en ennen lapsia ymmärtänyt miksi monet äidit ns. rupsahtavat saatuaa lapsia. eivät enään huolehdi itsestään kuten ennen. päätinkin että kun minä tulen äidiksi niin minulle ei käy näin.ei äidin tarvitse näyttää"äitiltä". itse olen aina ollut todella tarkka ulkonäöstäni.
nyt huomaan itsessäni... olen lähes päivittäin ilman meikkiä(ennen meikkasin paljon ja joka päivä) päälläni on puolen päivää yövaatteet ja kun saan päälleni päivävaatteet niin nekin on löysät rumat verkkarit ja joku lököttävä paita. hiuksia muistan harjata ehkä joka toinen päivä. miten minusta tuli tälläinen. mulla ei ole kun kaksi lasta ja en muka ehdi laittautua. olen melkein aina kotona niin en jaksa vaivautua laittautumaan.(tai kiinnosta) kaikki on vastoin periaatteitani. miten saisin itseeni puhtia saada taas kroppani kuntoon ja olla taas kaunis?
nyt huomaan itsessäni... olen lähes päivittäin ilman meikkiä(ennen meikkasin paljon ja joka päivä) päälläni on puolen päivää yövaatteet ja kun saan päälleni päivävaatteet niin nekin on löysät rumat verkkarit ja joku lököttävä paita. hiuksia muistan harjata ehkä joka toinen päivä. miten minusta tuli tälläinen. mulla ei ole kun kaksi lasta ja en muka ehdi laittautua. olen melkein aina kotona niin en jaksa vaivautua laittautumaan.(tai kiinnosta) kaikki on vastoin periaatteitani. miten saisin itseeni puhtia saada taas kroppani kuntoon ja olla taas kaunis?
Vastaukset 8
Vanhimmat
pieni lapsi .Ajat muuttuvat .Elät nyt tommosta huoletonta aikaa mutta varmaan palaa vielä aika jolloin laittelet taas itseäsi :)
poika on kohta 5kk ja tyttö 3v. toivottavasti kohta taas jaksaa huolehtia ittestäänkin. (ettei tarvi juosta aina peilin ohi)heh
sama täällä.. jotenkaan sitä ei nyt jaksa lapsia varten vuoksi pakkeleita päälle heti aamusta. (mies ei tunnu huomaavan eroa siitä onko meikkiä vai ei, joten...)
Mulla ei ulkonäkö ainakaan ole niin tärkeä kuin ennen, vaikka peruskuosissa koetankin pysyä. Jotenkin makukin mennyt, ei joka päivä jaksa.
Tuntuu sitten taas kivalta laittautua kun lähtee jonnekin.
Toisaalta, olen huomannut pitäväni itsestäni muilla tapaa parempaa huolta kuin ennen, koetan pitää jaloista, hartioista, hiuksista, kynsistä ja ihosta noin muuten hyvää huolta käyttämällä kunnon voiteita ja hoitoja. Ennen en pahemmin lätrännyt.
..oletko jotenkin erityisen väsynyt tai jopa masentunut?
Tulee vaan mieleen, jos olet aiemmin ollut sellainen ei-rupsahtamista ymmärtävä ja harjaat hiuksiasikin vain joka toinen päivä. Itse olen samaa sarjaa mutta harjaan hiuksiani nykyäänkin ihan yhtä usein. En sinänsä ihmettele, että joku ei sitä jaksa tehdä - kyllä minuakin väsyttää ja on silmät usein ristissä, mutta silti normaalit arjen askareet teen kuten ennenkin. Oloni olisi entistä hirveämpi, jos en harjaisi hiuksia, söisi terveellisesti (tuntuu kropassa) jne.
Itsekin olen melkein aina kotona, joten joskus meikkaan ihan vain huvikseni kotonakin ollessa! Tai kauppareissua varten ja neuvolaan tietysti on hyvä syy tälläytyä :P ..tosin meidän neuvolatäti tuntuu tekevän diagnooseja vauva-arjesta ihmisen ulkonäön perusteella, ei kiva.
Ei kai siinä sinullakaan muu auta kuin itseään niskasta kiinni ottaminen. Minkä verran te ulkoilette? Tuli mieleen, että itselläni on tosi vetämätön olo jos nukkuisin ja olisin lötkönä koko aamupäivän - sitä on paljon virkeämpi kun herää ajoissa ja lähtee lenkille. Sitä voin suositella kokeiltavaksi, aluksi tuntuu varmasti tosi kankealta eikä huvita yhtään mutta pian huomaakin miten virkeä on, kun nousee aamulla reippaasti ja lähtee liikkeelle :)
miulla tuo tälläytyminen ja laittautuminen. Nyt kun jäin taas kotiin äippäilemään niin en kyllä aio meikkailla tai föönailla, paitsi jos on joku "meno".
Meillä nukutaan aika huonosti, joten aamulla on aika väsy.
