Kiitos tuntematon ystävä Espoosta. Referoin pyynnöstäsi laittamasi sähköpostin
ja lisäsin siihen KAIKKI vastaukset.
Laitan antamasi tiedon pyynnöstäsi tänne homesairaudet palstalle. Hyvää uutta vuotta sinulle. Minulla on itsellänikin hyvin vaikea hajusteintoleranssi homesairauksien lisäksi.
Siis TIEDOKSI Homesairaudet palstalle:
Heippa Hilkka-Liisa,
Ajattelin, että tämä (mast cells-tutkimus) voisi kiinnostaa, koska kosteusvauriohomeesta sairastuneilla on
IgG-arvot koholla, näin olen lukenut.
Olen HAKE ry:n jäsen, Suomen Hajuste- ja Kemikaaliyliherkät ry.
Monet ovat sairastuneet kosteusvauriohomeesta, elikkä 'samassa sopassa ollaan'.
Eräs jäsenemme sai 1997 diagnoosin anafylaksia seuraavan tutkimusselosteen pohjalta.
Hän kirjoitti:
''Tapausselostus: ASA-yliherkkä potilas joka saa herkästi angio-ödeeman ja anafylaktoidin reaktion
................................
PubMedissä oli vain tämä:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retri eve&db=PubMed&list_uids=6814739&dopt=Abstract
1: Can Med Assoc J. 1982 Oct 15;127(8):735-6. Links
Angioedema provoked by olfactory stimuli.
Tannenbaum H.
PMID: 6814739 [PubMed - indexed for MEDLINE]
................................
.
Tein google-haun ja löysin hyvin mielenkiintoisen artikkelin:
Koko artikkeli sivulla, tässä vain pätkiä.
http://www.in-cites.com/scientists/DrDeanMetcalfe.html
An interview with:
Dr. Dean Metcalfe
*snip*
How would you characterize your general research area?
My general research focus is the study of mast cells in the elicitation of allergic inflammation. We've also
tried to carry this concept into other model systems and ask questions about what mast cells do in a global
sense in inflammation. We've contributed a fair number of observations over the years about factors and
conditions that regulate mast cell growth and differentiation.
We now know that mast cells arise from pluripotential stem cells and mature and survive under normal
conditions only within tissues. Mast cells are also particularly numerous in the skin and gastrointestinal
tract and have specific tissue distributions such as along nerves and blood vessels. There they survive for
weeks to months. The usual association between allergic diseases and mast cells depends upon the mast cell's
ability to bind IgE through the high-affinity IgE receptor. IgE, if it recognizes environmental proteins like
ragweed, arms the mast cell to react to the environmental stimulus. So when a person is re-exposed to ragweed,
these cells then release and generate a number of substances that induce an inflammatory response.
This laboratory has studied mast cells in this context. We've also asked whether mast cells have a role in
other types of inflammation. In the last two years we've been working on a high-affinity IgG receptor that
appears to allow mast cells to be armed in other inflammatory situations. For example, mast cells in psoriatic
skin appear to express this high-affinity receptor.
*snip*
What is the implication of your work for the future of your field or neighboring fields?
One of the outcomes of this work is that we are close to, if not at, the point of understanding, what
regulates mast cell number; and we could, if we chose, manipulate mast cell numbers to treat specific human
diseases. We similarly have a much better understanding of the receptors that mediate mast cell function. The
potential role of mast cells in non-allergic disorders, possibly recruited through the expression of the
high-affinity IgG receptor, deserves further attention.
*snip*
En lähettänyt Homesairaudet-palstalle, koska on englanniksi, eikä minulla ole kapasiteettia kääntää/selitellä.
Tämä on vasta tutkimusasteella, joten senkään takia en lähettänyt.
Saat tietty itse lähettää, jos haluat.
