Tiesittekö tämän?

nimeä anna. Tuskin puhui paskaa lämpimikseen.

Kysy omalta edustajaltasi.

Ctrl C+V kirjoitti:

nimeä anna. Tuskin puhui paskaa lämpimikseen.

Kysy omalta edustajaltasi.

...noihin sakkojen määriin ja onko jo arviota paljonko tulossa tältä kierrokselta?

KPy kirjoitti:

...noihin sakkojen määriin ja onko jo arviota paljonko tulossa tältä kierrokselta?

sakon määrästä ei ole tietoa mutta pieni se ei tule olemaan. Yritin goolettaa mutta ei selvinny.

Kun vertaa muiden asioiden ja maiden sakkoihin niin puhutaan miljoonista.

Tääkään ei enää toimi:

http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference =IP/06/1877&format=HTML&aged=0&language=en&guiLanguage= en

mutta asiahan oli

The Commission sent a reasoned opinion to Finland in July 2006, (IP/06/918), but since the reply it received in September 2006 was not satisfactory, the Commission decided to refer the case to the Court of Justice.

Ja ennen tuomioistuimeen menoa on uhkaa vakuutettu pikku sakoilla.

KPy kirjoitti:

...noihin sakkojen määriin ja onko jo arviota paljonko tulossa tältä kierrokselta?

Jäsenmaat maksavat eu:n yhteiseen kassaan alv kertymän mukaan. Jos valtion hyväksymät elv (kuten valtion mukaan ei arvonlisävero)vähennykset autoverotuksessamme katsotaankin lainvastaiseksi, niin maksettavaa tulee ihan kiitettävästi viivästyskorot korotettu maksu.
Aikamoista venäläistä rulettia valtio kyllä tässä autoveroasissa pelaa, jos meinaa katsoa EYT:n ratkaisun loppuun saakka.
Veikkaan, että peli yritetään saada mahdollisimman nopeasti pokki ja sovittua komission kanssa. Kyllä uudelle hallitukselle tulee mielenkiintoinen ongelma purettavaksi!

Ctrl C+V kirjoitti:

sakon määrästä ei ole tietoa mutta pieni se ei tule olemaan. Yritin goolettaa mutta ei selvinny.

Kun vertaa muiden asioiden ja maiden sakkoihin niin puhutaan miljoonista.

Tääkään ei enää toimi:

http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference =IP/06/1877&format=HTML&aged=0&language=en&guiLanguage= en

mutta asiahan oli

The Commission sent a reasoned opinion to Finland in July 2006, (IP/06/918), but since the reply it received in September 2006 was not satisfactory, the Commission decided to refer the case to the Court of Justice.

Ja ennen tuomioistuimeen menoa on uhkaa vakuutettu pikku sakoilla.

Lue lisää

Hae googlella IP/06/1877 ja klikkaa ensimmäisestä
vaihtoehdosta "välimuistissa" niin löytyy suomi versio.

Täytynee tallentaa tulevaa käyttöä varten,tai tässähän se.....




--------------------------------------------------------------------------------

Autoverotusta koskevat rikkomismenettelyt Suomea ja Tanskaa vastaan

--------------------------------------------------------------------------------


Reference: IP/06/1877 Date: 21/12/2006

HTML: EN FR DE DA SW FI
PDF: EN FR DE DA SW FI
DOC: EN FR DE DA SW FI


IP/06/1877

Bryssel 21 joulukuuta 2006

Autoverotusta koskevat rikkomismenettelyt Suomea ja Tanskaa vastaan
Komissio on lähettänyt Suomelle ja Tanskalle viralliset pyynnöt muuttaa sääntöjä, joita ne soveltavat autojen rekisteröintiverotukseen. Viralliset pyynnöt esitetään nk. perusteltuina lausuntoina, mikä on toinen vaihe EY:n perustamissopimuksen 226 artiklan mukaisessa yhteisön lainsäädännön rikkomista koskevassa menettelyssä. Suomea koskevassa asiassa ongelmana on se, ettei sillä ole sääntöä, jossa todettaisiin selvästi, että Suomessa tilapäisesti oleskelevan henkilön ei tarvitse maksaa ajoneuvostaan veroa. Lisäksi komissio on päättänyt haastaa Suomen EY:n tuomioistuimeen käytettyjen autojen veroa koskevien sääntöjen vuoksi. Komission mielestä nämä säännöt, joiden mukaan lasketaan muista jäsenvaltiosta käytettyinä tuotujen autojen vero, ovat syrjiviä, koska niiden perusteella ulkomaisten autojen verotus on epäedullisempaa kuin vastaavien suomalaisten autojen verotus. Tanskaa koskevassa asiassa ongelmana on puolestaan rekisteröintivero, jota kannetaan Tanskassa asuvien henkilöiden käytössä olevista ulkomaisista työsuhde- tai leasingautoista. Vero lasketaan siten, että käytännössä koko rekisteröintivero on maksettu noin kahdeksan rekisterissäolovuoden jälkeen. Näin ollen verotusta ei ole suhteutettu siihen, kuinka kauan ajoneuvo tosiasiassa on Tanskan rekisterissä.
Suomi

