei kuolleiden ylösnousemusta ole? 13 Ellei kuolleiden ylösnousemusta tosiaankaan ole, ei Kristustakaan ole herätetty. 14 Mutta ellei Kristusta ole herätetty, niin saarnaamisemme on varmasti turhaa ja uskomme on turhaa. 15 Lisäksi meidät todetaan myös vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että hän herätti Kristuksen, jota hän ei kuitenkaan herättänyt, ellei kuolleita kerran herätetä. 16 Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristustakaan ole herätetty. 17 Edelleen, jos Kristusta ei ole herätetty, teidän uskonne on hyödytön; te olette vielä synneissänne. 18 Vieläpä nekin, jotka ovat nukahtaneet pois Kristuksen yhteydessä, ovat tuhoutuneet. 19 Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tässä elämässä, olemme kaikista ihmisistä säälittävimpiä.>Itse olen korkeasti koulutettu pohdiskelija ja vakaa kantani on että jumala todella on olemassa!<
Seuraavaksi toteat kuitenkin, että Jumalan olemassaoloa on tieteellisin keinoin vaikea osoittaa. Mikä saa siis sinut muodostamaan "vakaan kannan", että Jumala on olemassa? Tieteestä minäkään en suoria todisteita lähtisi etsimään.
>Raamattua pidän jumalallisista ilmoituksista luotettavimpana sen rehellisyyden ja täsmällisyyden takia.<
Lause on hieman ristiriitaisesti laadittu, mutta oletan sinun tarkoittavan, että pidät Raamattua oikeana jumalallisena ilmoituksena. Minustakin Raamattu on monessa mielessä "luotettavampi" kuin jotkut muut pyhät kirjat, joihin olen tutustunut (Mormonin kirja, Koraani). Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että Raamattu on Jumalalta lähtöisin oleva kirja. Miten kumoat sen mahdollisuuden, että se onkin vain hartaiden ja hyvien uskovien miesten käsialaa (kuten se kirjaimellisesti tietenkin on)? Mikä siinä osoittaa jumalallisen lähteen? hiipuva.liekki kirjoitti:
Mieltäni vaivaavat kysymykset ovat niin monimutkaisia, etten pysty niitä muutamalla sanalla muotoilemaan. Kiitos kuitenkin avun tarjouksestasi!
Minua askarruttavat enemmän Jumalan olemassaoloa ja Raamatun totuudellisuutta koskevat seikat kuin Jehovan todistajien järjestön oikeellisuus. Jälkimmäinen ikäänkuin seuraa edellisiä eli minun on ensin varmistuttava siitä, että Jumala on olemassa ja Raamattu on Hänen sanansa ennenkuin on edes aiheellista pohtia, kuka tuota Sanaa oikein tulkitsee. Niin pohjalukemissa siis olen!
Yritän välttää nyt ja jatkossa pitkiä kirjoituksia. Parempi monta lyhyttä (jotka lukevat kaikki) kuin yksi pitkä (jota kukaan ei lue). Lisää siis jatkossa..."minun on ensin varmistuttava siitä, että Jumala on olemassa"
Tuo on hankala kohta, sillä oman käsitykseni mukaan ainoa keino varmistua siitä on Jumalan itsensä antama henkilökohtainen todistus olemassaolostaan. Jos sellaista ei ole, niin kyse on joko uskosta tai todennäköisyydestä.
Ymmärrettävistä syistä monet pitävät Jumalan antamaa todistustana harhana.- pohdiskelija
hiipuva.liekki kirjoitti:
>Itse olen korkeasti koulutettu pohdiskelija ja vakaa kantani on että jumala todella on olemassa!<
Seuraavaksi toteat kuitenkin, että Jumalan olemassaoloa on tieteellisin keinoin vaikea osoittaa. Mikä saa siis sinut muodostamaan "vakaan kannan", että Jumala on olemassa? Tieteestä minäkään en suoria todisteita lähtisi etsimään.
>Raamattua pidän jumalallisista ilmoituksista luotettavimpana sen rehellisyyden ja täsmällisyyden takia.<
Lause on hieman ristiriitaisesti laadittu, mutta oletan sinun tarkoittavan, että pidät Raamattua oikeana jumalallisena ilmoituksena. Minustakin Raamattu on monessa mielessä "luotettavampi" kuin jotkut muut pyhät kirjat, joihin olen tutustunut (Mormonin kirja, Koraani). Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että Raamattu on Jumalalta lähtöisin oleva kirja. Miten kumoat sen mahdollisuuden, että se onkin vain hartaiden ja hyvien uskovien miesten käsialaa (kuten se kirjaimellisesti tietenkin on)? Mikä siinä osoittaa jumalallisen lähteen?Tuota on toiselle vaikeaa perustella kirjoittamalla tänne. Pitäisi tehdä suuri tutkielma asioista joita on havainnut ja omista johtopäätöksistään. Täyttä varmuuttaan ei tässä asiassa voi "siirtää" toiselle henkilölle ennen kuin on kertonut suunnilleen kaiken tietämänsä ja sitä en kirjoittamalla yksinkertaisesti kykene tekemään -ei ole tarpeeksi aikaa. Toisaalta ne olisivat siltikin täysin omia ajatuksiani.
Ilman täydellistä todisteluketjua tänne laitettu peruste Jumaluuden olemassaolon puolesta vain houkuttelisi niskaani joukon vapaa-""ajattelijoiden"" kritiikkiä.
Yhden vinkin kuitenkin annan: ajattele mielessäsi jotain tuotetta.
Onko joku suunnitellut sen vai ei?
Onko joku tuottanut sen vai oliko se aina olemassa?
Näihin kahteen kysymykseen on vain yksiselitteinen vastaus JOKU todella suunnitteli ja valmisti tuotteen. Mitä sitten on ajateltava universumista jonka osasista tuokin tuote koostuu ja jonka rakenteet kaikessa monimuotoisuudessaankin sisältävät nyt tuonkin. Oliko sillä joku tekijä vai ei? Minkälainen ihminen voi väittää ettei kaiken suunnitteluun tarvittu älyä kun yksinkertaisinkaan nippeli ei synny sattumalta tai ilman jonkinasteista suunnittelua? Alku oli ja se on tieteellisestikin todistettu! Alun aiheutti joku, jota, ilman uskonnollistakin merkitystä; voidaan tämän takia kutsua Jumalaksi.
Toinen kysymyksesi onkin asia josta en voi olla täysin varma. Itse olen samoin lukenut muita ns. pyhiä kirjoituksia raamatun ohella. Raamattu vaikuttaa näistä parhaimmalta. Ongelma onkin siinä, että niinkauan kunnes asia todistetaan usko raamattuun on todellakin "vain" uskoa -ei herkkäuskoisuutta vaan jonkinasteista luottamusta asiaan josta ei ole näkyviä todisteita. Itse olen ajatellut asiaa niin, että raamattussa on sinälläänkin paljon hyviä asiota (etenkin evankeliumit), joten niihin uskominen ja niiden noudattaminen on pieni vaiva ja usein hyödyllistäkin suhteessa siihen riskiin että ne eivät olisikaan jumalallisesta lähteestä. - hiipuva.liekki
Helmisen_Viljo kirjoitti:
"minun on ensin varmistuttava siitä, että Jumala on olemassa"
Tuo on hankala kohta, sillä oman käsitykseni mukaan ainoa keino varmistua siitä on Jumalan itsensä antama henkilökohtainen todistus olemassaolostaan. Jos sellaista ei ole, niin kyse on joko uskosta tai todennäköisyydestä.
Ymmärrettävistä syistä monet pitävät Jumalan antamaa todistustana harhana.Mikä on mielestäsi "Jumalan itsensä antama henkilökohtainen todistus olemassaolostaan"? Tunne sydämessä? Uskoontulo? Helluntaijutut on tuttuja, jos siihen suuntaan haluat vedota. Minä en ihan rehellisesti sanottuna usko sydämen "todistavan" oikean Jumalan olemassaoloa. Jos tutustut joihinkin primitiivisiin (?) uskontoihin, kuten muinaisen Egyptin jumaluskoon, niin niistä näkee miten samantapaisia piirteitä on yksijumalisuudessa ja monijumalisuudessa ja miten lujasti ihmiset niihin uskoivat. Sydämen varmuus, näyt, tunnusmerkit siellä ja täällä olivat egyptiläisille vankka todistus heidän jumaliensa toimista.
Toisaalta en voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, että uskoontulo saa aikaan kummia ilmiöitä. Kielilläpuhuminen, ihmeparannukset (onko niitä?), kaatumiset, jne. tarvitsevat jonkinlaisen selityksen. Ovatko ne merkki henkimaailman olemassaolosta? Voiko niille olla "luonnollinen" selitys? hiipuva.liekki kirjoitti:
Mikä on mielestäsi "Jumalan itsensä antama henkilökohtainen todistus olemassaolostaan"? Tunne sydämessä? Uskoontulo? Helluntaijutut on tuttuja, jos siihen suuntaan haluat vedota. Minä en ihan rehellisesti sanottuna usko sydämen "todistavan" oikean Jumalan olemassaoloa. Jos tutustut joihinkin primitiivisiin (?) uskontoihin, kuten muinaisen Egyptin jumaluskoon, niin niistä näkee miten samantapaisia piirteitä on yksijumalisuudessa ja monijumalisuudessa ja miten lujasti ihmiset niihin uskoivat. Sydämen varmuus, näyt, tunnusmerkit siellä ja täällä olivat egyptiläisille vankka todistus heidän jumaliensa toimista.
Toisaalta en voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, että uskoontulo saa aikaan kummia ilmiöitä. Kielilläpuhuminen, ihmeparannukset (onko niitä?), kaatumiset, jne. tarvitsevat jonkinlaisen selityksen. Ovatko ne merkki henkimaailman olemassaolosta? Voiko niille olla "luonnollinen" selitys?Sitä on aika turha yrittää selittää kenellekään. Se saattaa olla toisille erilainen, en tiedä muista kuin itsestäni. En tarkoita helluntaijuttuja. Minulla on ollut lapsenusko, joka on sittemmin kariutunut, mutta tilalle on tullut toisenlainen usko.
Mutta jos et usko sydämen todistukseen, niin voit heittää uskon Raamattuun saman tien, sillä miten voisit uskoa esim. Raamatun profeetallisiin kirjoihin mikäli et usko heillä olleen todistusta Jumalalta?- kielillä
hiipuva.liekki kirjoitti:
Mikä on mielestäsi "Jumalan itsensä antama henkilökohtainen todistus olemassaolostaan"? Tunne sydämessä? Uskoontulo? Helluntaijutut on tuttuja, jos siihen suuntaan haluat vedota. Minä en ihan rehellisesti sanottuna usko sydämen "todistavan" oikean Jumalan olemassaoloa. Jos tutustut joihinkin primitiivisiin (?) uskontoihin, kuten muinaisen Egyptin jumaluskoon, niin niistä näkee miten samantapaisia piirteitä on yksijumalisuudessa ja monijumalisuudessa ja miten lujasti ihmiset niihin uskoivat. Sydämen varmuus, näyt, tunnusmerkit siellä ja täällä olivat egyptiläisille vankka todistus heidän jumaliensa toimista.
