Minulla on kauan ollut tosi epässänölliset menkat.. söin kyllä pillereitä.. Mutta eihän mikään ole 100%:nen ehkäisy.
Tein pariviikkoo sitten testin en odottanut vauvaa ja menkkoja ei kuulunut päätin tehdä tänään uudestaan hormooneja kai oli kertynyt lisää ja testiin tuli kaksi punaista viivaa..
Mitä teen.. Olen ite ihan pää sekaisin koko hommasta.. Olin poikakaverini kanssa 1vee yhdessä ja nyt näyttää siltä ettei todellakaan voi tulla mitään..
Luottamus on mennyt kummallakin ja petetty ollaa molemmat toisiamme..
Entisestä suhteestani on kaksi lasta ja nyt tuntuu että jaksanko minä pitää tätä lasta??
Tiedän että olen hyvin herkkä ihminen ja abortti voisi liikaa satuttaa minua elämäni aikoina jos tekisin..
Mutta tuntuu nyt niin mahdottomalta ajatella, että tälle miehelle tekisin lapsen..
Vinkkejä kiitos... Omat ajatukset ihan liian sekaisin..
Tein pariviikkoo sitten testin en odottanut vauvaa ja menkkoja ei kuulunut päätin tehdä tänään uudestaan hormooneja kai oli kertynyt lisää ja testiin tuli kaksi punaista viivaa..
Mitä teen.. Olen ite ihan pää sekaisin koko hommasta.. Olin poikakaverini kanssa 1vee yhdessä ja nyt näyttää siltä ettei todellakaan voi tulla mitään..
Luottamus on mennyt kummallakin ja petetty ollaa molemmat toisiamme..
Entisestä suhteestani on kaksi lasta ja nyt tuntuu että jaksanko minä pitää tätä lasta??
Tiedän että olen hyvin herkkä ihminen ja abortti voisi liikaa satuttaa minua elämäni aikoina jos tekisin..
Mutta tuntuu nyt niin mahdottomalta ajatella, että tälle miehelle tekisin lapsen..
Vinkkejä kiitos... Omat ajatukset ihan liian sekaisin..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mieti asiaa todella tarkkaan, onhan "harkinta-aika" onneksi melko pitkä. Lapsen kasvattaminen yksinhuoltajana ei ole mahdotonta, vaikkakin raskasta. Mietit vain asiaa itsesi ja lastesi hyvinvoinnin kannalta, älä sen perusteella "mitähän kaikki ajattelee".
Itse olen seurustellut nyt 8kk, sain 1.11 tietää olevani raskaana. Alussa abortti piipahti mielessä, mutta vain hetkellisesti. Olen aina halunnut lapsia joten ei sitä tarvinnut paljoa miettiä. Mutta kohtalo päätti toisin, kyseessä oli tuulimuna joka abortoitiin 4vk sitten.
Sairastuin itse tuon jälkeen masennukseen.
Sinun kannattaakin ajatella, oletko valmis siihen, että jos nyt keskeytät raskauden, et voi mennä takuuseen siitä saatko enää ikinä lisää lapsia? Jos taas pidät lapsen, jaksatko häntä yksin hoitaa, jos isä ei ole kelvollinen tai valmis isäksi?
Voimia sinulle ja perheellesi, päätös tulee olemaan varmasti vaikea.
Omakohtaista kokemusta täälläkin löytyy. Eli vuosia sitten "ehkäisy petti" täälläkin ja itse päädyin aborttiin. Olin silloin vielä opiskelija ja minulla oli on off- suhde erään tyypin kanssa. Kun huomasin olevani raskaana, päätös oli helppo. En olisi voinut kuvitellakaan tekeväni lasta tälle miehelle ja siinä elämäntilanteessa. Joillekin abortti on vaikea päätös, toisille helpompi. Itselleni se oli ainoa oikea päätös, enkä todellakaan ole sitä katunut.En olisi ollut silloin valmis äidiksi enkä yksinhuoltajaksi.
Muutamia vuosia tämän jälkeen sain lapsen ja jäinkin yksinhuoltajaksi mutta tällä kertaa tiesin että selviydyn, niinkuin teinkin. Abortista ei itselleni jäänyt mitään traumoja ja pystyin siis tulemaan raskaksi ihan normaalisti tämän jälkeen.
Eli viime kädessä päätös on sinun ja jos yhtään tuntuu siltä, ettet ole valmis tekemään sitä lasta niin kuuntele itseäsi ja tee päätöksesi sen pohjalta.Sitoudut kuitenkin lapseen koko loppuelämäksesi.
Halusin tuoda oman näkökantani esiin, sillä yleensähän näillä palstoilla pyritään vaan syyllistämään tyyliin"älä tee aborttia, kadut sitä jälkeenpäin". Toivottavsti teet niin kuin sinusta itsestä tuntuu parhaalta-älä anna kenenkään painostaa sinua mihinkään. Tsemppiä!
Itse olen samassa tilanteessa ja kehotan miettimään plussat ja miinukset ja tekemään sitten päätöksen joka sinusta tuntuu oikealta. Itselläni on tänään aika lääkäriin jotta saan lähetteen keskeytykseen. Meillä jo kolme lasta ja olen naimisissa mutta tilanne vahinkovauvan saamiselle on perheessämme aivan liian hankala jotta pitäisin vauva. Emme ole kovin hyvä palkkaisia ja itse olen työtön ja haen parhaillaan töitä. Mies ei jaksa enää neljättä lasta eikä taloutemmekaan ilman todellista kituuttamista. Plussasin puolitoista viikkoa sitten ja tämän ajan olen asiaa vatvonut sillä mies sanoi että päätös on minun vaikka hän hakisi aborttia. Tänä aamuna sitten tein lopulta päätöksen että meidän koko perheen hyvin voinnin ja olemassa olevien lasten tulevaisuuden taloudeellisen ja henkisen hyvin voinnin turvaamiseksi sekä koska miehestä ei olisi uuden lapsen kanssa juurikaan apua niin paras ratkaisu on hakea keskeytystä nyt kun viikkoja on vielä vähän. Kamalalle tuntuu sillä koskaan en ole ajatellut että voisin raskautta keskeyttää varsinkaan tällaisista syistä mutta nyt kun osui omalle kohdalla niin mieli onkin muuttunut.
Tsemppiä päätöksen tekoon sillä se ei ole helppo teki päätöksen kumpaan suuntaan tahansa.
..adoptio ihan mahdoton vaihtoehto?
Silloin ei tarvitsisi tehdä aborttia...
Toivottavasti löydät itsellesi sopivimman vaihtoehdon.