1. Vakinaisen asuinpaikan määritelmä

Henkilö, joka oleskelee Suomessa suorittaakseen määräaikaisen tehtävän, ei voi Suomen lainsäädännön perusteella olla varma siitä, että hänellä on oikeus saada neuvoston direktiivin 83/182/ETY[1] mukainen vapautus autoverosta. Lisäksi verovapaus voi Suomen lainsäädännön mukaan olla voimassa enintään 18 kuukautta.

Vakinainen asuinpaikka on määritelty Suomessa ottamatta huomioon sitä mahdollisuutta, että henkilö asuu Suomessa määräaikaisen tehtävän vuoksi, jolloin hänellä on edellä mainitun direktiivin 7 artiklan mukaan oltava mahdollisuus tuoda oma autonsa Suomeen maksamatta veroa kyseiseltä ajalta.

Komissio lähetti Suomelle huhtikuussa 2006 asiaa koskevan virallisen ilmoituksen ja sai siltä vastauksen kesäkuussa 2006. Vastaus ei kuitenkaan ollut tyydyttävä.

2. Käytetyistä autoista kannettava autovero

Suomi on tehnyt useita muutoksia autoverolakiinsa EY:n tuomioistuimen 19. syyskuuta 2002 asiassa C-101/00 (Siilin) antaman tuomion jälkeen. Suomen lainsäädännössä on kuitenkin vielä kaksi kohtaa, jotka eivät ole yhteisön lainsäädännön mukaisia.

Kun Suomessa lasketaan, kuinka paljon autosta on maksettava veroa ensimmäisten kuuden kuukauden ajalta rekisteröinnin jälkeen, auton arvon alenemiseen sovelletaan prosenttimäärää, joka ei vastaa taloudellisia realiteetteja (kyseinen määrä on 0,8 prosenttia kuukaudessa). Tämä laskentatapa on EY:n perustamissopimuksen 90 artiklan vastainen, koska sen perusteella muista jäsenvaltioista käytettyinä tuoduista autoista kannetaan suurempaa autoveroa kuin vastaavista suomalaisista autoista.

EY:n tuomioistuin on todennut, että jäsenvaltioiden on aina varmistettava EY:n perustamissopimuksen 90 artiklan mukaisesti, etteivät ne kanna muista jäsenvaltioista tuoduista autoista suurempaa veroa kuin se jäljellä oleva vero, joka sisältyy samanlaisten, jäsenvaltiossa jo rekisteröityjen ajoneuvojen arvoon. Jos jäsenvaltio valitsee järjestelmän, jossa ajoneuvon arvon alenemiseen sovelletaan kiinteää prosenttimäärää, prosenttimäärä on vahvistettava siten, ettei se aiheuta syrjintää.

Suomen tapauksessa toinen ongelma on se, että alv-velvolliset henkilöt voivat Suomen lainsäädännön mukaan vähentää autoverosta kannettavan alv:n arvonlisäverotuksessaan (edellä mainitun tuomion mukaan kyseinen vero ei ole arvonlisäveroa). Neuvoston kuudennen alv-direktiivin 17 artiklassa säädetään kuitenkin, että vain arvonlisävero on vähennyskelpoista. Suomen lainsäädäntö ei siis ole tässä suhteessa yhteisön arvonlisäverosääntöjen mukaista.

Komissio lähetti Suomelle heinäkuussa 2006 asiaa koskevan perustellun lausunnon (IP/06/918) ja sai siltä vastauksen syyskuussa 2006. Koska vastaus ei ollut tyydyttävä, komissio on päättänyt viedä asian EY:n tuomioistuimeen.

Tanska

Tanska on antanut säännökset, jotka antavat mahdollisuuden suhteuttaa autojen rekisteröintiverotusta sellaisissa tapauksissa, joissa Tanskassa asuva henkilö on liisannut auton toisessa jäsenvaltiossa tai saanut käyttöönsä työsuhdeauton toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelta työnantajaltaan.

Rekisteröintivero määräytyy tällöin seuraavasti: 2 prosenttia koko rekisteröintiverosta kuukaudessa, kun on kyse 0–3 kuukautta vanhoista autoista, 1 prosenttia jokaiselta seuraavalta kuukaudelta, kun on kyse liisauksesta, ja 3 prosenttia vuosineljännekseltä, kun on kyse työsuhdeautoista. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että rekisteröintivero on maksettu kokonaan noin kahdeksan vuoden kuluttua. Verotusta ei siis ole – vastoin EY:n tuomioistuimen vaatimuksia – suhteutettu siihen, kuinka kauan ajoneuvo tosiasiassa on Tanskan rekisterissä. Lisäksi Tanskassa sovelletaan kuukausittaista lisäveroa täysimääräisestä rekisteröintiverosta jäljellä olevaan määrään.