Toisaalta en voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, että uskoontulo saa aikaan kummia ilmiöitä. Kielilläpuhuminen, ihmeparannukset (onko niitä?), kaatumiset, jne. tarvitsevat jonkinlaisen selityksen. Ovatko ne merkki henkimaailman olemassaolosta? Voiko niille olla "luonnollinen" selitys?puhuminen.jne,on ehkä vain ns. kemiaa mitä aivomme tuottavat ja se saa aikaan reaktion kehossamme,onhan tästä jo niin paljon näyttöä kun on tutkittu ihmisaivoja erilaisten sairauksien takia,miten jonkun välittäjä aineen puuttuminen saa aikaan sitä ja tätä,ja samoin se voi toimia että kun ihminen "uskoo" niin se saa määrätyn kemiallisen prosessin toimimaan.
- Emeritus-Corrector
pohdiskelija kirjoitti:
Tuota on toiselle vaikeaa perustella kirjoittamalla tänne. Pitäisi tehdä suuri tutkielma asioista joita on havainnut ja omista johtopäätöksistään. Täyttä varmuuttaan ei tässä asiassa voi "siirtää" toiselle henkilölle ennen kuin on kertonut suunnilleen kaiken tietämänsä ja sitä en kirjoittamalla yksinkertaisesti kykene tekemään -ei ole tarpeeksi aikaa. Toisaalta ne olisivat siltikin täysin omia ajatuksiani.
Ilman täydellistä todisteluketjua tänne laitettu peruste Jumaluuden olemassaolon puolesta vain houkuttelisi niskaani joukon vapaa-""ajattelijoiden"" kritiikkiä.
Yhden vinkin kuitenkin annan: ajattele mielessäsi jotain tuotetta.
Onko joku suunnitellut sen vai ei?
Onko joku tuottanut sen vai oliko se aina olemassa?
Näihin kahteen kysymykseen on vain yksiselitteinen vastaus JOKU todella suunnitteli ja valmisti tuotteen. Mitä sitten on ajateltava universumista jonka osasista tuokin tuote koostuu ja jonka rakenteet kaikessa monimuotoisuudessaankin sisältävät nyt tuonkin. Oliko sillä joku tekijä vai ei? Minkälainen ihminen voi väittää ettei kaiken suunnitteluun tarvittu älyä kun yksinkertaisinkaan nippeli ei synny sattumalta tai ilman jonkinasteista suunnittelua? Alku oli ja se on tieteellisestikin todistettu! Alun aiheutti joku, jota, ilman uskonnollistakin merkitystä; voidaan tämän takia kutsua Jumalaksi.
Toinen kysymyksesi onkin asia josta en voi olla täysin varma. Itse olen samoin lukenut muita ns. pyhiä kirjoituksia raamatun ohella. Raamattu vaikuttaa näistä parhaimmalta. Ongelma onkin siinä, että niinkauan kunnes asia todistetaan usko raamattuun on todellakin "vain" uskoa -ei herkkäuskoisuutta vaan jonkinasteista luottamusta asiaan josta ei ole näkyviä todisteita. Itse olen ajatellut asiaa niin, että raamattussa on sinälläänkin paljon hyviä asiota (etenkin evankeliumit), joten niihin uskominen ja niiden noudattaminen on pieni vaiva ja usein hyödyllistäkin suhteessa siihen riskiin että ne eivät olisikaan jumalallisesta lähteestä.Nimimerkit 'hiipuva.liekki' ja 'pohdiskelija', luin mielenkiintoista keskusteluanne Raamatun jumalallisuudesta, ja koska aihe on mielenkiintoinen niin esitän tähän väliin oman mielipiteeni, miksi uskon että Raamattu on Jumalan sanaa.
Vanhassa testamentissa on lukuisia katkelmia joissa kuvaillaan katkelmia 'Herran palvelijan' elämästä, kuten muistatte. Noissa lukuisissa katkelmissa mainitaan mm. vaatteiden arpomisesta, kolmesta päivästä kuin kuolleena jne... Jeesuksen lähimmät opetuslapset - jotka kulkivat Jeesuksen kanssa jatkuvasti ja tunsivat silloiset Pyhät kirjoitukset hyvin - muistivat noita Vanhan testamentin katkelmia ja osasivat liittää niitä Jeesukseen kun he seurasivat Jeesuksen elämää läheltä. Opetuslapset tunnistivat Vanhan testamentin katkelmat Jeesuksesta kerrottuina ennustuksina, ja noita ennustuksina pidettäviä katkelmia on nykykäsityksen mukaan muuatamia satoja. Noiden ennustusten ymmärtäminen vaati siis pitkäaikaista jatkuvaa Jeesuksen mukana kulkemista ja lisäksi Pyhien kirjoitusten tuntemista, muutenhan noiden katkelmien ennustuksellinen luonne ei olisi oikein auennut.
Jumalaa etsivä ihminen pitää noita katkelmina ennustuksina ja saa siten syyn uskoa Raamatun jumalallisuuteen. Etsikkoaikaansa hyödyntävä ihminen uskoo koska Jumlan Henki vetää tätä puoleensa.
Kommenttia tuosta tieteellisestä puolesta:
Yliopistomaailmassa tutkitaan Raamattua historialliskriittisestä näkökulmasta - mikä sinänsä on hyvä tutkimistapa tietyssä mielessä - mutta tuon tutkimistavan rajoituksena ja heikkoutena on se, että se ei hyväksy tutkimisen pohjaksi mitään yli-inhimmiltä salattua sanomaa ja siksi myös noita aikaisemmin mainitsemiani Vanhan testamentin katkelmia ei hyväksytä ennustuksiksi.
Raamatun luotettavuutta Jumalan sanana ei tarvitse eikä pidäkään yrittää perustella tieteen näkölulmasta, vaan Raamatun luotettavuus Jumalan sanaksi paljastuu siksi, että Pyhä Henki 'kertoo' sen meille. Raamattu on edelleenkin tärkein kanava jonka kautta Pyhä Henki toimii. Pyhän Hengen vaikutusta ei pidä tukahduttaa lukemalla ensisijaisesti ihmislähtöistä 'selityskirjallisuutta'.
-Corrector- - hiipuva.liekki
Emeritus-Corrector kirjoitti:
Nimimerkit 'hiipuva.liekki' ja 'pohdiskelija', luin mielenkiintoista keskusteluanne Raamatun jumalallisuudesta, ja koska aihe on mielenkiintoinen niin esitän tähän väliin oman mielipiteeni, miksi uskon että Raamattu on Jumalan sanaa.
Vanhassa testamentissa on lukuisia katkelmia joissa kuvaillaan katkelmia 'Herran palvelijan' elämästä, kuten muistatte. Noissa lukuisissa katkelmissa mainitaan mm. vaatteiden arpomisesta, kolmesta päivästä kuin kuolleena jne... Jeesuksen lähimmät opetuslapset - jotka kulkivat Jeesuksen kanssa jatkuvasti ja tunsivat silloiset Pyhät kirjoitukset hyvin - muistivat noita Vanhan testamentin katkelmia ja osasivat liittää niitä Jeesukseen kun he seurasivat Jeesuksen elämää läheltä. Opetuslapset tunnistivat Vanhan testamentin katkelmat Jeesuksesta kerrottuina ennustuksina, ja noita ennustuksina pidettäviä katkelmia on nykykäsityksen mukaan muuatamia satoja. Noiden ennustusten ymmärtäminen vaati siis pitkäaikaista jatkuvaa Jeesuksen mukana kulkemista ja lisäksi Pyhien kirjoitusten tuntemista, muutenhan noiden katkelmien ennustuksellinen luonne ei olisi oikein auennut.
Jumalaa etsivä ihminen pitää noita katkelmina ennustuksina ja saa siten syyn uskoa Raamatun jumalallisuuteen. Etsikkoaikaansa hyödyntävä ihminen uskoo koska Jumlan Henki vetää tätä puoleensa.
Kommenttia tuosta tieteellisestä puolesta:
Yliopistomaailmassa tutkitaan Raamattua historialliskriittisestä näkökulmasta - mikä sinänsä on hyvä tutkimistapa tietyssä mielessä - mutta tuon tutkimistavan rajoituksena ja heikkoutena on se, että se ei hyväksy tutkimisen pohjaksi mitään yli-inhimmiltä salattua sanomaa ja siksi myös noita aikaisemmin mainitsemiani Vanhan testamentin katkelmia ei hyväksytä ennustuksiksi.
Raamatun luotettavuutta Jumalan sanana ei tarvitse eikä pidäkään yrittää perustella tieteen näkölulmasta, vaan Raamatun luotettavuus Jumalan sanaksi paljastuu siksi, että Pyhä Henki 'kertoo' sen meille. Raamattu on edelleenkin tärkein kanava jonka kautta Pyhä Henki toimii. Pyhän Hengen vaikutusta ei pidä tukahduttaa lukemalla ensisijaisesti ihmislähtöistä 'selityskirjallisuutta'.
-Corrector-Miten voisit kumota sen väitteen, että evankeliumeihin olisi tarkoituksella lisätty kohtia, jotka näyttävät täyttävän ennustuksia?
>>>Raamatun luotettavuus Jumalan sanaksi paljastuu siksi, että Pyhä Henki 'kertoo' sen meille. - hiipuva.liekki
Helmisen_Viljo kirjoitti:
Sitä on aika turha yrittää selittää kenellekään. Se saattaa olla toisille erilainen, en tiedä muista kuin itsestäni. En tarkoita helluntaijuttuja. Minulla on ollut lapsenusko, joka on sittemmin kariutunut, mutta tilalle on tullut toisenlainen usko.
Mutta jos et usko sydämen todistukseen, niin voit heittää uskon Raamattuun saman tien, sillä miten voisit uskoa esim. Raamatun profeetallisiin kirjoihin mikäli et usko heillä olleen todistusta Jumalalta?>>>Mutta jos et usko sydämen todistukseen, niin voit heittää uskon Raamattuun saman tien, sillä miten voisit uskoa esim. Raamatun profeetallisiin kirjoihin mikäli et usko heillä olleen todistusta Jumalalta?
