Olen käyttänyt mielialalääkkeitä 6 kk toistamiseen. Tällä hetkellä menossa citalopram hexal 30 mg. Olen aina inhonnut sukulaiskäyntejä, ollut tuppisuu seurassa. Aliarvostanut itseäni ja kärsinyt huonosta itsetunnosta. Nyt joulun vietin siskon perheen kanssa, heidän seurassaan olen vapautuneempi. Huomasin olevani entistä enemmän äänessä, puhuvani jopa liikaa ja sitä itsekehun määrää. Olen aina inhonnut itseään ylikehuvia ihmisiä ja nyt teen sitä itse. Tunsin käyväni ylikierroksilla vielä nukkumaan mennessäkin, pyörin pitkään nukahtamatta ja kelasin mielessäni käymiäni keskusteluja ja harmittelin puheitani.
Onko minusta tullut narsisti vai kuuluuko tämä paranemisprosessiin vuosien itsetunto-ongelmien jälkeen?
Onko minusta tullut narsisti vai kuuluuko tämä paranemisprosessiin vuosien itsetunto-ongelmien jälkeen?
Vastaukset 11
Vanhimmat
edes yksi vastaus!
No, ole huolletta et ole missään tapauksessa narsisti. Narsistia ei huoleta liikaomakehu. Et ole narsistiksi tulossa.
Uskoisi, että se on paranemista ja ehkä liioittelet mielessäsi sitä itse kehua.
Varmaan toit julki positiivisia ominaisuuksiasi, ehkä nyt et kuitenkaan ollut ylitsevuotavainen. Jos et ole tottunut itseäsi tuomaan julki positiivisessa mielessä ja se on sulle uutta.
Löysää vaan pipoa ihan rauhassa, ei me kukaan olla täydellisiä ja ain sitä silloin tällöin jokainen paukuttelee henkseleitään joskus liikaakin.
:):)
Mukavaa jos tykkäsit vastauksestani.
Hei!! joskus kun ihminen on pitkään masentunut ja paranemis prosessi alkaa, voi mieliala heilahdella normaalia voimaakkammin.Kuten yleensä kokee voivansa tehdä asioita ja olla tuotteliaampi vaikka esim. kotona, kun taas sitä ennen on ollut masentunut eikä ole kyennyt välttämättä edes normaaliin toimintaan. Sama pätee myös tähän itsetunto juttuunkin, jos olet alkanut voimaan paremmin,olet myös varmaan alkanut hyhväksymään itsesi ja sen tähden saatat puhua itsestäsi nyt enemmän kuin yleensä.Ei kenestäkään narsisitia yhdessä yössä tule:) kuitenkin haluaisin vielä sinun miettivän, että onko sinulla ollut aiemmin moista ylivilkkautta?tai että onko annostustasi lisätty vasta? kyseinen lääke mutta kylläkin todella harvinaisissa tapauksissa voi laukaista manian.
kuukauden sisällä, alkuun käytin 20 mg, mikä ei ollut riittävä. Käyn psykologilla keskustelemassa muutaman viikon välein. Tehtiin testi, tulos keskivaikea masennus. Lievänä masennuksena pidetty tähän asti. Omalääkäri hymähteli, että kun verikokeista ei saa selville masennusta, tässä mennään vaan minun omien tuntemusten perusteella eteenpäin. Miltäs minusta nyt tuntuu? Että tuntuuko nyt keskivaikealta masennukselta. Kun itse on kuin puulla päähän lyöty, ei tunnu oikein miltään.
Elelen omissa oloissani, karttelen sukulaisia. Joulun aika meni siis ylikierroksilla, tiedä sitten yritinkö antaa kuvaa, että olen ihan kunnossa, kun kerrankin olen ihmisten ilmoilla.
Että tämmöstä....
Olin jo vastaavinani tähän jo aiemmin, mutta minnehän lie vastaukseni lähetin.
No, joka tapauksessa, otahhan selvää tuosta lääkeannoksesta, masennuslääke voi aiheuttaa manian (tai hypo sellaisen). Itselleni on käynyt niin ja minulle ei enää määrätä masennuslääkkeitä kuin hyvin varovasti, tarpeeseen kuitenkin. Syön tasaavaa lääkettä ja hyvin on mennyt. Sairastan kyllä kaksisuuntaista, et voi olla eri juttu, mutta oireet täsmää aika hyvin siihen kuinka mania minulla alkoi.
kertoisitko omia kokemuksiasi hypomaniasta ja kaksisuuntaisesta, kun nämä ovat minulle uusia asioita?
Minua hoidettiin pitkään masennuksen takia masennuslääkityksellä joka kyllä auttoikin. Mutta sitten kävi niin, olin varmaan syönyt masennuslääkkeitä ainakin 1 1/2 vuotta, että olo olikin kuin kengurukepillä, höpötin,kävelinkin lujaa, hitaat ärsyttivät minua jne.
No sitten alettiin tutkia asiaa tarkemmin ja lääkärikin tuli siihen tulokseen jota olin itse jo pitkään epäillyt että en podekkaan masennusta vaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä johon kuuluu juuri nuo suuret mielialan vaihtelut joko olen maassa (pahimmillaan en pääse sängystä) tai hillun ilmassa (mielikuvitus laukkaa, virtaa on vaikka koko kylälle, en saa itseäni pysähtymään, teen älyttömiä ja ajattelemattomia päätöksiä) ja voit kuvitella mikä romahdus kun virta loppuu ja tajuaa mitä tullut tehneeksi.
Löydät netistä esim. jutun Elämää vuoristoradalla, se kuvaa oikein hyvin tätä paskamaista sairautta, paskamainen siksi että tämä on parantumaton ja aina pitää olla varuillaan, tutkiskella itseään ja tuntojaan että osaa hakea apua ajoissa.
Unohdin kertoa äskeisessä viestissä että manian laukaisi (sillä kertaa) nimenomaan masennuslääke.
Nyt käyn säännöllisesti psykiatrian klinikalla keskustelemassa terapeutin kanssa ja pääsen keväällä ryhmäterapiaan jolta odotan paljon. Syön myös mielialaa tasaavaa lääkettä joka vaikuttaa hyvälle. Näillä konsteilla olen välttynyt ainakin yhdeltä mania ja kahdelta masennusjaksolta.
Oletko kahvin juoja? Jos olet, lopeta sen juonti. Huomaat kuinka olosi rauhottuu ja elämä kokonaisuudessaan alkaa olla paremmin hallinnassa. Eli siis olet juomatta vähintään 1-1,5 kuukautta. Eron tulet huomaamaan etkä enää koskaan juo kahvia. Jos et ole kahvin käyttäjä, niin sitten lykkyä tykö..
Nimin. ilman kahvia 7 kk.