EY:n tuomioistuin on aiemmin käsitellyt Itävallan vastaavaa rekisteröintiveroa 21. maaliskuuta 2002 asiassa C-451/99, Cura Anlagen, antamassaan tuomiossa. Tuomiossa todetaan, että Itävalta toimii EY:n perustamissopimuksen 49 artiklan (palvelujen tarjoamisen vapauden) sekä suhteellisuusperiaatteen vastaisesti kantaessaan täysimääräistä veroa ajoneuvoista, joita Itävallassa asuvat henkilöt ovat liisanneet muista jäsenvaltioista. Verotuksen tavoite voitaisiin saavuttaa ottamalla käyttöön toisenlainen vero, joka olisi suhteutettu siihen, kuinka kauan ajoneuvoa pidetään sen maan rekisterissä, jossa sitä käytetään.

Lisäksi tuomioistuin on todennut 15. syyskuuta 2005 asiassa C-464/02, komissio vastaan Tanska, antamassaan tuomiossa, että jos Tanskassa asuva työntekijä käyttää vakituisesti pääasiallisesti Tanskassa työsuhdeautoa, jonka hän on saanut toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelta työnantajaltaan työ- ja/tai yksityiskäyttöön, työsuhdeauton käyttö voidaan rinnastaa Cura Anlagen -asiassa käsiteltyyn tapaukseen.

Näiden komission vireille panemien yhteisön lainsäädännön rikkomista koskevien menettelyjen viitenumerot ovat 2006/4144 (Suomi / pysyvä asuinpaikka) ja 2001/2091 (Suomi / käytetyt autot) sekä 2005/4925 (Tanska/liisaus) ja 2006/2240 (Tanska/työsuhdeautot).

Uutta: Lehdistötiedotteita, jotka käsittelevät vero- ja tullialalla vireille pantuja yhteisön lainsäädännön rikkomista koskevia menettelyjä:

http://ec.europa.eu/taxation_customs/common/infringements/infringement_cases/index_en.htm

Tuoretta tietoa yhteisön lainsäädännön rikkomistapauksissa jäsenvaltioita vastaan toteutetuista toimenpiteistä:

http://ec.europa.eu/community_law/eulaw/index_en.htm


--------------------------------------------------------------------------------

[1] Neuvoston direktiivi 83/182/ETY, annettu 28 päivänä maaliskuuta 1983, yhteisön alueella tiettyjen kulkuneuvojen väliaikaisessa maahantuonnissa sovellettavista verovapautuksista.

löytyy seuraavasti kirjoitti:

Hae googlella IP/06/1877 ja klikkaa ensimmäisestä
vaihtoehdosta "välimuistissa" niin löytyy suomi versio.

Täytynee tallentaa tulevaa käyttöä varten,tai tässähän se.....




--------------------------------------------------------------------------------

Autoverotusta koskevat rikkomismenettelyt Suomea ja Tanskaa vastaan

--------------------------------------------------------------------------------


Reference: IP/06/1877 Date: 21/12/2006

HTML: EN FR DE DA SW FI
PDF: EN FR DE DA SW FI
DOC: EN FR DE DA SW FI


IP/06/1877

Bryssel 21 joulukuuta 2006

Autoverotusta koskevat rikkomismenettelyt Suomea ja Tanskaa vastaan
Komissio on lähettänyt Suomelle ja Tanskalle viralliset pyynnöt muuttaa sääntöjä, joita ne soveltavat autojen rekisteröintiverotukseen. Viralliset pyynnöt esitetään nk. perusteltuina lausuntoina, mikä on toinen vaihe EY:n perustamissopimuksen 226 artiklan mukaisessa yhteisön lainsäädännön rikkomista koskevassa menettelyssä. Suomea koskevassa asiassa ongelmana on se, ettei sillä ole sääntöä, jossa todettaisiin selvästi, että Suomessa tilapäisesti oleskelevan henkilön ei tarvitse maksaa ajoneuvostaan veroa. Lisäksi komissio on päättänyt haastaa Suomen EY:n tuomioistuimeen käytettyjen autojen veroa koskevien sääntöjen vuoksi. Komission mielestä nämä säännöt, joiden mukaan lasketaan muista jäsenvaltiosta käytettyinä tuotujen autojen vero, ovat syrjiviä, koska niiden perusteella ulkomaisten autojen verotus on epäedullisempaa kuin vastaavien suomalaisten autojen verotus. Tanskaa koskevassa asiassa ongelmana on puolestaan rekisteröintivero, jota kannetaan Tanskassa asuvien henkilöiden käytössä olevista ulkomaisista työsuhde- tai leasingautoista. Vero lasketaan siten, että käytännössä koko rekisteröintivero on maksettu noin kahdeksan rekisterissäolovuoden jälkeen. Näin ollen verotusta ei ole suhteutettu siihen, kuinka kauan ajoneuvo tosiasiassa on Tanskan rekisterissä.
Suomi