- hiipuva.liekki
kielillä kirjoitti:
puhuminen.jne,on ehkä vain ns. kemiaa mitä aivomme tuottavat ja se saa aikaan reaktion kehossamme,onhan tästä jo niin paljon näyttöä kun on tutkittu ihmisaivoja erilaisten sairauksien takia,miten jonkun välittäjä aineen puuttuminen saa aikaan sitä ja tätä,ja samoin se voi toimia että kun ihminen "uskoo" niin se saa määrätyn kemiallisen prosessin toimimaan.
Onko sinulla jotain faktatietoa, tutkimustuloksia, tms., jolle perustat olettamuksesi? Tätäkin tulen käsittelemään toisaalla, sillä aihe on mielestäni sekä kiinnostava että myös hyvin tärkeä. Miksi tärkeä? Koska kielilläpuhuminen ja muut selittämättömät ilmiöt voivat olla vakuuttava todistus henkimaailman olemassaolosta, ellei sitten tiede pysty ratkaisemaan niiden 'arvoitusta'.
hiipuva.liekki kirjoitti:
Miten voisit kumota sen väitteen, että evankeliumeihin olisi tarkoituksella lisätty kohtia, jotka näyttävät täyttävän ennustuksia?
>>>Raamatun luotettavuus Jumalan sanaksi paljastuu siksi, että Pyhä Henki 'kertoo' sen meille.Onhan niitä sellaisiakin, jotka esittävät Jeesuksen tunteneen kirjoitukset hyvin ja alkanut elää tavalla joka sopii ennustuksiinn Messiaasta. Mikäli uskoo uuden testamentin olevan autenttinen, niin tuota vastaan voisi vielä yrittää pyristellä, mutta jos huomioi kritiikin jonka mukaan Jeesuksen opetuslapset tarkoitushakuisesti tukivat opettajansa legendaa, niin silloin lukija jää heikoille ja joutuu tunnustamaan että kyse on vain ja ainoastaan uskosta.
- Emeritus-Corrector
hiipuva.liekki kirjoitti:
Miten voisit kumota sen väitteen, että evankeliumeihin olisi tarkoituksella lisätty kohtia, jotka näyttävät täyttävän ennustuksia?
>>>Raamatun luotettavuus Jumalan sanaksi paljastuu siksi, että Pyhä Henki 'kertoo' sen meille.Tuo on hyvä kysymys. Elikä tuo väite merkitsisi sitä, että Jeesuksen lähimmät opetuslapset olisivat tarkoituksellisesti valehdelleet Jeesuksen elämään liittyvistä asioista joiden perusteella evankeliumit sitten kirjoitettiin. Lisäksi tuohon valehtelijoiden ketjuun pitäisi lisätä mm. Saulus tarsolainen (=Paavali) joka tieten tahtoen olisi luopunut osastaan nousuhohteisesta urastaan fariseuksena ja valinnut sen sijaan valheeseen perustuvan osan ryhtymällä kansojen apostoliksi, kuluttumaan vuosia ja kävelemään valtavia matkoja ja kohtaamaan usein toistuvaa väkivaltaa ja , köyhyyttä ym...
Palkaksi tuosta oletetusta suunnitelmallisesta valehtelusta nämä kaikki saisivat osan joka siis olisi kaikkea muuta kuin helppo. Ei jotkenkin kuulosta mielekkäältä.
En oikein usko että opetuslapsilla olisi ollut syytä sellaiseen valehteluun. Opetuslapset eivät Jeesuksen vangitsemisen yhteydessä olleet suinkaan rohkeita vaan päinvastoin he pelkäsivät, josta on osoituksena se että he istuivat lukittujen ovien takana Jeesuksen ylösnousemuksen aikoihin. He saivat rohkeutta vasta kun Pyhä Henki vuodatettiin Helluntaina vähän Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Tuon tapauksen jälkeen he olivat valmiita julistamaan uskostaan ja ottamaan vastaan myös tuon vakaumuksen mukana tulleet nurjat puolet.
-Corrector- - paremmissakin piireissä
Emeritus-Corrector kirjoitti:
Tuo on hyvä kysymys. Elikä tuo väite merkitsisi sitä, että Jeesuksen lähimmät opetuslapset olisivat tarkoituksellisesti valehdelleet Jeesuksen elämään liittyvistä asioista joiden perusteella evankeliumit sitten kirjoitettiin. Lisäksi tuohon valehtelijoiden ketjuun pitäisi lisätä mm. Saulus tarsolainen (=Paavali) joka tieten tahtoen olisi luopunut osastaan nousuhohteisesta urastaan fariseuksena ja valinnut sen sijaan valheeseen perustuvan osan ryhtymällä kansojen apostoliksi, kuluttumaan vuosia ja kävelemään valtavia matkoja ja kohtaamaan usein toistuvaa väkivaltaa ja , köyhyyttä ym...
Palkaksi tuosta oletetusta suunnitelmallisesta valehtelusta nämä kaikki saisivat osan joka siis olisi kaikkea muuta kuin helppo. Ei jotkenkin kuulosta mielekkäältä.
En oikein usko että opetuslapsilla olisi ollut syytä sellaiseen valehteluun. Opetuslapset eivät Jeesuksen vangitsemisen yhteydessä olleet suinkaan rohkeita vaan päinvastoin he pelkäsivät, josta on osoituksena se että he istuivat lukittujen ovien takana Jeesuksen ylösnousemuksen aikoihin. He saivat rohkeutta vasta kun Pyhä Henki vuodatettiin Helluntaina vähän Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Tuon tapauksen jälkeen he olivat valmiita julistamaan uskostaan ja ottamaan vastaan myös tuon vakaumuksen mukana tulleet nurjat puolet.
-Corrector->Saulus tarsolainen (=Paavali) joka tieten tahtoen olisi luopunut osastaan nousuhohteisesta urastaan fariseuksena ja valinnut sen sijaan valheeseen perustuvan osan
Monissa uskonnoissa on monta kertaa tapahtunut, että joku on hylännyt upean ammatillisen uran ja ryhtynyt munkiksi tai matkalaukkusaarnaajaksi valheen todeksi itselleen uskotellen. Fiksutkaan tai oppineet ihmiset eivät ole immuuneja; he vaan keksivät sitäkin fiksummat valeet itsensä pettämiseksi.
Buddha taisi jopa luopua kuninkuudesta vaihtaen sen kulkurinelämään. Toisaalta sekä Buddhasta että Paavalista tuli lopulta niin kuuluisia historian merkkihenkilöitä, että moni muu luopuisi mistä vaan niin kestävän maineen vuoksi, joten eivät he lopulta hävinneet niin paljon kuin monet heitä uskoneet... - Emeritus-Corrector
paremmissakin piireissä kirjoitti:
>Saulus tarsolainen (=Paavali) joka tieten tahtoen olisi luopunut osastaan nousuhohteisesta urastaan fariseuksena ja valinnut sen sijaan valheeseen perustuvan osan
Monissa uskonnoissa on monta kertaa tapahtunut, että joku on hylännyt upean ammatillisen uran ja ryhtynyt munkiksi tai matkalaukkusaarnaajaksi valheen todeksi itselleen uskotellen. Fiksutkaan tai oppineet ihmiset eivät ole immuuneja; he vaan keksivät sitäkin fiksummat valeet itsensä pettämiseksi.
Buddha taisi jopa luopua kuninkuudesta vaihtaen sen kulkurinelämään. Toisaalta sekä Buddhasta että Paavalista tuli lopulta niin kuuluisia historian merkkihenkilöitä, että moni muu luopuisi mistä vaan niin kestävän maineen vuoksi, joten eivät he lopulta hävinneet niin paljon kuin monet heitä uskoneet...Joo varmasti noinkin. Paavalin tapauksessa kääntymystä edelsi voimakas kokemus mikä merkitsi hänen tapauksessaan aikaisempaan verrattuna päinvastaista menettelyä, vainoojasta vainotun osaan siirtymistä. Kyse ei ollut niinkään oman hengellisen arvomaailman kehittymisestä pitkällisen pohdinnan jälkeen.
Niin, Paavali tuskin mietti julkisuuden valokeilaa tai merkitystään historiallisena henkilönä kääntyessään kristillisyyteen vaan kääntymyksen syy oli puhtaasti hengellisyydessä tapahtunut suoristuminen ihmeen kautta, tavalla joka ei jättänyt hänelle jossittelun sijaa. - paremmista piireistä
Emeritus-Corrector kirjoitti:
Joo varmasti noinkin. Paavalin tapauksessa kääntymystä edelsi voimakas kokemus mikä merkitsi hänen tapauksessaan aikaisempaan verrattuna päinvastaista menettelyä, vainoojasta vainotun osaan siirtymistä. Kyse ei ollut niinkään oman hengellisen arvomaailman kehittymisestä pitkällisen pohdinnan jälkeen.
Niin, Paavali tuskin mietti julkisuuden valokeilaa tai merkitystään historiallisena henkilönä kääntyessään kristillisyyteen vaan kääntymyksen syy oli puhtaasti hengellisyydessä tapahtunut suoristuminen ihmeen kautta, tavalla joka ei jättänyt hänelle jossittelun sijaa.>Paavalin tapauksessa kääntymystä edelsi voimakas kokemus
Eli pimahtaminen joka vei rationaalisen arvostelukyvyn. Festus oli oikeassa sanoessaan: "Sinä olet hullu, Paavali, suuri oppi hulluttaa sinut". (Apt.26:24)
>Paavali tuskin mietti julkisuuden valokeilaa
Ei varmastikaan.
>kääntymyksen syy oli puhtaasti hengellisyydessä tapahtunut suoristuminen
Ei suoristuminen vaan juutalaisen oppineisuuden edesauttama aivojen nyrjähtäminen uuteen hullutukseen. Galatalaiskirjeestä yksi esimerkki Paavalin sekopäisyydestä:
"Onhan kirjoitettu, että Aabrahamilla oli kaksi poikaa, toinen orjattaresta, toinen vapaasta. Mutta orjattaren poika oli syntynyt lihan mukaan, vapaan taas lupauksen voimasta. Tämä on kuvannollista puhetta; nämä naiset ovat kaksi liittoa: toinen on Siinain vuorelta, joka synnyttää orjuuteen, ja se on Haagar; sillä Haagar on Siinain vuori Arabiassa ja vastaa nykyistä Jerusalemia, joka elää orjuudessa lapsineen. Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme. Sillä kirjoitettu on: "Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnytä, riemahda ja huuda sinä, jolla ei ole synnytyskipuja. Sillä yksinäisellä on paljon lapsia, enemmän kuin sillä, jolla on mies." Ja te, veljet, olette lupauksen lapsia, niinkuin Iisak oli. Mutta niinkuin lihan mukaan syntynyt silloin vainosi Hengen mukaan syntynyttä, niin nytkin. Mutta mitä sanoo Raamattu? "Aja pois orjatar poikinensa; sillä orjattaren poika ei saa periä vapaan vaimon pojan kanssa." Niin me siis, veljet, emme ole orjattaren lapsia, vaan vapaan." (Gal.4:22-31)
Vain pimahtanut voi suoltaa tuollaista tekstiä.