T. Hajusteintolerantti ME
******************************************************************************
Mast eli syöttösoluistaKirjoittanut: Homeherkkä 31.12.2006 klo 09.06
Syöttösolu Wikipedia Loikkaa: valikkoon, hakuun Syöttösolut ovat sidekudoksissa esiintyviä soluja, joissa on runsaasti histamiinia, hepariinia, proteaaseja ja välittäjäaineita sisältäviä jyväsrakkuloita. Syöttösolut tunnetaan parhaiten allergiasoluina, mutta niiden tiedetään osallistuvan myös haavojen paranemiseen ja immuunipuolutustukseen. Sisällysluettelo [piilota] 1 Alkuperä ja luokittelu 2 Fysiologia 3 Syöttösolujen merkitys sairauksissa 3.1 Immuunipuolustus 3.2 Allergia 3.3 Anafylaksia 3.4 Syöttösolukasvaimet [muokkaa] Alkuperä ja luokittelu Paul Ehrlich kuvasi syöttösolut 1878 ja antoi niille nimen “Mast zellen” (saksaa = syöneet solut), sillä niiden solulima oli täynnä metakromaattisesti värjäytyviä jyväsiä. Nykyään tiedetään syöttösolujen olevan osa immuunijärjestelmää. Syöttösolujen CD34-pinta-antigeeniä ilmentävät esiasteet vapautuvat verenkiertoon luuytimestä. Verenkierrossa esiintyykin vain syöttösolujen esiasteita, ja syöttösolujen lopullinen erilaistuminen ja kypsyminen tapahtuu vasta kudoksissa. Kudosympäristö vaikuttaa siihen minkälaiseksi syöttösolun kantasolu kehittyy, minkä takia eri kudosten syöttösolut ovat jossain määrin toisistaan poikkeavia. Syöttösolut voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään. Pelkästään tryptaasia sisältävät syöttösolut on nimetty MCt-soluiksi ja tryptaasin lisäksi myös kymaasia sisältävät syöttösolut on nimetty MCtc-soluiksi. Tavallisesti kudoksissa on kummankin tyypin syöttösoluja, mutta niiden suhteelliset osuudet vaihtelevat huomattavasti kudoksesta riippuen. Syöttösoluja on useimmissa kudoksissa verisuonten läheisyydessä. Erityisen runsaasti niitä on elimistön ja ympäröivän maailman välisissä rajapinnoissa, kuten ihossa, ruuansulatuskanavan ja hengitysteiden limakalvoissa sekä silmien sidekalvoissa. Syöttösolujen epäilään kehittyneen erityisesti loisia vastaan kohdennetuksi immuunijärjestelmän osaksi. [muokkaa] Fysiologia Syöttösolut ekspressoivat korkean affiniteetin immunoglobuliini E –reseptoreita (FcεRI), jotka sitovat allergeenispesifisiä IgE vasta-aineita. Elimistössä syöttösolujen pinnalla onkin runsaasti reseptoriinsa sitoutuneita IgE vasta-aineita valmiina tarttumaan niihin allergeenin epitooppeihin, joita vastaan B-solut ovat kyseisiä vasta-aineita tehneet. Yleensä lepotilassa olevat syöttösolut aktivoituvat allergisen reaktion aikana, kun solujen pinnalla olevien IgE-molekyylien Fab-osien tarttuvat kohdeantigeeniinsa (yleensä allergisoivan aineen valkuaisaine tai polysakkaridi). Syöttösolujen aktivoitumiseen tarvitaan nykykäsityksen mukaan kahden tai useamman reseptoriinsa kiinnittyneen IgE-molekyylin samanaikainen tarttuminen allergeeniin. Tällöin FcεRI-reseptorit linkittyvät ja seurauksena on reseptorivälitteinen solunsisäisten signalointireittien aktivoituminen, ja lopulta degranulaatio, eli jyväsrakkuloiden sisällön vapautuminen soluvälitilaan. Jyväsrakkuloiden sisällä on histamiinin, hepariinin, tryptaasin ja kymaasin lisäksi myös katepsiini G:tä ja runsaasti erilaisia välittäjäaineita. Syöttösolujen on kuvattu aktivoituvan ja vapauttavan jyväisrakkuloiden sisältöä myös hapenpuutteen, komplementin tekijöiden C3a ja C5a, substanssi P:n ja fysikaallisten ärsykkeiden, kuten paineen vaikutuksesta. Syöttösolut voivat vapauttaa soluvälitilaan mm. seuraavia aineita: Jyväsrakkuloihin varastoituneet aineet: * histamiini (2-5 pg/ solu) * proteoglykaaneja (lähinnä hepariinia) * seriiniproteaaseja (tryptaasi, kymaasi, katepsiini G karboksipeptidaasi A) Syöttösolun aktivaation seurauksena muodostamat aineet (eikosanoidit): * prostaglandiini D2 * leukotrieeni C4 Sytokiinit (TNF-α, bFGF, SCF) [muokkaa] Syöttösolujen