1. Vakinaisen asuinpaikan määritelmä

Henkilö, joka oleskelee Suomessa suorittaakseen määräaikaisen tehtävän, ei voi Suomen lainsäädännön perusteella olla varma siitä, että hänellä on oikeus saada neuvoston direktiivin 83/182/ETY[1] mukainen vapautus autoverosta. Lisäksi verovapaus voi Suomen lainsäädännön mukaan olla voimassa enintään 18 kuukautta.

Vakinainen asuinpaikka on määritelty Suomessa ottamatta huomioon sitä mahdollisuutta, että henkilö asuu Suomessa määräaikaisen tehtävän vuoksi, jolloin hänellä on edellä mainitun direktiivin 7 artiklan mukaan oltava mahdollisuus tuoda oma autonsa Suomeen maksamatta veroa kyseiseltä ajalta.

Komissio lähetti Suomelle huhtikuussa 2006 asiaa koskevan virallisen ilmoituksen ja sai siltä vastauksen kesäkuussa 2006. Vastaus ei kuitenkaan ollut tyydyttävä.

2. Käytetyistä autoista kannettava autovero

Suomi on tehnyt useita muutoksia autoverolakiinsa EY:n tuomioistuimen 19. syyskuuta 2002 asiassa C-101/00 (Siilin) antaman tuomion jälkeen. Suomen lainsäädännössä on kuitenkin vielä kaksi kohtaa, jotka eivät ole yhteisön lainsäädännön mukaisia.

Kun Suomessa lasketaan, kuinka paljon autosta on maksettava veroa ensimmäisten kuuden kuukauden ajalta rekisteröinnin jälkeen, auton arvon alenemiseen sovelletaan prosenttimäärää, joka ei vastaa taloudellisia realiteetteja (kyseinen määrä on 0,8 prosenttia kuukaudessa). Tämä laskentatapa on EY:n perustamissopimuksen 90 artiklan vastainen, koska sen perusteella muista jäsenvaltioista käytettyinä tuoduista autoista kannetaan suurempaa autoveroa kuin vastaavista suomalaisista autoista.

EY:n tuomioistuin on todennut, että jäsenvaltioiden on aina varmistettava EY:n perustamissopimuksen 90 artiklan mukaisesti, etteivät ne kanna muista jäsenvaltioista tuoduista autoista suurempaa veroa kuin se jäljellä oleva vero, joka sisältyy samanlaisten, jäsenvaltiossa jo rekisteröityjen ajoneuvojen arvoon. Jos jäsenvaltio valitsee järjestelmän, jossa ajoneuvon arvon alenemiseen sovelletaan kiinteää prosenttimäärää, prosenttimäärä on vahvistettava siten, ettei se aiheuta syrjintää.

Suomen tapauksessa toinen ongelma on se, että alv-velvolliset henkilöt voivat Suomen lainsäädännön mukaan vähentää autoverosta kannettavan alv:n arvonlisäverotuksessaan (edellä mainitun tuomion mukaan kyseinen vero ei ole arvonlisäveroa). Neuvoston kuudennen alv-direktiivin 17 artiklassa säädetään kuitenkin, että vain arvonlisävero on vähennyskelpoista. Suomen lainsäädäntö ei siis ole tässä suhteessa yhteisön arvonlisäverosääntöjen mukaista.

Komissio lähetti Suomelle heinäkuussa 2006 asiaa koskevan perustellun lausunnon (IP/06/918) ja sai siltä vastauksen syyskuussa 2006. Koska vastaus ei ollut tyydyttävä, komissio on päättänyt viedä asian EY:n tuomioistuimeen.

Tanska

Tanska on antanut säännökset, jotka antavat mahdollisuuden suhteuttaa autojen rekisteröintiverotusta sellaisissa tapauksissa, joissa Tanskassa asuva henkilö on liisannut auton toisessa jäsenvaltiossa tai saanut käyttöönsä työsuhdeauton toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelta työnantajaltaan.