- Lähimmäinen.
Olet väärällä palstalla!Tässsä oikea osoite:
http://www.jehovantodistajat.fi- kannustetaan
laiminlyömään alaikäisiä lapsia ei ehkä fyysisesti,mutta henkisesti kylläkin.
Kyseisellä palstalla tarvittaisiin tosi kovaa siivoomista. - hiipuva.liekki
Kiitos, mutta tunnen Jehovan todistajien opetukset paremmin kuin kirjoituspöytäni laatikon sisällön. Eikä minulla niistä nyt juuri ole mitään sanottavaakaan (eikä kysyttävää). Ongelmani on paljon syvemmällä, sillä en enää tiedä, onko Jumalaa olemassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun lausun (siis kirjoitan) tuon ääneen, ja kauhistelen itsekin. En kuitenkaan voi pettää itseäni ja uskotella, että näin on, jos kerran sitä epäilen. Syistä sun muista sellaisista toisaalla.
- hiipuva.liekki
kannustetaan kirjoitti:
laiminlyömään alaikäisiä lapsia ei ehkä fyysisesti,mutta henkisesti kylläkin.
Kyseisellä palstalla tarvittaisiin tosi kovaa siivoomista.Tulkoon nyt tässä yhteydessä sanottua sekin, että en kaipaa lainkaan tämänkaltaisia kommentteja avauksiini tai niihin vastanneiden viesteihin. Mitäänsanomattomat ja aiheesta poikkeavat viestit vievät vain turhaa palstatilaa ja sekoittavat varsinaista keskustelua. Pyydän siis, että vain ne vastaavat, joilla todella on jotain asiasisältöistä sanottavaa käsillä olevasta aiheesta, olipa se sitten minkäsuuntaista tahansa.
- Lähimmäinen.
hiipuva.liekki kirjoitti:
Kiitos, mutta tunnen Jehovan todistajien opetukset paremmin kuin kirjoituspöytäni laatikon sisällön. Eikä minulla niistä nyt juuri ole mitään sanottavaakaan (eikä kysyttävää). Ongelmani on paljon syvemmällä, sillä en enää tiedä, onko Jumalaa olemassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun lausun (siis kirjoitan) tuon ääneen, ja kauhistelen itsekin. En kuitenkaan voi pettää itseäni ja uskotella, että näin on, jos kerran sitä epäilen. Syistä sun muista sellaisista toisaalla.
Hyvä ystävä, miksi et käänny seurakuntasi ystävien puoleen ja keskustele vanhimpien kanssa?
- hiipuva.liekki
Lähimmäinen. kirjoitti:
Hyvä ystävä, miksi et käänny seurakuntasi ystävien puoleen ja keskustele vanhimpien kanssa?
Ei, tässä asiassa en voi sitä tehdä. Vanhimmat eivät voi auttaa minua. Muita ystäviä en halua järkyttää eivätkä hekään sitäpaitsi voisi auttaa. Tämä asia minun on ratkaistava aivan itse, koska se on syvältä ajatusteni sopukoista kumpuava tunne, jolle vain minä itse voin tehdä jotain. Tavanomaiset perustelut ja selitykset puoleen ja toiseen eivät riitä, vaan haen jotain, joka todella kolahtaa.
hiipuva.liekki kirjoitti:
Ei, tässä asiassa en voi sitä tehdä. Vanhimmat eivät voi auttaa minua. Muita ystäviä en halua järkyttää eivätkä hekään sitäpaitsi voisi auttaa. Tämä asia minun on ratkaistava aivan itse, koska se on syvältä ajatusteni sopukoista kumpuava tunne, jolle vain minä itse voin tehdä jotain. Tavanomaiset perustelut ja selitykset puoleen ja toiseen eivät riitä, vaan haen jotain, joka todella kolahtaa.
>>Tavanomaiset perustelut ja selitykset puoleen ja toiseen eivät riitä, vaan haen jotain, joka todella kolahtaa.
Mitä olet aikonut tehdä mahdollisella "todella kolahtavalla" tiedolla tai teorialla?
1. Jos vakuutut, ettei jumalaa ole, mitä teet sillä tiedolla ja kuinka se elämääsi vaikuttaisi?
2. Jos vakuutut, että jumala on, mitä teet sillä tiedolla ja kuinka se elämääsi vaikuttaisi?- hiipuva.liekki
t-i-u-k-u kirjoitti:
>>Tavanomaiset perustelut ja selitykset puoleen ja toiseen eivät riitä, vaan haen jotain, joka todella kolahtaa.
Mitä olet aikonut tehdä mahdollisella "todella kolahtavalla" tiedolla tai teorialla?
1. Jos vakuutut, ettei jumalaa ole, mitä teet sillä tiedolla ja kuinka se elämääsi vaikuttaisi?
2. Jos vakuutut, että jumala on, mitä teet sillä tiedolla ja kuinka se elämääsi vaikuttaisi?Nyt osuit arkaan paikkaan! Samaa itsekin olen öisin unta odotellessa miettinyt.
>1. Jos vakuutut, ettei jumalaa ole, mitä teet sillä tiedolla ja kuinka se elämääsi vaikuttaisi?<
En voisi jatkaa Jehovan todistajana. Tämä ei aiheuttaisi elämässäni kovinkaan suurta muutosta, mutta johtaisi kahteen muuhun ongelmaan. Ensimmäinen on se, miten jaksaisin elää ilman uskoa ikuiseen elämään. Että tässäkö tämä elämä sitten on? Kaikki oppi ja vaivannäkö katoaa maan multiin? Toinen ongelma on hieman käytännöllisempi ja johtuu islamilaisesta elinpiiristäni. Mitä minulle tapahtuisi jos julistautuisin Jumalaan uskomattomaksi?
>2. Jos vakuutut, että jumala on, mitä teet sillä tiedolla ja kuinka se elämääsi vaikuttaisi? <
Tästä seuraisi jatko-osa: Onko Raamattu Jumalan sanaa? Kuka tulkitsee sitä oikein? Näistä vastauksista sitten riippuisivat jatkotoimenpiteet. hiipuva.liekki kirjoitti:
Nyt osuit arkaan paikkaan! Samaa itsekin olen öisin unta odotellessa miettinyt.
>1. Jos vakuutut, ettei jumalaa ole, mitä teet sillä tiedolla ja kuinka se elämääsi vaikuttaisi?<
En voisi jatkaa Jehovan todistajana. Tämä ei aiheuttaisi elämässäni kovinkaan suurta muutosta, mutta johtaisi kahteen muuhun ongelmaan. Ensimmäinen on se, miten jaksaisin elää ilman uskoa ikuiseen elämään. Että tässäkö tämä elämä sitten on? Kaikki oppi ja vaivannäkö katoaa maan multiin? Toinen ongelma on hieman käytännöllisempi ja johtuu islamilaisesta elinpiiristäni. Mitä minulle tapahtuisi jos julistautuisin Jumalaan uskomattomaksi?
>2. Jos vakuutut, että jumala on, mitä teet sillä tiedolla ja kuinka se elämääsi vaikuttaisi? <
Tästä seuraisi jatko-osa: Onko Raamattu Jumalan sanaa? Kuka tulkitsee sitä oikein? Näistä vastauksista sitten riippuisivat jatkotoimenpiteet.>>Ensimmäinen on se, miten jaksaisin elää ilman uskoa ikuiseen elämään. Että tässäkö tämä elämä sitten on? Kaikki oppi ja vaivannäkö katoaa maan multiin?
Aivan. Tällaisiin päätelmiin sitä helposti uskonnollisena ihmisenä tulee jos antaa epäilyksilleen pohdinnoissaan sijaa. Itseäni ajatus elämän "kertakäyttöisyydestä" ei jaksa huolestuttaa, vaikka uskon sen niin olevankin. Olen kiitollinen niistä päivistä jotka saan elää ja jos saan päiväni vielä terveenä viettää, mikäs sen parempaa. Kuolema on toki haikea ajatuksena, mutta ei olotilana käsittämätön tai pelottava. Jos kuolleena olo on yhtä vaivatonta kuin aika ennen elämääni, niin ei se nyt kovin karmaiseva ajatuksena ole.
>>Toinen ongelma on hieman käytännöllisempi ja johtuu islamilaisesta elinpiiristäni. Mitä minulle tapahtuisi jos julistautuisin Jumalaan uskomattomaksi?
Uskonnottomuuttaan ei tarvitse ovelta ovelle julistaa. Eikä edes lähipiirilleen. Meillä on uskonnonvapaus voimassa, joka takaa mielipidemahdollisuuden tai vakaumuksen myös uskonnottomuuden puolesta.hiipuva.liekki kirjoitti:
Nyt osuit arkaan paikkaan! Samaa itsekin olen öisin unta odotellessa miettinyt.
>1. Jos vakuutut, ettei jumalaa ole, mitä teet sillä tiedolla ja kuinka se elämääsi vaikuttaisi?<
En voisi jatkaa Jehovan todistajana. Tämä ei aiheuttaisi elämässäni kovinkaan suurta muutosta, mutta johtaisi kahteen muuhun ongelmaan. Ensimmäinen on se, miten jaksaisin elää ilman uskoa ikuiseen elämään. Että tässäkö tämä elämä sitten on? Kaikki oppi ja vaivannäkö katoaa maan multiin? Toinen ongelma on hieman käytännöllisempi ja johtuu islamilaisesta elinpiiristäni. Mitä minulle tapahtuisi jos julistautuisin Jumalaan uskomattomaksi?
>2. Jos vakuutut, että jumala on, mitä teet sillä tiedolla ja kuinka se elämääsi vaikuttaisi? <
Tästä seuraisi jatko-osa: Onko Raamattu Jumalan sanaa? Kuka tulkitsee sitä oikein? Näistä vastauksista sitten riippuisivat jatkotoimenpiteet."Ensimmäinen on se, miten jaksaisin elää ilman uskoa ikuiseen elämään"
Jos kuvittelisit syntyneesi vaikkapa ateistiperheeseen ja olisit lapsesta saakka tukeutunut tieteelliseen maailmankuvaan, niin sinulla tuskin olisi vastaavaa vaivaa. Kuolema olisi jokaisen tähän maailmaan syntyneen luonnollinen seuraamus.
Toisaalta voisit pohtia onko idea ikuisesta elämästä edes kauhean järkevä täällä maan päällä missä elämän kiertokulku syntymästä kuolemaan on ainoa havaittavissa oleva elämänmalli.- Arskavain
Eihän siellä voi keskustella!!!