merkitys sairauksissa [muokkaa] Immuunipuolustus Syöttösolujen keskeinen merkitys immuunijärjestelmän toiminnassa on alkanut valjeta vasta 1990 ja 2000 luvun aikana. Syöttösolupuutteisilla eläimillä tehdyissä tutkimuksissa syöttösolujen on osoitettu suojaavan elimistöä mm. bakteeri, virus- ja parasiitti-infektioilta. Syöttösolut ovatkin sijoittuneet juuri niille alueille, joilta edellä mainitut uhkatekijät voivat kehoa vastaan hyökätä. Syöttösolujen on lisäksi osoitettu suojaavan elimistöä useiden erilaisten myrkkyjen vaikutuksilta. Syöttösolujen hepariini pystyy sitomalla detoksifioimaan joitakin myrkkyjä. Lisäksi syöttösolun proteaasit pystyvät proteolyyttisesti pilkkomalla detoksifioimaan mm. erilaisia käärmeiden ja mehiläisten myrkyn ainesosia. Syöttösolujen on lisäksi havaittu estävän joidenkin karsinogeenien aiheuttamien syöpäkasvainten syntyä ja rajoittavan kasvainten kasvua. IgE vasta-aineiden muodostuminen parantaa syöttösoluvälitteisen immuunipuolustuksen tehokkuutta. Säätelyjärjestelmän pettäessä, kuten tapahtuu esimerkiksi anafylaksiassa, seuraukset saattavat olla tuhoisat. [muokkaa] Allergia Syöttösolujen vapauttama histamiini aiheuttaa mm. hyttysen pistoa seuraavan punoittavan ja kutisevan paukaman muodostumisen. Tässä tilanteessa syöttösolujen aktivoituminen on kutinan takia kiusallinen, mutta toisaalta tarkoituksenmukainen reaktio immuunipuolustuksen kannalta. Syöttösolujen histamiini aiheuttaa myös nokkosrokossa ilmaantuvien paukamien synnyn. Syöttösolujen on osoitettu olevan tärkeitä myös allergisen sidekalvotulehduksen, allergisen nuhan ja astmaoireiden synnyssä. Syöttösolujen aiheuttamien vaivojen hoitoon käytetään useita erilaisia lääkkeitä. Antihistamiineilla voidaan estää histamiinin sitoutuminen reseptoriinsa, jolloin sen vaikutus estyy. Natriumkromoglikaattia ja muita syöttösolujen aktivoitumista estäviä lääkeaineita käytetään erityisesti silmäallergioiden hoidossa. Leukotrieenireseptorien salpaajilla voidaan estää leukotrieenien sitoutuminen reseptoreihin, jolloin niiden vaikutus estyy. Leukotrieenireseptorien salpaajia käytetään erityisesti astmassa ja allergisessa nuhassa. [muokkaa] Anafylaksia Anafylaksiassa elimistöön joutunut allergeeni (esim. ampiaisen myrkky, tai ruoka-aine) saa IgE-välitteisellä mekanismilla suuren määrän syöttösoluja vapauttamaan välittäjäaineensa samanaikaisesti. Seurauksena on huomattavan suuren histamiinimäärän vapautuminen verenkiertoon. Yleisiä oireita ovat: verenpaineen romahtaminen (šokki), hengenahdistus, hengitysteiden turpoaminen, vatsakivut. Anafylaksia on henkeä uhkaava tila, ja nopea hoito on tarpeen. [muokkaa] Syöttösolukasvaimet Mastosytoosi on harvinainen sairaus, jossa syöttösolujen jakautuminen on lisääntynyt. Useimmiten mastosytoosin syynä on kantasolukasvutekijän (SCF) reseptorin eli c-kit-reseptorin (CD117) mutaatio, jonka seurauksena tämä tyrosiinikinaasireseptori on jatkuvasti aktivoituneena. Lähteet: Kovanen PT. Sepelvaltimon syöttösolu - allergiasolu väärässä osoitteessa? Duodecim. 2004;120(2):126-137 Malaviya R, Georges A. Regulation of mast cell-mediated innate immunity during early response to bacterial infection. Clin Rev Allergy Immunol. 2002 Apr;22(2):189-204 Puxeddu I, Piliponsky AM, Bachelet I, Levi-Schaffer F. Mast cells in allergy and beyond. Int J Biochem Cell Biol. 2003 Dec;35(12):1601-1607 Metz M, Piliponsky AM, Chen CC, Lammel V, Abrink M, Pejler G, Tsai M, Galli SJ. Mast cells can enhance resistance to snake and honeybee venoms. Science. 2006 Jul 28;313(5786):526-530 Mast solut aktivoituvat anafylaktisessa reaktiotyypissä vapauttaen MINUUTEISSA solun ulkopuolelle välittäjäaineita. Seurauksena tyypillinen anafylaktinen reaktio, joka on voimakkaimmillaan 10-15 minuutissa altistuksesta. No harvapa meistä homeallergikoista kuuluu anafylaktiseen reaktiotyyppiin.