Rekisteröintivero määräytyy tällöin seuraavasti: 2 prosenttia koko rekisteröintiverosta kuukaudessa, kun on kyse 0–3 kuukautta vanhoista autoista, 1 prosenttia jokaiselta seuraavalta kuukaudelta, kun on kyse liisauksesta, ja 3 prosenttia vuosineljännekseltä, kun on kyse työsuhdeautoista. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että rekisteröintivero on maksettu kokonaan noin kahdeksan vuoden kuluttua. Verotusta ei siis ole – vastoin EY:n tuomioistuimen vaatimuksia – suhteutettu siihen, kuinka kauan ajoneuvo tosiasiassa on Tanskan rekisterissä. Lisäksi Tanskassa sovelletaan kuukausittaista lisäveroa täysimääräisestä rekisteröintiverosta jäljellä olevaan määrään.

EY:n tuomioistuin on aiemmin käsitellyt Itävallan vastaavaa rekisteröintiveroa 21. maaliskuuta 2002 asiassa C-451/99, Cura Anlagen, antamassaan tuomiossa. Tuomiossa todetaan, että Itävalta toimii EY:n perustamissopimuksen 49 artiklan (palvelujen tarjoamisen vapauden) sekä suhteellisuusperiaatteen vastaisesti kantaessaan täysimääräistä veroa ajoneuvoista, joita Itävallassa asuvat henkilöt ovat liisanneet muista jäsenvaltioista. Verotuksen tavoite voitaisiin saavuttaa ottamalla käyttöön toisenlainen vero, joka olisi suhteutettu siihen, kuinka kauan ajoneuvoa pidetään sen maan rekisterissä, jossa sitä käytetään.

Lisäksi tuomioistuin on todennut 15. syyskuuta 2005 asiassa C-464/02, komissio vastaan Tanska, antamassaan tuomiossa, että jos Tanskassa asuva työntekijä käyttää vakituisesti pääasiallisesti Tanskassa työsuhdeautoa, jonka hän on saanut toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelta työnantajaltaan työ- ja/tai yksityiskäyttöön, työsuhdeauton käyttö voidaan rinnastaa Cura Anlagen -asiassa käsiteltyyn tapaukseen.

Näiden komission vireille panemien yhteisön lainsäädännön rikkomista koskevien menettelyjen viitenumerot ovat 2006/4144 (Suomi / pysyvä asuinpaikka) ja 2001/2091 (Suomi / käytetyt autot) sekä 2005/4925 (Tanska/liisaus) ja 2006/2240 (Tanska/työsuhdeautot).

Uutta: Lehdistötiedotteita, jotka käsittelevät vero- ja tullialalla vireille pantuja yhteisön lainsäädännön rikkomista koskevia menettelyjä:

http://ec.europa.eu/taxation_customs/common/infringements/infringement_cases/index_en.htm

Tuoretta tietoa yhteisön lainsäädännön rikkomistapauksissa jäsenvaltioita vastaan toteutetuista toimenpiteistä:

http://ec.europa.eu/community_law/eulaw/index_en.htm


--------------------------------------------------------------------------------

[1] Neuvoston direktiivi 83/182/ETY, annettu 28 päivänä maaliskuuta 1983, yhteisön alueella tiettyjen kulkuneuvojen väliaikaisessa maahantuonnissa sovellettavista verovapautuksista.

Lue lisää

Car taxation: infringement procedures against Poland and Finland

--------------------------------------------------------------------------------


Référence: IP/06/918 Date: 04/07/2006

HTML: FR EN DE SW FI PL
PDF: FR EN DE SW FI PL
DOC: FR EN DE SW FI PL


IP/06/918

Brussels, 4 July 2006

Car taxation: infringement procedures against Poland and Finland
The Commission has decided to send Poland and Finland formal requests to amend their car registration taxation rules. In Poland, the way registration tax is calculated results in a heavier taxation imposed on second-hand cars imported from other Member States. This legislation is not in conformity with Article 90 of the EC Treaty, which states that "no Member State shall impose on the products of other Member States any internal taxation of any kind in excess of that imposed on similar domestic products". In the case of Finland both the amount of registration tax levied on second-hand cars imported from other Member States and the way in which Finland imposes registration tax on leased cars are considered to be not in conformity with Article 90 EC and Article 49 EC, which establishes the freedom to provide services. The requests take the form of "reasoned opinions", the second stage of the infringement procedure laid down in Article 226 of the EC Treaty. If the Commission does not receive satisfactory responses from Member States, it may ultimately bring the cases before the European Court of Justice.

"The case law of the Court of Justice has helped to resolve some of the problems of tax discrimination that European citizens face when they move cars from one country to another" said Taxation and Customs Commissioner László Kovács. "However, many problems still remain and the Commission, as guardian of the Treaty, is required to take action against Member States whose car taxation rules do not conform with the Treaty. I call Member States to rapidly adopt the Commission's proposal for a Directive abolishing registration taxes (IP/05/839), whose application would put an end to a large number of discriminations currently existing".

Poland

The rate of car registration tax on first registration of a car in Poland relates exclusively to the age of the vehicle. This rate is 3.1% or 13.6%, depending on the engine capacity of the vehicle, for a car less than two years old. After two years, the rate starts to rise appreciably and can be as high as 65% on cars that are at least seven years old.