- am.ha_arets
hiipuva.liekki kirjoitti:
Kiitos, mutta tunnen Jehovan todistajien opetukset paremmin kuin kirjoituspöytäni laatikon sisällön. Eikä minulla niistä nyt juuri ole mitään sanottavaakaan (eikä kysyttävää). Ongelmani on paljon syvemmällä, sillä en enää tiedä, onko Jumalaa olemassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun lausun (siis kirjoitan) tuon ääneen, ja kauhistelen itsekin. En kuitenkaan voi pettää itseäni ja uskotella, että näin on, jos kerran sitä epäilen. Syistä sun muista sellaisista toisaalla.
Descartes on kerran sanonut..
"Jos mielit olla aito totuuden etsijä,
on välttämätöntä, että edes kerran elämässäsi
epäilet - niin pitkälle kuin mahdollista
- kaikkea mahdollista."
Minäkin olen viime aikoina kauhuissani miettinyt mihin tässä ollaan menossa. Etsitään se Jumala yhdessä.
Niin ja tervetuloa remmiin... - Q/A
hiipuva.liekki kirjoitti:
Ei, tässä asiassa en voi sitä tehdä. Vanhimmat eivät voi auttaa minua. Muita ystäviä en halua järkyttää eivätkä hekään sitäpaitsi voisi auttaa. Tämä asia minun on ratkaistava aivan itse, koska se on syvältä ajatusteni sopukoista kumpuava tunne, jolle vain minä itse voin tehdä jotain. Tavanomaiset perustelut ja selitykset puoleen ja toiseen eivät riitä, vaan haen jotain, joka todella kolahtaa.
Olet ystävä rakas vallan oikeassa siinä, että tällaiset asiat on ratkaistava itse.
Ihmettelen kuitenkin ajatusmaailmaasi. Et usko vanhimpien voivan auttaa. Sanot - aivan oikein - että asia on ratkaistava itse. En ymmärrä, miksi näin ollen haet vastauksia täältä, Suomi24:n keskustelupalstalta.
Tottakai asiat on viime kädessä ratkaistava itse. Kukaan vanhimmista - sen enempää kuin kukaan täällä suomi24:ssä - ei voi päättää asioita puolestasi. Kyse on siitä, kuka voisi antaa sinulle tarvittavaa neuvontaa. Sitähän sinä käsittääkseni tulit tänne hakemaan..?
Olet ollut Jehovan todistaja suhteellisen pitkään. Otatko yksipuolisesti vastaan neuvontaa mieluummin nimimerkeiltä, joita et tunne ollenkaan vai kuunteletko myös seurakunnan vanhimpia, joita tunnet edes jonkin verran (?) ja joiden motiivit ovat hyvin sinun tiedossasi?
Tiedoksesi: Suurin osa tämän palstan aktiivisista kirjoittajista on niitä, joita Jehovan todistajat kutsuvat luopioiksi. Osa heistä ei usko Jumalaan, osa väittää uskovansa, ja osa kenties uskookin. Oman kokemukseni mukaan heillä on kuitenkin yksi yhteinen motiivi: murentaa luottamusta Jehovan todistajat -nimiseen järjestöön.
Toivon todella, että olet ns. tutkijatyyppiä, sillä osa luopioiden teorioista on kieltämättä nerokkaasti rakennettu. Mutta kun tutkii asiat perinpohjin, lopputuloskin on hyvä. Tämä jälleen oman kokemukseni pohjalta.
Tosin vielä enemmän kuin ajautumista sivuraiteille toivon, että haet ensisijaisesti vastauksia kysymyksiisi ja nimenomaan ns. riippumattomista lähteistä. Näin kirjoittajien omat motiivit eivät pääse vaikuttamaan päätöksiisi.
Ongelmaasi: Varsin tehokas keino lähteä hakemaan vastausta Jumalan olemassaoloon on sen pohtiminen, mitä näet ympärilläsi. Onko todennäköistä ja mahdollista, että kaikki se on tullut olemassaoloon itsestään ilman ulkopuolista vaikutusta vai onko sen kehittymiseen vaikuttanut älyllinen voima? Keino on tehokas, sillä toinen vaihtoehto poissulkee toisen.
Toinen keino: Raamatun ennustusten mietiskely. Ovatko siellä olevat yksityiskohtaiset ennustukset todella toteutuneet? Jos ovat, tapahtuivatko ne ennen vai jälkeen kirjoittamisen? Mistä tiedän tämän? Myös tämä on tehokas keino, sillä ihmisen historia tulevaisuuden ennustelussa on ollut varsin kehno. Kun saat tähän kysymykseen vastauksen, olet lähellä MOLEMPIEN ongelmiesi ratkaisua.
Toivotan sinulle onnea etsintääsi ja Jehovan (kenen olemassaolosta minä olen tullut vakuuttuneeksi) siunausta! - totuuden etsijä
hiipuva.liekki kirjoitti:
Tulkoon nyt tässä yhteydessä sanottua sekin, että en kaipaa lainkaan tämänkaltaisia kommentteja avauksiini tai niihin vastanneiden viesteihin. Mitäänsanomattomat ja aiheesta poikkeavat viestit vievät vain turhaa palstatilaa ja sekoittavat varsinaista keskustelua. Pyydän siis, että vain ne vastaavat, joilla todella on jotain asiasisältöistä sanottavaa käsillä olevasta aiheesta, olipa se sitten minkäsuuntaista tahansa.
...onko mahdollista saada tai esittää vastaansanomattomia todisteita kaikille yhteisen persoonallisen Jumalan olemassaolosta (ei siis vain sellaisen, joka on jokaisen omassa päässä -- Saddamkin huusi "Jumala on suurin!" juuri ennen teloitustaan).
Vastaus on, että ei ole. Ainoa mikä jää jäljelle on pään sisäinen tunne - toisilla Jumala-tunnetta ei ole lainkaan, jokaisella muulla omanlaisensa. Hieman perusteluja:
Vaikka Jumala tai hänen poikansa näkyvästi tai lihallisesti seisoisi vieressämme, ja voisimme tarkkailla hänen toimiaan, toisille meistä hän olisi vain taitava kaveri, kun toiset pitäisivät häntä Jumalana (vrt. evankeliumit). Ja päinvastoin, jos erittäin taitava ihminen seisoisi vieressämme, ja voisimme tarkkailla hänen toimiaan, toisille hän olisi Jumala ja toisille pelkkä taitava ihminen.
Ja juuri tästä tulkinnan subjektiivisuudesta johtuen, kukaan meistä ei voi tuomita toista ihmistä. Jokainen ihminen tietää vain ja ainoastaan itse ovatko hänen väitteensä uskostaan linjassa hänen sisäisen tunteensa kanssa (esim. uskoiko Saddam todellakin sydämessään, että Jumala - hänestä itsestään erillinen Jumala -- oli todella suurin kun hän tapatti 5000 kurdia joukkotuhoaseilla?).
Saammeko sitten koskaan vastaansanomattomia todisteita sille, että Jumala on tai ei ole olemassa? Toivoa sopii -- sillä on aika pelottava ajatus, ettei mitään ihmistä korkeampaa persoonaa olisi olemassa. Mutta tuo pelko ei saisi ajaa meitä pakottamaan itseämme uskomaan Jumalaan vastoin sitä sisäistä tunnettamme, joka kertoo meille kumpi ajatus voittaa - uskomme vai epäuskomme. Tästä saattaa kummuta sinunkin sisäinen kamppailusi.
Jos kysyt itseltäsi rehellisesti uskotko persoonallisen Jumalan olemassa oloon nykytiedoillasi, ja vastaat siihen rehellisesti, se on ainut todiste mitä sinulla on Jumalan olemassa olosta. Se on päässäsi.
Joskus pään sisäinen tunne on linjassa todellisuuden kanssa, joskus ei. Omaa sisäistä "geiger-mittariaan" voi kehittää hankkimalla yhä enemmän tietoa ja ymmärrystä aiheista, jotka käsittelevät maailmankaikkeuden syntyä, elämän moninaisuutta jne.
Mutta ennen kuin iltauutisissa sanotaan, että Jumalan olemassaolo on todistettu, on vain kyse pääsi sisäisestä tunteesta riippumatta siitä miten paljon tietoa olet saanut kerättyä.
Mutta älä huolestu. Et ole yksin. Jokaisella on tämä sama ongelma. Minun pääni sisäinen tunne sanoo välillä että Jumala on olemassa, mutta välillä ettei ole. Minun kohdallani kyse on aika tasavertaisesta taistelusta näiden kahden TUNTEEN välillä.
Kuten olet huomannut, painotan jatkuvasti sanaa "tunne". Ehkä lopullinen tuomiommekin perustuu juuri siihen, millainen TUNNE meillä on. Rakkaus Jumalaan vai ei. Eli jos rakastit Jumalaa, toivoit saavasi ikuisen elämän -- ja täten myös sait sen; jos taas et rakastanut/sinulla ei ollut uskon tunnetta, et odottanutkaan ikuista elämää -- etkä myöskään saanut sitä. Aika reilua, vai mitä?
Odotatko sinä eläväsi ikuisesti? Jos odotat, uskot. - totuuden etsijä
hiipuva.liekki kirjoitti:
Nyt osuit arkaan paikkaan! Samaa itsekin olen öisin unta odotellessa miettinyt.
>1. Jos vakuutut, ettei jumalaa ole, mitä teet sillä tiedolla ja kuinka se elämääsi vaikuttaisi?<
En voisi jatkaa Jehovan todistajana. Tämä ei aiheuttaisi elämässäni kovinkaan suurta muutosta, mutta johtaisi kahteen muuhun ongelmaan. Ensimmäinen on se, miten jaksaisin elää ilman uskoa ikuiseen elämään. Että tässäkö tämä elämä sitten on? Kaikki oppi ja vaivannäkö katoaa maan multiin? Toinen ongelma on hieman käytännöllisempi ja johtuu islamilaisesta elinpiiristäni. Mitä minulle tapahtuisi jos julistautuisin Jumalaan uskomattomaksi?
>2. Jos vakuutut, että jumala on, mitä teet sillä tiedolla ja kuinka se elämääsi vaikuttaisi? <
Tästä seuraisi jatko-osa: Onko Raamattu Jumalan sanaa? Kuka tulkitsee sitä oikein? Näistä vastauksista sitten riippuisivat jatkotoimenpiteet....tuulahdus raikasta ilmaa. Johdonmukaisuutesi on kiehtovaa.
Pyydän sinua lukemaan pidemmän kommenttini viestiketjussa tämän yläpuolella ("Kysyit..") Q/A kirjoitti:
Olet ystävä rakas vallan oikeassa siinä, että tällaiset asiat on ratkaistava itse.
Ihmettelen kuitenkin ajatusmaailmaasi. Et usko vanhimpien voivan auttaa. Sanot - aivan oikein - että asia on ratkaistava itse. En ymmärrä, miksi näin ollen haet vastauksia täältä, Suomi24:n keskustelupalstalta.