*************************************************************************’’
tässä yksiKirjoittanut: harva 31.12.2006 klo 09.54
minulla anafylaksia on tullut koettua ja vasta näin jälkikäteen olen ymmärtänyt sen tilanteen. Enpä ihan helposti poikkea paikassa. Vaikea on työtänsä hoitaa, kun pitää välttää työhön liittyviä paikkoja.
***************************************************************************
Kolmea eri tyyppiäKirjoittanut: Homeherkkä 31.12.2006 klo 11.09
Noita yliherkkyysreaktioita kerrotaan olevan kolmea eri tyyppiä: ANAFYLAKSINEN REAKTIO, ANAFYLAKTOIDIT REAKTIOT JA HEREDITAARINEN ANGIONEUROOTTINEN ÖDEEMA (HAHNE). Anafylaktisen reaktiotyypin (IgE) tuottamaa ANAFYLAKSIA seuraa altistuksesta jo 10-15 minuutin kuluessa. Näin voi käydä esim. prick-testauksessa. ANAFYLAKTOIDISTEN reaktioden oirekuva on samankaltainen kuin anafylaktisessa, mutta taustana on immunokompleksivälitteinen reaktio. HANE:n syynä on perinnöllinen C1-esteraasin inhbiittorientsyymin puute, jolloin erilaiset ärsykkeet laukaisevat KOMPLEMENTTIEN AKTIVOITUMISEN. HANE-oireet muistuttavat allergiaa ja vaikeassa muodossa anafylaksiaa, vaikka siitä ei ole kyse. Onko kohdallasi kysymys anafylaktisesta vai anafylaktoidisesta reaktiosta?
*****************************************************************************’
en tiedäKirjoittanut: oireet sivuutettu 31.12.2006 klo 11.25
tt-lääkäri ei lähes vuoteen edes lukenut oirepäiväkirjaani. Tiedän, että joistakin ruoka-aineista nielu rupeaa turpoamaan tukkoon ja limaa tunkee hirveesti. Enpä ole niitä testaillut jälkeenpäin. Prick-testeissä ei näkynyt juuri mitään niihin liittyvää. Kamalin kokemus tuli tosiaan nopeasti ja jälkeenpäin uusinut samoissa tiloissa ja jo 15 min oleskelu on riittänyt sen alkamiseen. Tietty häivyn, yleensä vessaan kiireellä, aina ei edes ehdi ajoissa (ripuli, päänsärky, pahoinvointi). Tukehtumisen tunteeseen on auttanut 2 Ventolinea ja veden juominen sekä ulkoilma. Taju ei ole mennyt. Tajunnan taso on kyllä ollut mitä sattuu, huimausta ja pyörtymisen tunnetta. Eipä tee mieli testeihin edes.
*******************************************************************************
sinunKirjoittanut: oireet 31.12.2006 klo 12.26
Ei anafylaksia mene ohi pelkällä ventoliinilla, siihen tarvitaan adrenaliinia ja kortisonia. Olisikohan sinulla tullut noista tiloista astmakohtaus. Anafylaksisen shokin oireissa on kyllä vatsa-oireitakin mutta verenpaineen ja hengitysoireet ovat vaarallisempia. Keskustelehan oireistasi lääkärin kanssa, että saat niihin asianmukaisen lääkityksen.
********************************************************************************’
Minulla on kylläKirjoittanut: vaikea astma 31.12.2006 klo 12.41
mutta ei astmakohtaukseen kuulu noi muut oireet eikä ne heti häviäkään. Tiedän, että Ventoline auttaa minulla siihen astmakohtaukseen. Se muu ei ole Ventolinen aiheuttamaa, tiedän nekin sivuvaikutukset kyllä. Jäin henkiin, vältän ko. tiloja. Ihan sama mikä oli. Sovitaan sit, ettei ollu anafylaksiaa.
******************************************************************************’
jatkaaKirjoittanut: sama vielä 31.12.2006 klo 19.45
siis mulle oli tossa linkissä tosi paljon uutta tietoa tartuin tohon anafylaksiaan ku mulla on vaikeita omituisia oireita ja oikeesti pelottaa kun iskee se kylmä hiki ja kaikki.. pärjään kun nyt tiedän Kiitos tiedoista!
*****************************************************************************
mitä tarkoitatKirjoittanut: homeahdistus1 31.12.2006 klo 13.21
kun sanot että harvapa meistä homeallergikoista kuuluu anafylaktiseen reaktiotyyppiin? Miten niin emme? Tarkoitatko IgE-reaktiotyyppiä?
ja lisäsin siihen KAIKKI vastaukset.