Consequently, the cars most heavily taxed are second-hand cars from other Member States. The way they are taxed compares unfavourably not only with motor vehicles manufactured in Poland, but also with motor vehicles of non-Polish origin that were bought on the Polish market and registered in Poland when new.

In its case law, the Court of Justice has consistently found that each Member State is free to establish a registration tax, but that Article 90 requires the method of depreciation chosen by a Member State to assess the taxable value of a foreign second-hand car to reflect the real loss of value, to the effect that the tax applied to a car from other Member States does not exceed the residual tax incorporated in the value of similar vehicles already registered in the country.

Finland

1. Registration tax on second-hand cars

The depreciation rate applied when calculating the registration tax for the first six months after the car's registration (which amounts to 0.8% per month) does not correspond to the economic reality.

This rule infringes Article 90 of the EC Treaty as it applies higher registration tax on second-hand cars imported from other Members than on similar Finnish cars.

The Court of Justice has ruled that under Article 90 of the EC Treaty Member States will always have to ensure that the tax levied on cars from other Member States does not exceed the tax still incorporated in similar cars already registered in the country. If a Member State opts for a system with a fixed depreciation rate, the rate applied has to be established in such a manner that there will be no such discrimination.

Furthermore, under Finnish legislation, taxable persons are allowed to deduct the tax levied on registration tax. However, under Article 17 of the Council's Sixth VAT Directive of 17 May 1977 (amended), only VAT is deductible. In this respect, therefore, the Finnish legislation is not in line with Community rules concerning value added tax.

2. Registration tax on leased cars

Vehicles leased and registered in other Member States by persons resident in Finland may be used only for seven days in Finland, after which the car must be registered in Finland and the whole amount of the tax is due.

Finnish legislation is not in conformity with Article 49 of the EC Treaty as it constitutes an obstacle to the freedom to provide services: it impedes leasing companies established in other Member States from offering their services to persons resident in Finland.

In its judgment of 21 Mars 2002 in case C-451/99 (Cura Anlagen), the Court of Justice took the view that an obligation to register a vehicle in the Member State of residence is not in breach, as such, of the provisions on the freedom to provide services.

However, the vehicle user must be granted a period of time within which to register the vehicle in the Member State of residence, which should be not so short as to be considered an unjustified obstacle to that freedom (in the case in question, a period of three days was considered contrary to the freedom rules enshrined in the EC Treaty).

The Court also ruled that, for the purposes of complying with the provisions of the Treaty, registration tax on a leased vehicle in the Member State of residence must be proportionate to the period during which the vehicle will be registered and used in that Member State of residence.

The Commission's cases reference number is 2004/4461 (Poland) and 2001/2091 and 2003/4300 (Finland).
The latest information on infringement procedures concerning all Member States can be found at the following site:

http://ec.europa.eu/community_law/eulaw/index_en.htm

Zaari kirjoitti:

Jäsenmaat maksavat eu:n yhteiseen kassaan alv kertymän mukaan. Jos valtion hyväksymät elv (kuten valtion mukaan ei arvonlisävero)vähennykset autoverotuksessamme katsotaankin lainvastaiseksi, niin maksettavaa tulee ihan kiitettävästi viivästyskorot korotettu maksu.
Aikamoista venäläistä rulettia valtio kyllä tässä autoveroasissa pelaa, jos meinaa katsoa EYT:n ratkaisun loppuun saakka.
Veikkaan, että peli yritetään saada mahdollisimman nopeasti pokki ja sovittua komission kanssa. Kyllä uudelle hallitukselle tulee mielenkiintoinen ongelma purettavaksi!

Lue lisää

kuka ne sakot maksaa jos sellaiset Suomelle maksettavaksi tulee vai luuletko että joulupukki ne hoitaa hyvää hyvyyttään?

löytyy seuraavasti kirjoitti:

Hae googlella IP/06/1877 ja klikkaa ensimmäisestä
vaihtoehdosta "välimuistissa" niin löytyy suomi versio.

Täytynee tallentaa tulevaa käyttöä varten,tai tässähän se.....