Tottakai asiat on viime kädessä ratkaistava itse. Kukaan vanhimmista - sen enempää kuin kukaan täällä suomi24:ssä - ei voi päättää asioita puolestasi. Kyse on siitä, kuka voisi antaa sinulle tarvittavaa neuvontaa. Sitähän sinä käsittääkseni tulit tänne hakemaan..?
Olet ollut Jehovan todistaja suhteellisen pitkään. Otatko yksipuolisesti vastaan neuvontaa mieluummin nimimerkeiltä, joita et tunne ollenkaan vai kuunteletko myös seurakunnan vanhimpia, joita tunnet edes jonkin verran (?) ja joiden motiivit ovat hyvin sinun tiedossasi?
Tiedoksesi: Suurin osa tämän palstan aktiivisista kirjoittajista on niitä, joita Jehovan todistajat kutsuvat luopioiksi. Osa heistä ei usko Jumalaan, osa väittää uskovansa, ja osa kenties uskookin. Oman kokemukseni mukaan heillä on kuitenkin yksi yhteinen motiivi: murentaa luottamusta Jehovan todistajat -nimiseen järjestöön.
Toivon todella, että olet ns. tutkijatyyppiä, sillä osa luopioiden teorioista on kieltämättä nerokkaasti rakennettu. Mutta kun tutkii asiat perinpohjin, lopputuloskin on hyvä. Tämä jälleen oman kokemukseni pohjalta.
Tosin vielä enemmän kuin ajautumista sivuraiteille toivon, että haet ensisijaisesti vastauksia kysymyksiisi ja nimenomaan ns. riippumattomista lähteistä. Näin kirjoittajien omat motiivit eivät pääse vaikuttamaan päätöksiisi.
Ongelmaasi: Varsin tehokas keino lähteä hakemaan vastausta Jumalan olemassaoloon on sen pohtiminen, mitä näet ympärilläsi. Onko todennäköistä ja mahdollista, että kaikki se on tullut olemassaoloon itsestään ilman ulkopuolista vaikutusta vai onko sen kehittymiseen vaikuttanut älyllinen voima? Keino on tehokas, sillä toinen vaihtoehto poissulkee toisen.
Toinen keino: Raamatun ennustusten mietiskely. Ovatko siellä olevat yksityiskohtaiset ennustukset todella toteutuneet? Jos ovat, tapahtuivatko ne ennen vai jälkeen kirjoittamisen? Mistä tiedän tämän? Myös tämä on tehokas keino, sillä ihmisen historia tulevaisuuden ennustelussa on ollut varsin kehno. Kun saat tähän kysymykseen vastauksen, olet lähellä MOLEMPIEN ongelmiesi ratkaisua.
Toivotan sinulle onnea etsintääsi ja Jehovan (kenen olemassaolosta minä olen tullut vakuuttuneeksi) siunausta!"Toivon todella, että olet ns. tutkijatyyppiä, sillä osa luopioiden teorioista on kieltämättä nerokkaasti rakennettu. Mutta kun tutkii asiat perinpohjin, lopputuloskin on hyvä."
Korvaa luopioiden teoriat Vartiotorniseuran opetuksilla, niin lainaus kuvaa omaa näkemistäni aika hyvin. Tutkijatyypit eivät kuitenkaan hämäännyt sumutuksesta, vaan etsivät etsimistään ja löytävät detaljit joilla sumutus on tehty.- Q/A
Helmisen_Viljo kirjoitti:
"Toivon todella, että olet ns. tutkijatyyppiä, sillä osa luopioiden teorioista on kieltämättä nerokkaasti rakennettu. Mutta kun tutkii asiat perinpohjin, lopputuloskin on hyvä."
Korvaa luopioiden teoriat Vartiotorniseuran opetuksilla, niin lainaus kuvaa omaa näkemistäni aika hyvin. Tutkijatyypit eivät kuitenkaan hämäännyt sumutuksesta, vaan etsivät etsimistään ja löytävät detaljit joilla sumutus on tehty.>> Tutkijatyypit eivät kuitenkaan hämäännyt sumutuksesta, vaan etsivät etsimistään ja löytävät detaljit joilla sumutus on tehty.
- hiipuva.liekki
t-i-u-k-u kirjoitti:
>>Ensimmäinen on se, miten jaksaisin elää ilman uskoa ikuiseen elämään. Että tässäkö tämä elämä sitten on? Kaikki oppi ja vaivannäkö katoaa maan multiin?
Aivan. Tällaisiin päätelmiin sitä helposti uskonnollisena ihmisenä tulee jos antaa epäilyksilleen pohdinnoissaan sijaa. Itseäni ajatus elämän "kertakäyttöisyydestä" ei jaksa huolestuttaa, vaikka uskon sen niin olevankin. Olen kiitollinen niistä päivistä jotka saan elää ja jos saan päiväni vielä terveenä viettää, mikäs sen parempaa. Kuolema on toki haikea ajatuksena, mutta ei olotilana käsittämätön tai pelottava. Jos kuolleena olo on yhtä vaivatonta kuin aika ennen elämääni, niin ei se nyt kovin karmaiseva ajatuksena ole.
>>Toinen ongelma on hieman käytännöllisempi ja johtuu islamilaisesta elinpiiristäni. Mitä minulle tapahtuisi jos julistautuisin Jumalaan uskomattomaksi?
Uskonnottomuuttaan ei tarvitse ovelta ovelle julistaa. Eikä edes lähipiirilleen. Meillä on uskonnonvapaus voimassa, joka takaa mielipidemahdollisuuden tai vakaumuksen myös uskonnottomuuden puolesta.>>>Uskonnottomuuttaan ei tarvitse ovelta ovelle julistaa. Eikä edes lähipiirilleen. Meillä on uskonnonvapaus voimassa, joka takaa mielipidemahdollisuuden tai vakaumuksen myös uskonnottomuuden puolesta.
- hiipuva.liekki
Q/A kirjoitti:
Olet ystävä rakas vallan oikeassa siinä, että tällaiset asiat on ratkaistava itse.
Ihmettelen kuitenkin ajatusmaailmaasi. Et usko vanhimpien voivan auttaa. Sanot - aivan oikein - että asia on ratkaistava itse. En ymmärrä, miksi näin ollen haet vastauksia täältä, Suomi24:n keskustelupalstalta.
Tottakai asiat on viime kädessä ratkaistava itse. Kukaan vanhimmista - sen enempää kuin kukaan täällä suomi24:ssä - ei voi päättää asioita puolestasi. Kyse on siitä, kuka voisi antaa sinulle tarvittavaa neuvontaa. Sitähän sinä käsittääkseni tulit tänne hakemaan..?
Olet ollut Jehovan todistaja suhteellisen pitkään. Otatko yksipuolisesti vastaan neuvontaa mieluummin nimimerkeiltä, joita et tunne ollenkaan vai kuunteletko myös seurakunnan vanhimpia, joita tunnet edes jonkin verran (?) ja joiden motiivit ovat hyvin sinun tiedossasi?
Tiedoksesi: Suurin osa tämän palstan aktiivisista kirjoittajista on niitä, joita Jehovan todistajat kutsuvat luopioiksi. Osa heistä ei usko Jumalaan, osa väittää uskovansa, ja osa kenties uskookin. Oman kokemukseni mukaan heillä on kuitenkin yksi yhteinen motiivi: murentaa luottamusta Jehovan todistajat -nimiseen järjestöön.
Toivon todella, että olet ns. tutkijatyyppiä, sillä osa luopioiden teorioista on kieltämättä nerokkaasti rakennettu. Mutta kun tutkii asiat perinpohjin, lopputuloskin on hyvä. Tämä jälleen oman kokemukseni pohjalta.
Tosin vielä enemmän kuin ajautumista sivuraiteille toivon, että haet ensisijaisesti vastauksia kysymyksiisi ja nimenomaan ns. riippumattomista lähteistä. Näin kirjoittajien omat motiivit eivät pääse vaikuttamaan päätöksiisi.
Ongelmaasi: Varsin tehokas keino lähteä hakemaan vastausta Jumalan olemassaoloon on sen pohtiminen, mitä näet ympärilläsi. Onko todennäköistä ja mahdollista, että kaikki se on tullut olemassaoloon itsestään ilman ulkopuolista vaikutusta vai onko sen kehittymiseen vaikuttanut älyllinen voima? Keino on tehokas, sillä toinen vaihtoehto poissulkee toisen.
Toinen keino: Raamatun ennustusten mietiskely. Ovatko siellä olevat yksityiskohtaiset ennustukset todella toteutuneet? Jos ovat, tapahtuivatko ne ennen vai jälkeen kirjoittamisen? Mistä tiedän tämän? Myös tämä on tehokas keino, sillä ihmisen historia tulevaisuuden ennustelussa on ollut varsin kehno. Kun saat tähän kysymykseen vastauksen, olet lähellä MOLEMPIEN ongelmiesi ratkaisua.
Toivotan sinulle onnea etsintääsi ja Jehovan (kenen olemassaolosta minä olen tullut vakuuttuneeksi) siunausta!>>>En ymmärrä, miksi näin ollen haet vastauksia täältä, Suomi24:n keskustelupalstalta.>Toivon todella, että olet ns. tutkijatyyppiä, sillä osa luopioiden teorioista on kieltämättä nerokkaasti rakennettu. Mutta kun tutkii asiat perinpohjin, lopputuloskin on hyvä.
hiipuva.liekki kirjoitti:
>>>En ymmärrä, miksi näin ollen haet vastauksia täältä, Suomi24:n keskustelupalstalta.>Toivon todella, että olet ns. tutkijatyyppiä, sillä osa luopioiden teorioista on kieltämättä nerokkaasti rakennettu. Mutta kun tutkii asiat perinpohjin, lopputuloskin on hyvä.
Luin äskettäin Kari Enqvistin teoksen Olemisen porteilla, jossa hän tarkastelee ihmismieltä kvanttifysiikan kannalta tarkasteltuna. Kirja herätti monia hyviä ajatuksia ja onpa siellä mielenkiintoisia lainauksia menneiden aikojen ajattelijoiltakin.
hiipuva.liekki kirjoitti:
>>>Uskonnottomuuttaan ei tarvitse ovelta ovelle julistaa. Eikä edes lähipiirilleen. Meillä on uskonnonvapaus voimassa, joka takaa mielipidemahdollisuuden tai vakaumuksen myös uskonnottomuuden puolesta.
>>Kun se olisikin noin yksinkertaista. Kaikki eivät ole uskonnon- ja mielipiteenvapaudesta samaa mieltä Suomen lain kanssa.