Laitan antamasi tiedon pyynnöstäsi tänne homesairaudet palstalle. Hyvää uutta vuotta sinulle. Minulla on itsellänikin hyvin vaikea hajusteintoleranssi homesairauksien lisäksi.
Siis TIEDOKSI Homesairaudet palstalle:
Heippa Hilkka-Liisa,
Ajattelin, että tämä (mast cells-tutkimus) voisi kiinnostaa, koska kosteusvauriohomeesta sairastuneilla on
IgG-arvot koholla, näin olen lukenut.
Olen HAKE ry:n jäsen, Suomen Hajuste- ja Kemikaaliyliherkät ry.
Monet ovat sairastuneet kosteusvauriohomeesta, elikkä 'samassa sopassa ollaan'.
Eräs jäsenemme sai 1997 diagnoosin anafylaksia seuraavan tutkimusselosteen pohjalta.
Hän kirjoitti:
''Tapausselostus: ASA-yliherkkä potilas joka saa herkästi angio-ödeeman ja anafylaktoidin reaktion
................................
PubMedissä oli vain tämä:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retri eve&db=PubMed&list_uids=6814739&dopt=Abstract
1: Can Med Assoc J. 1982 Oct 15;127(8):735-6. Links
Angioedema provoked by olfactory stimuli.
Tannenbaum H.
PMID: 6814739 [PubMed - indexed for MEDLINE]
................................
.
Tein google-haun ja löysin hyvin mielenkiintoisen artikkelin:
Koko artikkeli sivulla, tässä vain pätkiä.
http://www.in-cites.com/scientists/DrDeanMetcalfe.html
An interview with:
Dr. Dean Metcalfe
*snip*
How would you characterize your general research area?
My general research focus is the study of mast cells in the elicitation of allergic inflammation. We've also
tried to carry this concept into other model systems and ask questions about what mast cells do in a global
sense in inflammation. We've contributed a fair number of observations over the years about factors and
conditions that regulate mast cell growth and differentiation.
We now know that mast cells arise from pluripotential stem cells and mature and survive under normal
conditions only within tissues. Mast cells are also particularly numerous in the skin and gastrointestinal
tract and have specific tissue distributions such as along nerves and blood vessels. There they survive for
weeks to months. The usual association between allergic diseases and mast cells depends upon the mast cell's
ability to bind IgE through the high-affinity IgE receptor. IgE, if it recognizes environmental proteins like
ragweed, arms the mast cell to react to the environmental stimulus. So when a person is re-exposed to ragweed,
these cells then release and generate a number of substances that induce an inflammatory response.
This laboratory has studied mast cells in this context. We've also asked whether mast cells have a role in
other types of inflammation. In the last two years we've been working on a high-affinity IgG receptor that
appears to allow mast cells to be armed in other inflammatory situations. For example, mast cells in psoriatic
skin appear to express this high-affinity receptor.
*snip*
What is the implication of your work for the future of your field or neighboring fields?
One of the outcomes of this work is that we are close to, if not at, the point of understanding, what
regulates mast cell number; and we could, if we chose, manipulate mast cell numbers to treat specific human
diseases. We similarly have a much better understanding of the receptors that mediate mast cell function. The
potential role of mast cells in non-allergic disorders, possibly recruited through the expression of the
high-affinity IgG receptor, deserves further attention.
*snip*
En lähettänyt Homesairaudet-palstalle, koska on englanniksi, eikä minulla ole kapasiteettia kääntää/selitellä.
Tämä on vasta tutkimusasteella, joten senkään takia en lähettänyt.
Saat tietty itse lähettää, jos haluat.