--------------------------------------------------------------------------------

Autoverotusta koskevat rikkomismenettelyt Suomea ja Tanskaa vastaan

--------------------------------------------------------------------------------


Reference: IP/06/1877 Date: 21/12/2006

HTML: EN FR DE DA SW FI
PDF: EN FR DE DA SW FI
DOC: EN FR DE DA SW FI


IP/06/1877

Bryssel 21 joulukuuta 2006

Autoverotusta koskevat rikkomismenettelyt Suomea ja Tanskaa vastaan
Komissio on lähettänyt Suomelle ja Tanskalle viralliset pyynnöt muuttaa sääntöjä, joita ne soveltavat autojen rekisteröintiverotukseen. Viralliset pyynnöt esitetään nk. perusteltuina lausuntoina, mikä on toinen vaihe EY:n perustamissopimuksen 226 artiklan mukaisessa yhteisön lainsäädännön rikkomista koskevassa menettelyssä. Suomea koskevassa asiassa ongelmana on se, ettei sillä ole sääntöä, jossa todettaisiin selvästi, että Suomessa tilapäisesti oleskelevan henkilön ei tarvitse maksaa ajoneuvostaan veroa. Lisäksi komissio on päättänyt haastaa Suomen EY:n tuomioistuimeen käytettyjen autojen veroa koskevien sääntöjen vuoksi. Komission mielestä nämä säännöt, joiden mukaan lasketaan muista jäsenvaltiosta käytettyinä tuotujen autojen vero, ovat syrjiviä, koska niiden perusteella ulkomaisten autojen verotus on epäedullisempaa kuin vastaavien suomalaisten autojen verotus. Tanskaa koskevassa asiassa ongelmana on puolestaan rekisteröintivero, jota kannetaan Tanskassa asuvien henkilöiden käytössä olevista ulkomaisista työsuhde- tai leasingautoista. Vero lasketaan siten, että käytännössä koko rekisteröintivero on maksettu noin kahdeksan rekisterissäolovuoden jälkeen. Näin ollen verotusta ei ole suhteutettu siihen, kuinka kauan ajoneuvo tosiasiassa on Tanskan rekisterissä.
Suomi

1. Vakinaisen asuinpaikan määritelmä

Henkilö, joka oleskelee Suomessa suorittaakseen määräaikaisen tehtävän, ei voi Suomen lainsäädännön perusteella olla varma siitä, että hänellä on oikeus saada neuvoston direktiivin 83/182/ETY[1] mukainen vapautus autoverosta. Lisäksi verovapaus voi Suomen lainsäädännön mukaan olla voimassa enintään 18 kuukautta.

Vakinainen asuinpaikka on määritelty Suomessa ottamatta huomioon sitä mahdollisuutta, että henkilö asuu Suomessa määräaikaisen tehtävän vuoksi, jolloin hänellä on edellä mainitun direktiivin 7 artiklan mukaan oltava mahdollisuus tuoda oma autonsa Suomeen maksamatta veroa kyseiseltä ajalta.

Komissio lähetti Suomelle huhtikuussa 2006 asiaa koskevan virallisen ilmoituksen ja sai siltä vastauksen kesäkuussa 2006. Vastaus ei kuitenkaan ollut tyydyttävä.

2. Käytetyistä autoista kannettava autovero

Suomi on tehnyt useita muutoksia autoverolakiinsa EY:n tuomioistuimen 19. syyskuuta 2002 asiassa C-101/00 (Siilin) antaman tuomion jälkeen. Suomen lainsäädännössä on kuitenkin vielä kaksi kohtaa, jotka eivät ole yhteisön lainsäädännön mukaisia.

Kun Suomessa lasketaan, kuinka paljon autosta on maksettava veroa ensimmäisten kuuden kuukauden ajalta rekisteröinnin jälkeen, auton arvon alenemiseen sovelletaan prosenttimäärää, joka ei vastaa taloudellisia realiteetteja (kyseinen määrä on 0,8 prosenttia kuukaudessa). Tämä laskentatapa on EY:n perustamissopimuksen 90 artiklan vastainen, koska sen perusteella muista jäsenvaltioista käytettyinä tuoduista autoista kannetaan suurempaa autoveroa kuin vastaavista suomalaisista autoista.

EY:n tuomioistuin on todennut, että jäsenvaltioiden on aina varmistettava EY:n perustamissopimuksen 90 artiklan mukaisesti, etteivät ne kanna muista jäsenvaltioista tuoduista autoista suurempaa veroa kuin se jäljellä oleva vero, joka sisältyy samanlaisten, jäsenvaltiossa jo rekisteröityjen ajoneuvojen arvoon. Jos jäsenvaltio valitsee järjestelmän, jossa ajoneuvon arvon alenemiseen sovelletaan kiinteää prosenttimäärää, prosenttimäärä on vahvistettava siten, ettei se aiheuta syrjintää.

Suomen tapauksessa toinen ongelma on se, että alv-velvolliset henkilöt voivat Suomen lainsäädännön mukaan vähentää autoverosta kannettavan alv:n arvonlisäverotuksessaan (edellä mainitun tuomion mukaan kyseinen vero ei ole arvonlisäveroa). Neuvoston kuudennen alv-direktiivin 17 artiklassa säädetään kuitenkin, että vain arvonlisävero on vähennyskelpoista. Suomen lainsäädäntö ei siis ole tässä suhteessa yhteisön arvonlisäverosääntöjen mukaista.