Totta turiset. Itsekin työskentelen yrityksessä, joka on vahvasti uskonnollinen. Olenkin pohtinut välillä, että minkähänlaiseen ristikuulusteluun sitä joutuisi jos löytäisi itsensä keskustelemassa jonkun johtajatason henkilön kanssa raamatusta tai jumaluuksista. Kuinka rehellinen sitä kykenisi olemaan. Sitä kun lähtökohtaisesti tuppaa pitämään nokkansa soukemmalla jos se tuntuu olevan rauhanomaisempi kokonaisratkaisu.
>>Elän yhteisössä, jossa usko Jumalaan ilmenee jo tervehdyksissä ja lähes jokaisessa elämän käänteessä, joten uskoni/epäuskoni ilmenisi hyvin nopeasti,
Monitasoinen ongelma johon ei kai ole olemassa mitään patenttiratkaisua. Irtauduttuani jehovantodistajuudesta ja sitä kautta lähes kaikista jehovantodistajista, olen saanut jotain omituista mielihyvää siitä, että todella saan olla asioista sitä mieltä kuin olen. Jos mielipiteeni tai elämänkatsomukseni eivät miellytä joitain ihmisiä, niin so not? Se on heidän ongelmansa, ei minun. Kaikkia ei pysty kuitenkaan miellyttämään kaikessa, eikä ole tarkoituskaan.Q/A kirjoitti:
>> Tutkijatyypit eivät kuitenkaan hämäännyt sumutuksesta, vaan etsivät etsimistään ja löytävät detaljit joilla sumutus on tehty.
Oma kysymyksensä onkin mitä ihminen tekee sen jälkeen kun havaitsee sumutuksen tosiasiallisesti tapahtuneen.
>>Olen Jehovan todistaja ja etsin vastausta vaikeisiin kysymyksiin, jotka viime aikoina ovat vaivanneet mieltäni.
Dodii! Et sitten yhtään helpompaa aihiota pohtimisen motivaattoriksesi keksinyt kuin jumalan olemassaolon todenperäisyys... Noh, ainakin aihe on laaja ja vaikea kenelle tahansa pohdittavaksi.
Peräsit todisteita jumalan olemassaololle tuossa jossain viestissäsi. Niitä ei käsittääkseni yleisesti ole olemassakaan. Asiaa voidaan punnita raamatunkertomuksen mukaan, mutta se on joka tapauksessa vain ja ainoastaan uskon asia. Ei kunnon jehovantodistaja tai muu uskovainen ihminen hätkähdä sen sentin vertaa, vaikka sille esitettäisiin kuinka vahvoja todisteita siitä, ettei minkään sortin jumaaluuksia ole olemassa. Usko - se on sellainen jänskä juttu, jonka avulla ihminen voi uskoa ihan mitä tahansa ja koska tahansa - niin halutessaan.
Itselleni raamattu antaa sellaisen kuvan, ettei se tiedä maapallon olevan pyöreä, tai että maa pyörii auringon ympäri. Mitkään tutkimukset eivät ole myöskään tukeneet maailmanlaajuista vedenpaisumusta. Tällaiset 'pikku' asiat saavat ainakin minun uskoni telakalle.
Vedenpaisumuksesta oli muuten hyvä kirjoituskin. Siltä varalta ettet ole sitä lukenut laitan sen linkin tuohon loppuun.
Tsemppiä joka tapauksessa tuohon pohdintaasi. Ei tule olemaan helppoa, mutta voi olla lopuksi palkitsevaa, kävi pohdinnoissasi kuinka tahansa.
http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=25- hiipuva.liekki
Tuleepas tässä yhdessä aloituksessa jo paljon vastattavaa! En arvannut herättäväni moista kiinnostusta. Hyvä niin.
>Ei kunnon jehovantodistaja tai muu uskovainen ihminen hätkähdä sen sentin vertaa, vaikka sille esitettäisiin kuinka vahvoja todisteita siitä, ettei minkään sortin jumaaluuksia ole olemassa. Usko - se on sellainen jänskä juttu, jonka avulla ihminen voi uskoa ihan mitä tahansa ja koska tahansa - niin halutessaan.<
Olet varmasti oikeassa. Minäkin olen jutellut ties minkälaisten jumalan kieltäjien kanssa ja kuullut kaikki perustelut, mutta TODELLA ajatellut olen niitä vasta nyt. Lähtökohta oli se, kun katselin asiaa hieman toisesta kuin JT:n vinkkelistä. Mitä uskonto on saanut aikaan ihmiskunnalle? Missä Jumala on? Kaikki uskovat häneen, mutta mitä tuo usko käytännössä saa aikaan? Pelkkää vihaa ja verenvuodatusta! Voisiko oikeasti olemassa olevalla Jumalalla todella olla vain promille kannattajia?
>Itselleni raamattu antaa sellaisen kuvan, ettei se tiedä maapallon olevan pyöreä, tai että maa pyörii auringon ympäri. Mitkään tutkimukset eivät ole myöskään tukeneet maailmanlaajuista vedenpaisumusta. Tällaiset 'pikku' asiat saavat ainakin minun uskoni telakalle.<
Raamatussa on erittäin vähän luonnontieteellisiä lausuntoja. Runoilevassa kielessä toki on (esim. maan neljä kulmaa), mutta ne on esitetty yhteydessä, jossa niiden merkitys voidaan yhtä lailla selittää symboliseksi ja kuvailevaksi kuin kirjaimelliseksi. Toisaalta pidän merkittävänä sitä, että niin vanhassa ja paksussa, sisällöltään laajassa kirjassa ei myöskään ole VIRHEELLISIÄ näkymyksiä luonnosta. En tässä yhteydessä tarkoita esim. luomista ja ihmeitä, vaan todella yksinkertaisia nykytieteen totuuksia. Esim. Koraanissa niitä on, kuten huvittava selitys ihmisalkion kehityksestä. Niin, "pikkuasiat" ne minunkin uskoani nakertavat. - Kaarmis
hiipuva.liekki kirjoitti:
Tuleepas tässä yhdessä aloituksessa jo paljon vastattavaa! En arvannut herättäväni moista kiinnostusta. Hyvä niin.
>Ei kunnon jehovantodistaja tai muu uskovainen ihminen hätkähdä sen sentin vertaa, vaikka sille esitettäisiin kuinka vahvoja todisteita siitä, ettei minkään sortin jumaaluuksia ole olemassa. Usko - se on sellainen jänskä juttu, jonka avulla ihminen voi uskoa ihan mitä tahansa ja koska tahansa - niin halutessaan.<
Olet varmasti oikeassa. Minäkin olen jutellut ties minkälaisten jumalan kieltäjien kanssa ja kuullut kaikki perustelut, mutta TODELLA ajatellut olen niitä vasta nyt. Lähtökohta oli se, kun katselin asiaa hieman toisesta kuin JT:n vinkkelistä. Mitä uskonto on saanut aikaan ihmiskunnalle? Missä Jumala on? Kaikki uskovat häneen, mutta mitä tuo usko käytännössä saa aikaan? Pelkkää vihaa ja verenvuodatusta! Voisiko oikeasti olemassa olevalla Jumalalla todella olla vain promille kannattajia?
>Itselleni raamattu antaa sellaisen kuvan, ettei se tiedä maapallon olevan pyöreä, tai että maa pyörii auringon ympäri. Mitkään tutkimukset eivät ole myöskään tukeneet maailmanlaajuista vedenpaisumusta. Tällaiset 'pikku' asiat saavat ainakin minun uskoni telakalle.<
Raamatussa on erittäin vähän luonnontieteellisiä lausuntoja. Runoilevassa kielessä toki on (esim. maan neljä kulmaa), mutta ne on esitetty yhteydessä, jossa niiden merkitys voidaan yhtä lailla selittää symboliseksi ja kuvailevaksi kuin kirjaimelliseksi. Toisaalta pidän merkittävänä sitä, että niin vanhassa ja paksussa, sisällöltään laajassa kirjassa ei myöskään ole VIRHEELLISIÄ näkymyksiä luonnosta. En tässä yhteydessä tarkoita esim. luomista ja ihmeitä, vaan todella yksinkertaisia nykytieteen totuuksia. Esim. Koraanissa niitä on, kuten huvittava selitys ihmisalkion kehityksestä. Niin, "pikkuasiat" ne minunkin uskoani nakertavat.etei "paksussa, sisällöltään laajassa kirjassa ei myöskään ole VIRHEELLISIÄ näkymyksiä luonnosta"?
Jos ihan vaikka pienestä aloitetaan, onko jänis märehtijä? Enkä onko edes teoreettisesti mahdollista pysäyttää aurinko Aialonin laaksossa pitkän taistelun ajaksi? - hiipuva.liekki
Kaarmis kirjoitti:
etei "paksussa, sisällöltään laajassa kirjassa ei myöskään ole VIRHEELLISIÄ näkymyksiä luonnosta"?
Jos ihan vaikka pienestä aloitetaan, onko jänis märehtijä? Enkä onko edes teoreettisesti mahdollista pysäyttää aurinko Aialonin laaksossa pitkän taistelun ajaksi?Tämänkaltaisiin yksityiskohtiin haluan pureutua toisessa ketjussa. Kuitenkin lyhyesti:
Auringon pysäyttäminen ei ole mahdollista. Jumalalle on tietenkin periaatteessa kaikki mahdollista (!), mutta minun jumalakäsitykseni mukaan Hän ei toimi omien lakiensa vastaisesti. Auringon ja kaikkien taivaankappaleiden liike on erittäin tarkkojen säännösten mukaista ja pienilläkin muutoksilla olisi katastrofaaliset seuraukset. En usko auringon koskaan pysähtyneen paikalleen, mutta valehteleeko Raamattu? Se on kirjoitettu ihmisen näkökulmasta ja vieläpä muinaisen suht tietämättömän ihmisen. Jos taivaalla olisi todella näkynyt auringolta näyttävä tulipallo, joka valaisi koko taistelukentän, niin kuinka sitä todistaneet ihmiset sen olisivat kuvailleet? Raamatun kertomus tästä on siis joko a) jonkun keksimä valhe tai b) muinaisen ihmisen yksinkertainen kuvaus siitä, mitä hän näki.
Jäniksen märehtimisestä en osaa sanoa mitään. On vasta tutkimuksen alla.