T. Hajusteintolerantti ME
******************************************************************************
Mast eli syöttösoluistaKirjoittanut: Homeherkkä 31.12.2006 klo 09.06
Syöttösolu Wikipedia Loikkaa: valikkoon, hakuun Syöttösolut ovat sidekudoksissa esiintyviä soluja, joissa on runsaasti histamiinia, hepariinia, proteaaseja ja välittäjäaineita sisältäviä jyväsrakkuloita. Syöttösolut tunnetaan parhaiten allergiasoluina, mutta niiden tiedetään osallistuvan myös haavojen paranemiseen ja immuunipuolutustukseen. Sisällysluettelo [piilota] 1 Alkuperä ja luokittelu 2 Fysiologia 3 Syöttösolujen merkitys sairauksissa 3.1 Immuunipuolustus 3.2 Allergia 3.3 Anafylaksia 3.4 Syöttösolukasvaimet [muokkaa] Alkuperä ja luokittelu Paul Ehrlich kuvasi syöttösolut 1878 ja antoi niille nimen “Mast zellen” (saksaa = syöneet solut), sillä niiden solulima oli täynnä metakromaattisesti värjäytyviä jyväsiä. Nykyään tiedetään syöttösolujen olevan osa immuunijärjestelmää. Syöttösolujen CD34-pinta-antigeeniä ilmentävät esiasteet vapautuvat verenkiertoon luuytimestä. Verenkierrossa esiintyykin vain syöttösolujen esiasteita, ja syöttösolujen lopullinen erilaistuminen ja kypsyminen tapahtuu vasta kudoksissa. Kudosympäristö vaikuttaa siihen minkälaiseksi syöttösolun kantasolu kehittyy, minkä takia eri kudosten syöttösolut ovat jossain määrin toisistaan poikkeavia. Syöttösolut voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään. Pelkästään tryptaasia sisältävät syöttösolut on nimetty MCt-soluiksi ja tryptaasin lisäksi myös kymaasia sisältävät syöttösolut on nimetty MCtc-soluiksi. Tavallisesti kudoksissa on kummankin tyypin syöttösoluja, mutta niiden suhteelliset osuudet vaihtelevat huomattavasti kudoksesta riippuen. Syöttösoluja on useimmissa kudoksissa verisuonten läheisyydessä. Erityisen runsaasti niitä on elimistön ja ympäröivän maailman välisissä rajapinnoissa, kuten ihossa, ruuansulatuskanavan ja hengitysteiden limakalvoissa sekä silmien sidekalvoissa. Syöttösolujen epäilään kehittyneen erityisesti loisia vastaan kohdennetuksi immuunijärjestelmän osaksi. [muokkaa] Fysiologia Syöttösolut ekspressoivat korkean affiniteetin immunoglobuliini E –reseptoreita (FcεRI), jotka sitovat allergeenispesifisiä IgE vasta-aineita. Elimistössä syöttösolujen pinnalla onkin runsaasti reseptoriinsa sitoutuneita IgE vasta-aineita valmiina tarttumaan niihin allergeenin epitooppeihin, joita vastaan B-solut ovat kyseisiä vasta-aineita tehneet. Yleensä lepotilassa olevat syöttösolut aktivoituvat allergisen reaktion aikana, kun solujen pinnalla olevien IgE-molekyylien Fab-osien tarttuvat kohdeantigeeniinsa (yleensä allergisoivan aineen valkuaisaine tai polysakkaridi). Syöttösolujen aktivoitumiseen tarvitaan nykykäsityksen mukaan kahden tai useamman reseptoriinsa kiinnittyneen IgE-molekyylin samanaikainen tarttuminen allergeeniin. Tällöin FcεRI-reseptorit linkittyvät ja seurauksena on reseptorivälitteinen solunsisäisten signalointireittien aktivoituminen, ja lopulta degranulaatio, eli jyväsrakkuloiden sisällön vapautuminen soluvälitilaan. Jyväsrakkuloiden sisällä on histamiinin, hepariinin, tryptaasin ja kymaasin lisäksi myös katepsiini G:tä ja runsaasti erilaisia välittäjäaineita. Syöttösolujen on kuvattu aktivoituvan ja vapauttavan jyväisrakkuloiden sisältöä myös hapenpuutteen, komplementin tekijöiden C3a ja C5a, substanssi P:n ja fysikaallisten ärsykkeiden, kuten paineen vaikutuksesta. Syöttösolut voivat vapauttaa soluvälitilaan mm. seuraavia aineita: Jyväsrakkuloihin varastoituneet aineet: * histamiini (2-5 pg/ solu) * proteoglykaaneja (lähinnä hepariinia) * seriiniproteaaseja (tryptaasi, kymaasi, katepsiini G karboksipeptidaasi A) Syöttösolun aktivaation seurauksena muodostamat aineet (eikosanoidit): * prostaglandiini D2 * leukotrieeni C4 Sytokiinit (TNF-α, bFGF, SCF) [muokkaa] Syöttösolujen