Komissio lähetti Suomelle heinäkuussa 2006 asiaa koskevan perustellun lausunnon (IP/06/918) ja sai siltä vastauksen syyskuussa 2006. Koska vastaus ei ollut tyydyttävä, komissio on päättänyt viedä asian EY:n tuomioistuimeen.

Tanska

Tanska on antanut säännökset, jotka antavat mahdollisuuden suhteuttaa autojen rekisteröintiverotusta sellaisissa tapauksissa, joissa Tanskassa asuva henkilö on liisannut auton toisessa jäsenvaltiossa tai saanut käyttöönsä työsuhdeauton toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelta työnantajaltaan.

Rekisteröintivero määräytyy tällöin seuraavasti: 2 prosenttia koko rekisteröintiverosta kuukaudessa, kun on kyse 0–3 kuukautta vanhoista autoista, 1 prosenttia jokaiselta seuraavalta kuukaudelta, kun on kyse liisauksesta, ja 3 prosenttia vuosineljännekseltä, kun on kyse työsuhdeautoista. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että rekisteröintivero on maksettu kokonaan noin kahdeksan vuoden kuluttua. Verotusta ei siis ole – vastoin EY:n tuomioistuimen vaatimuksia – suhteutettu siihen, kuinka kauan ajoneuvo tosiasiassa on Tanskan rekisterissä. Lisäksi Tanskassa sovelletaan kuukausittaista lisäveroa täysimääräisestä rekisteröintiverosta jäljellä olevaan määrään.

EY:n tuomioistuin on aiemmin käsitellyt Itävallan vastaavaa rekisteröintiveroa 21. maaliskuuta 2002 asiassa C-451/99, Cura Anlagen, antamassaan tuomiossa. Tuomiossa todetaan, että Itävalta toimii EY:n perustamissopimuksen 49 artiklan (palvelujen tarjoamisen vapauden) sekä suhteellisuusperiaatteen vastaisesti kantaessaan täysimääräistä veroa ajoneuvoista, joita Itävallassa asuvat henkilöt ovat liisanneet muista jäsenvaltioista. Verotuksen tavoite voitaisiin saavuttaa ottamalla käyttöön toisenlainen vero, joka olisi suhteutettu siihen, kuinka kauan ajoneuvoa pidetään sen maan rekisterissä, jossa sitä käytetään.

Lisäksi tuomioistuin on todennut 15. syyskuuta 2005 asiassa C-464/02, komissio vastaan Tanska, antamassaan tuomiossa, että jos Tanskassa asuva työntekijä käyttää vakituisesti pääasiallisesti Tanskassa työsuhdeautoa, jonka hän on saanut toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelta työnantajaltaan työ- ja/tai yksityiskäyttöön, työsuhdeauton käyttö voidaan rinnastaa Cura Anlagen -asiassa käsiteltyyn tapaukseen.

Näiden komission vireille panemien yhteisön lainsäädännön rikkomista koskevien menettelyjen viitenumerot ovat 2006/4144 (Suomi / pysyvä asuinpaikka) ja 2001/2091 (Suomi / käytetyt autot) sekä 2005/4925 (Tanska/liisaus) ja 2006/2240 (Tanska/työsuhdeautot).

Uutta: Lehdistötiedotteita, jotka käsittelevät vero- ja tullialalla vireille pantuja yhteisön lainsäädännön rikkomista koskevia menettelyjä:

http://ec.europa.eu/taxation_customs/common/infringements/infringement_cases/index_en.htm

Tuoretta tietoa yhteisön lainsäädännön rikkomistapauksissa jäsenvaltioita vastaan toteutetuista toimenpiteistä:

http://ec.europa.eu/community_law/eulaw/index_en.htm


--------------------------------------------------------------------------------

[1] Neuvoston direktiivi 83/182/ETY, annettu 28 päivänä maaliskuuta 1983, yhteisön alueella tiettyjen kulkuneuvojen väliaikaisessa maahantuonnissa sovellettavista verovapautuksista.

Lue lisää

Tuohan on sama kuin tavallinen kansalainen haastettaisiin käräjille.Jos tuollainen haaste Suomelle tulee olisi pikimmiten valtiovarainministerin ja valtiovarainministeriön autoverotuksesta päättävät erotettava.
Tavallinen kansalainen jos tuollaisi rikoksia tekisi tulisi linnatuomio ja saisi maksaa lopunikäänsä väärinkäytöksistään.
Ministerit ja virkamiehet vaan nostavat omia palkkojaan...

ei valtio niitä sakkoja maksa vaan yllätys yllätys
ME!

Ei valtiovaltaa asia juurikaan kiinnosta->nostetaan veroja niin tyhmä tuulipukukansa maksaa nuokin sakot mukisematta.