>>>Onko noin
etei "paksussa, sisällöltään laajassa kirjassa ei myöskään ole VIRHEELLISIÄ näkymyksiä luonnosta"? hiipuva.liekki kirjoitti:
Tämänkaltaisiin yksityiskohtiin haluan pureutua toisessa ketjussa. Kuitenkin lyhyesti:
Auringon pysäyttäminen ei ole mahdollista. Jumalalle on tietenkin periaatteessa kaikki mahdollista (!), mutta minun jumalakäsitykseni mukaan Hän ei toimi omien lakiensa vastaisesti. Auringon ja kaikkien taivaankappaleiden liike on erittäin tarkkojen säännösten mukaista ja pienilläkin muutoksilla olisi katastrofaaliset seuraukset. En usko auringon koskaan pysähtyneen paikalleen, mutta valehteleeko Raamattu? Se on kirjoitettu ihmisen näkökulmasta ja vieläpä muinaisen suht tietämättömän ihmisen. Jos taivaalla olisi todella näkynyt auringolta näyttävä tulipallo, joka valaisi koko taistelukentän, niin kuinka sitä todistaneet ihmiset sen olisivat kuvailleet? Raamatun kertomus tästä on siis joko a) jonkun keksimä valhe tai b) muinaisen ihmisen yksinkertainen kuvaus siitä, mitä hän näki.
Jäniksen märehtimisestä en osaa sanoa mitään. On vasta tutkimuksen alla.
>>>Onko noin
etei "paksussa, sisällöltään laajassa kirjassa ei myöskään ole VIRHEELLISIÄ näkymyksiä luonnosta"?"mutta minun jumalakäsitykseni mukaan Hän ei toimi omien lakiensa vastaisesti."
Daavidin tapauksessa Hän kuitenkin toimi Israelille antamiensa lakien vastaisesti. Hän antoi armon käydä oikeudesta, johon Hänellä on tietysti oikeus. Auringon pysäyttäminen sinänsä on tuskin totta, vaan pitäisi ennemmin pohtia pysäyttikö Jumala maanpallon pyörimistä.
Luojalle on toki sellainen mahdollista siten ettei siitä aiheutuisi haittaa vaikkapa maan magneettikentälle jne joten Jumalan kaikkivaltiuteen uskova voi uskoa Hänen pysäyttäneen maapallon pyörimisenkin. Tai sitten kuitata tapahtuman erään kansakunnan legendana.
- vapauteen
Olen itsekin vapautunut jo vuosia sitten lapsikasteestani Jt. joukkosta. Oikeastaan minua askarrutti usein paratiisiopissa se, että voiko todella ihmisestä tulla ikuisesti elävä olio? Ajattelin sitä, että maan päällä kaikkialla elämässä on vallalla elämän kiertokulku. Voisiko siis ihmiskunta poiketa tuosta luonnonlaista?
Sitten kun v. 1975 ennustukset osoittautuivat höpinöiksi, epäilyni tietysti vahvistuivat. Sitten kun v. 1914 sukupolvioppi näytti myös menevän persiilleen, oli asia selvä ja se porukka sai jäädä elämästäni. Millaisia mietteitä nämä asiat mieleesi tuovaat?- hiipuva.liekki
>>>Oikeastaan minua askarrutti usein paratiisiopissa se, että voiko todella ihmisestä tulla ikuisesti elävä olio? Ajattelin sitä, että maan päällä kaikkialla elämässä on vallalla elämän kiertokulku. Voisiko siis ihmiskunta poiketa tuosta luonnonlaista?>Sitten kun v. 1975 ennustukset osoittautuivat höpinöiksi, epäilyni tietysti vahvistuivat. Sitten kun v. 1914 sukupolvioppi näytti myös menevän persiilleen, oli asia selvä ja se porukka sai jäädä elämästäni. Millaisia mietteitä nämä asiat mieleesi tuovaat?
- paljastuit
hiipuva.liekki kirjoitti:
>>>Oikeastaan minua askarrutti usein paratiisiopissa se, että voiko todella ihmisestä tulla ikuisesti elävä olio? Ajattelin sitä, että maan päällä kaikkialla elämässä on vallalla elämän kiertokulku. Voisiko siis ihmiskunta poiketa tuosta luonnonlaista?>Sitten kun v. 1975 ennustukset osoittautuivat höpinöiksi, epäilyni tietysti vahvistuivat. Sitten kun v. 1914 sukupolvioppi näytti myös menevän persiilleen, oli asia selvä ja se porukka sai jäädä elämästäni. Millaisia mietteitä nämä asiat mieleesi tuovaat?
Jt. äänitorveksi.
- hiipuva.liekki
paljastuit kirjoitti:
Jt. äänitorveksi.
Joopa joo, Jumalan olemassaolon epäileminen onkin keskeisiä Jehovan todistajien opetuksia. Hyvä kun hoksasit.
- eräs toinen
Oletko jo lukenut Franzisi? Entisen hallintoelimen jäsenen kirjoituksia suomeksi:
http://www.jttuki.info/Franz/index.html - ariadna.
Hei hiipuva, palstalla kirjoitteli aiemmin nimimerkki Theos, hänellä on tietoa jota kaipaat, toivottavasti ilmestyy palstalle.
Yritin etsiä yhtä mielenkiintoista linkkiä, (en löydä) siinä kerrotaan kuinka Esra kiersi ja kokosi suullista perimätietoa aivan kuten Lönnrot kokosi Kalevalaan suomalaista mytologiaa.
Voisit hakea googlesta vaikka- miten vanhatestamentti syntyi-, toivotan löytämisen iloa, epävarmuus on ikävä olotila.- lyhyesti
Itselläni on ollut periaatteena uskosta sellainen käsitys, että jos Jumalaa ei ole ja minä siihen kuitenkin uskon niin mitä minä siinä häviin, Mutta jos Jumala on ja minä en kaikesta ajattelusni huolimatta Häneen usko, niin voin hävitä kaiken.
- on ollut
lyhyesti kirjoitti:
Itselläni on ollut periaatteena uskosta sellainen käsitys, että jos Jumalaa ei ole ja minä siihen kuitenkin uskon niin mitä minä siinä häviin, Mutta jos Jumala on ja minä en kaikesta ajattelusni huolimatta Häneen usko, niin voin hävitä kaiken.
Itsellä on ollut periaatteena, että jos Jumala on kuten jehovalaisten Jehova tai Raamatun kuvailema Jumala ylipäätään: verenhimoinen hullu lapsensa murhauttaja ja ihmisten kärsimyksillä herkuttelija, en halua tuntea moista Jumalaa ja kieltäisin Hänet vaikka olisin varma olemassaolostaankin.
- §,;.:-_
on ollut kirjoitti:
Itsellä on ollut periaatteena, että jos Jumala on kuten jehovalaisten Jehova tai Raamatun kuvailema Jumala ylipäätään: verenhimoinen hullu lapsensa murhauttaja ja ihmisten kärsimyksillä herkuttelija, en halua tuntea moista Jumalaa ja kieltäisin Hänet vaikka olisin varma olemassaolostaankin.
Hyvin sanottu. Hyvää jatkoa!
- hiipuva.liekki
on ollut kirjoitti:
Itsellä on ollut periaatteena, että jos Jumala on kuten jehovalaisten Jehova tai Raamatun kuvailema Jumala ylipäätään: verenhimoinen hullu lapsensa murhauttaja ja ihmisten kärsimyksillä herkuttelija, en halua tuntea moista Jumalaa ja kieltäisin Hänet vaikka olisin varma olemassaolostaankin.
Minulla on samantapainen ajatus ollut islamin allahista. Hänen ajatuksenjuoksunsa on niin inhottavaa, että (jos siis olisi olemassa) vaikka helvetissä käristäisi, en hänen edessään kumartaisi...
Kauhistuneille lohdutukseksi: Se inhottava ajatuksenjuoksu, johon yllä viittasin, on ihmisen omaa, joten sanani eivät ole jumalanpilkkaa vaan ihmisen.
En näe yhteyttä "Jehovan" ja mainitsemiesi raakuuksien välillä. Toivon, että tulet tähän liittyvässä uudessa avauksessani (jolloinkin myöhemmin) perustelemaan näkökulmaasi. Tämä ketju kun saa jo painua unholaan.
- eikö
Profeetta Leinonen ole kiltänyt tämän palstan hihhuleiltansa ?
- Googlari
Jos jumala on ollut jo muutaman vuoden ajan, hänet löytää googlaamalla. Jos ei, ei.
- joutavat romukoppaan
kunhan teet itsellesi selväksi erään tärkeän asian.
Asia on se, että kaikki uskonnot jumalineen syntyvät ja ovat syntyneet jonkun ihmisen päässä.
Kaikilla niillä on yhteinen nimittäjä, luova ihminen.
Mooseksen jokainen tuntee ja tietää.
Hän on oiva esimerkki uskontonikkareista, jotka laativat omat säännöt ja kuinka montaa jumalaa he kumartelevat ja palvovat.
Mooseksen perässäkulkijat lisäsivät aina oman puumerkkinsä olemassa oleviin sääntöihin.
Viimeisiä suuria perässäkulkijoita on mm. paavi.
Amerikassa pikkumooseksia syntyy jatkuvasti ja heidän hengentuotteitaan on Suomessakin.
Mainitaan nyt vaikka Adventistit, Mormonit, Helluntailaiset ja Jehovantodistajat, joiden joukkoon sinäkin olet eksynyt.
Yritä ymmärtää näiden lahkojen perustajien roolia pikkumooseksina.
Ehkä sinullekin aukeaa asioiden todellinen laita.
Onnea jumalan etsintääsi :) - Mietiskelevä
Tervetuloa mukaan. Mielestäni "totuuden etsijät" ovat kaikki samalla puolella, "totuuden" "löytäneet" taasen ovat taipuvaisia eriseuraisuuteen tai eriSeuraisuuteen.
Olet mietiskellyt kysymystä Jumalan tai jumalan olemassaolemattomuudesta. Tiukka jumalankieltäminen ainakin on vaikeahko laji.
Ateismi vaatii ihmiseltä nöyryyttä. On tunnustettava, ettei omalla elämällä olekaan sen suurempaa ylhäältä annettua tarkoitusta. Toisaalta ateismi voi olla hyvin palkitsevaa silloin kun ateistina voi kokea elämänsä olevan merkityksellistä.
Nimimerkkisi "hiipuva liekki" kuulostaa hieman pessimistiseltä. Rohkeutta! Et arvaakaan millainen roihu sielussasi vielä kenties palaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sä olet epävakaa
tai ainakin yrität onnistuneesti vaikuttaa siltä. Ei sun kanssa uskalla ruveta yhtään mihinkään, menis hommat ojasta all211791Mieti miten paljon yritin
Löytää yhteyttä kanssasi uudelleen sen väärinymmärryksen jälkeen. Koen etten tullut puoleltasi hyvin kohdelluksi mies😔531651- 301413
- 691063
- 49966
- 53860
- 23840
- 49821
Keskisarjan puheet
Onko kansanedustajan sopivaa puhua tuollai vai pitäisikkö potkia pois eduskunnasta?171815Mitä Keskisarja tarkoitti maahanmuuttajien heikkolaatuisuudella? Sanomista vääristellään. Totta kai.
Seurasin A-studiota, jossa Teemu Keskisarja irrotteli verbaalisesti saaden valtavan määrän vihaa niskaansa. Kieltämättä173692