merkitys sairauksissa [muokkaa] Immuunipuolustus Syöttösolujen keskeinen merkitys immuunijärjestelmän toiminnassa on alkanut valjeta vasta 1990 ja 2000 luvun aikana. Syöttösolupuutteisilla eläimillä tehdyissä tutkimuksissa syöttösolujen on osoitettu suojaavan elimistöä mm. bakteeri, virus- ja parasiitti-infektioilta. Syöttösolut ovatkin sijoittuneet juuri niille alueille, joilta edellä mainitut uhkatekijät voivat kehoa vastaan hyökätä. Syöttösolujen on lisäksi osoitettu suojaavan elimistöä useiden erilaisten myrkkyjen vaikutuksilta. Syöttösolujen hepariini pystyy sitomalla detoksifioimaan joitakin myrkkyjä. Lisäksi syöttösolun proteaasit pystyvät proteolyyttisesti pilkkomalla detoksifioimaan mm. erilaisia käärmeiden ja mehiläisten myrkyn ainesosia. Syöttösolujen on lisäksi havaittu estävän joidenkin karsinogeenien aiheuttamien syöpäkasvainten syntyä ja rajoittavan kasvainten kasvua. IgE vasta-aineiden muodostuminen parantaa syöttösoluvälitteisen immuunipuolustuksen tehokkuutta. Säätelyjärjestelmän pettäessä, kuten tapahtuu esimerkiksi anafylaksiassa, seuraukset saattavat olla tuhoisat. [muokkaa] Allergia Syöttösolujen vapauttama histamiini aiheuttaa mm. hyttysen pistoa seuraavan punoittavan ja kutisevan paukaman muodostumisen. Tässä tilanteessa syöttösolujen aktivoituminen on kutinan takia kiusallinen, mutta toisaalta tarkoituksenmukainen reaktio immuunipuolustuksen kannalta. Syöttösolujen histamiini aiheuttaa myös nokkosrokossa ilmaantuvien paukamien synnyn. Syöttösolujen on osoitettu olevan tärkeitä myös allergisen sidekalvotulehduksen, allergisen nuhan ja astmaoireiden synnyssä. Syöttösolujen aiheuttamien vaivojen hoitoon käytetään useita erilaisia lääkkeitä. Antihistamiineilla voidaan estää histamiinin sitoutuminen reseptoriinsa, jolloin sen vaikutus estyy. Natriumkromoglikaattia ja muita syöttösolujen aktivoitumista estäviä lääkeaineita käytetään erityisesti silmäallergioiden hoidossa. Leukotrieenireseptorien salpaajilla voidaan estää leukotrieenien sitoutuminen reseptoreihin, jolloin niiden vaikutus estyy. Leukotrieenireseptorien salpaajia käytetään erityisesti astmassa ja allergisessa nuhassa. [muokkaa] Anafylaksia Anafylaksiassa elimistöön joutunut allergeeni (esim. ampiaisen myrkky, tai ruoka-aine) saa IgE-välitteisellä mekanismilla suuren määrän syöttösoluja vapauttamaan välittäjäaineensa samanaikaisesti. Seurauksena on huomattavan suuren histamiinimäärän vapautuminen verenkiertoon. Yleisiä oireita ovat: verenpaineen romahtaminen (šokki), hengenahdistus, hengitysteiden turpoaminen, vatsakivut. Anafylaksia on henkeä uhkaava tila, ja nopea hoito on tarpeen. [muokkaa] Syöttösolukasvaimet Mastosytoosi on harvinainen sairaus, jossa syöttösolujen jakautuminen on lisääntynyt. Useimmiten mastosytoosin syynä on kantasolukasvutekijän (SCF) reseptorin eli c-kit-reseptorin (CD117) mutaatio, jonka seurauksena tämä tyrosiinikinaasireseptori on jatkuvasti aktivoituneena. Lähteet: Kovanen PT. Sepelvaltimon syöttösolu - allergiasolu väärässä osoitteessa? Duodecim. 2004;120(2):126-137 Malaviya R, Georges A. Regulation of mast cell-mediated innate immunity during early response to bacterial infection. Clin Rev Allergy Immunol. 2002 Apr;22(2):189-204 Puxeddu I, Piliponsky AM, Bachelet I, Levi-Schaffer F. Mast cells in allergy and beyond. Int J Biochem Cell Biol. 2003 Dec;35(12):1601-1607 Metz M, Piliponsky AM, Chen CC, Lammel V, Abrink M, Pejler G, Tsai M, Galli SJ. Mast cells can enhance resistance to snake and honeybee venoms. Science. 2006 Jul 28;313(5786):526-530 Mast solut aktivoituvat anafylaktisessa reaktiotyypissä vapauttaen MINUUTEISSA solun ulkopuolelle välittäjäaineita. Seurauksena tyypillinen anafylaktinen reaktio, joka on voimakkaimmillaan 10-15 minuutissa altistuksesta. No harvapa meistä homeallergikoista kuuluu anafylaktiseen reaktiotyyppiin.
*************************************************************************’’
tässä yksiKirjoittanut: harva 31.12.2006 klo 09.54
minulla anafylaksia on tullut koettua ja vasta näin jälkikäteen olen ymmärtänyt sen tilanteen. Enpä ihan helposti poikkea paikassa. Vaikea on työtänsä hoitaa, kun pitää välttää työhön liittyviä paikkoja.
***************************************************************************
Kolmea eri tyyppiäKirjoittanut: Homeherkkä 31.12.2006 klo 11.09
Noita yliherkkyysreaktioita kerrotaan olevan kolmea eri tyyppiä: ANAFYLAKSINEN REAKTIO, ANAFYLAKTOIDIT REAKTIOT JA HEREDITAARINEN ANGIONEUROOTTINEN ÖDEEMA (HAHNE). Anafylaktisen reaktiotyypin (IgE) tuottamaa ANAFYLAKSIA seuraa altistuksesta jo 10-15 minuutin kuluessa. Näin voi käydä esim. prick-testauksessa. ANAFYLAKTOIDISTEN reaktioden oirekuva on samankaltainen kuin anafylaktisessa, mutta taustana on immunokompleksivälitteinen reaktio. HANE:n syynä on perinnöllinen C1-esteraasin inhbiittorientsyymin puute, jolloin erilaiset ärsykkeet laukaisevat KOMPLEMENTTIEN AKTIVOITUMISEN. HANE-oireet muistuttavat allergiaa ja vaikeassa muodossa anafylaksiaa, vaikka siitä ei ole kyse. Onko kohdallasi kysymys anafylaktisesta vai anafylaktoidisesta reaktiosta?
*****************************************************************************’
en tiedäKirjoittanut: oireet sivuutettu 31.12.2006 klo 11.25
tt-lääkäri ei lähes vuoteen edes lukenut oirepäiväkirjaani. Tiedän, että joistakin ruoka-aineista nielu rupeaa turpoamaan tukkoon ja limaa tunkee hirveesti. Enpä ole niitä testaillut jälkeenpäin. Prick-testeissä ei näkynyt juuri mitään niihin liittyvää. Kamalin kokemus tuli tosiaan nopeasti ja jälkeenpäin uusinut samoissa tiloissa ja jo 15 min oleskelu on riittänyt sen alkamiseen. Tietty häivyn, yleensä vessaan kiireellä, aina ei edes ehdi ajoissa (ripuli, päänsärky, pahoinvointi). Tukehtumisen tunteeseen on auttanut 2 Ventolinea ja veden juominen sekä ulkoilma. Taju ei ole mennyt. Tajunnan taso on kyllä ollut mitä sattuu, huimausta ja pyörtymisen tunnetta. Eipä tee mieli testeihin edes.
*******************************************************************************
sinunKirjoittanut: oireet 31.12.2006 klo 12.26
Ei anafylaksia mene ohi pelkällä ventoliinilla, siihen tarvitaan adrenaliinia ja kortisonia. Olisikohan sinulla tullut noista tiloista astmakohtaus. Anafylaksisen shokin oireissa on kyllä vatsa-oireitakin mutta verenpaineen ja hengitysoireet ovat vaarallisempia. Keskustelehan oireistasi lääkärin kanssa, että saat niihin asianmukaisen lääkityksen.
********************************************************************************’
Minulla on kylläKirjoittanut: vaikea astma 31.12.2006 klo 12.41
mutta ei astmakohtaukseen kuulu noi muut oireet eikä ne heti häviäkään. Tiedän, että Ventoline auttaa minulla siihen astmakohtaukseen. Se muu ei ole Ventolinen aiheuttamaa, tiedän nekin sivuvaikutukset kyllä. Jäin henkiin, vältän ko. tiloja. Ihan sama mikä oli. Sovitaan sit, ettei ollu anafylaksiaa.
******************************************************************************’
jatkaaKirjoittanut: sama vielä 31.12.2006 klo 19.45
siis mulle oli tossa linkissä tosi paljon uutta tietoa tartuin tohon anafylaksiaan ku mulla on vaikeita omituisia oireita ja oikeesti pelottaa kun iskee se kylmä hiki ja kaikki.. pärjään kun nyt tiedän Kiitos tiedoista!
*****************************************************************************
mitä tarkoitatKirjoittanut: homeahdistus1 31.12.2006 klo 13.21
kun sanot että harvapa meistä homeallergikoista kuuluu anafylaktiseen reaktiotyyppiin? Miten niin emme? Tarkoitatko IgE-reaktiotyyppiä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.