Tärkeenä pidän kyllä oikeeta ruokavaliota ja liikuntaa, ihon ja hiusten hoitoa. Kestovärit välillä kulmiin ja ripsiin, ei tartte paljoo meikkailla.
Ei niissä lököverkkareissa mitään pahaa ole :D Mut tietty jos haluut kropan kuntoon niin sit vaan lenkille ja uimaan ja jumppaan. Siinä mielikin piristyy. Palkinnoks ostat itelles parit uudet vaattet.
Ite palaan taas normaaliin arkeen syöpöttelyjen jälkeen näin:
-Säännölliset ruoka-ajat, ei nälkäsenä oloa, sortuu helpommin herkkuihin.
-annoskoko sopiva, puolet vihanneksia. Pakasteet on käteviä, pavut ja porkkanat, parsat ja sekotukset.
-ruisleipää
-välipalat hedelmiä
-vichyä
-rasvattomat tuotteet
-päivittäin ulkoilua, 4-5km lenkkejä
-jumppaan tai uimaan pyrin menemään kerran viikossa.
Juttusi oli aivan kuin minun kirjoittama.
Ennen raskautta/synnytystä ajattelin myös että minähän en rupsahda, enkä aio näyttää nuhjuiselta äidiltä, olenhan vasta hiukan päälle parikymppinen. Noh, toisin kävi. En enää meikkaa (paitsi joskus viikonloppuisin ja tietysti jos menen kyläilemään tai juhlimaan tms.) Ennen meikkasin joka aamu. Olen yöpuvussa/kotivaatteissa suurimman osan päivästä. Vaikka ulkoilemmekin vauvan kanssa, niin heti kotiin palauttua kiskon yövaatteen päälleni (se on vaan niin helppo ja mukava vaate, kai!) Nämä ulkoiluvaatteetkin ovat aina melkeen samat, ne ainoat jotka vanhoista vaatteista päälleni enää mahtuvat.. raskauskilot edelleen siis ympärilläni. Uusia ei huvita ostaa, koska aina ajattelen että kyllä sitten huomenna aloitan laihdutuksen..niinpä!
Masennuksesta tässä ei ole kyse, niinku joku tuossa aiemmin epäili. Enemmänkin itselläni tämä johtuu (luulisin) sen oman sosiaalisen verkoston menettämisestä, eli en ole päiviä koulussa/töissä, en tapaa kavereitani samaan malliin ja itseasiassa suurin osa kavereista on jäänyt taka-alalle minun elämästäni omasta halustaan =( Niin ja ehkä se suurin ja yksinkertaisin syy tähän kaikkeen on tämä elämäntilanne, miksi meikkaisin vauvaa varten? Miksi pukeutuisin parhaimpiini, koska ne sotkeutuvat kuitenkin kuolasta, ruoasta jne?
Miestä mielyttääkseni koitan joskus laittautua ja itseäni varten jos jonnekin lähden, mutta miksi muuten vaivautua. Ainoa asia mihin minun täytyy koittaa vaikuttaa olisi painonhallinta, siitä kuitenkaan en voi syyttää kuin itseäni, niin ja hoikempana voisin taas ehkä ostaa kivempiä vaatteita =)
Tsemppiä teille äiteille, niinkun joku tuolla jossain keskustelussa mainitsi että vauva/lapsi aika on elämästämme lyhyt aika loppujen lopuksi, kyllä sen jälkeen taas ehdimme laittautua ja panostaa itseemme!
"rupsahtanut":D Eli en meikkaa arkena ja juhliinkin vain kevyesti. Enkä pukeudu mitenkään ihmeellisesti. Hiuksia kyllä harjaan, mutta tiedän jopa kampaajia, jotka harjaavat hiuksiaan vain kerran, pari viikossa. Kropastani pyrin pitämään huolta, mutten halua syömisiäni rajoittaa, joten koitan liikkua enemmän. Hyötyliikunta kunniaan. Tämä minun "rupsahdus" eli toisin sanoen rennompi ja itsevarmempi elämäntapa liittyy aikustumiseen. Sinäkin olet varmaan vain tajunnut, että elämässä on tärkeämpiä asioita kuin meikkaus ja pynttääminen. Tutkiskele itseäsi. Jos olotilasi tuntuu ahdistavalta, etkä silti jaksa tehdä asialle mitään, hanki ammattiapua, esim. neuvolakäynnin yhteydessä. Tsemppiä!
Minä päätin nuorena tyttönä, että sitte oon vanha, kun en enää viitti meikata aamulla ittiäni. Ei mitään sotamaalausta, mutta perus- silmämeikki yleississteyden luomiseksi. Tietenki myös hiusten laitto kuuluu samaan sarjaan, niinku puhtaat hampaatki.Ja aina oon sen tehny ihan ittiäni varten, kohottaa itsetuntoa ku tietää olevansa huoliteltu. Sitä ihan herää erilailla uuteen päivään, ku heti aamusta huolehtii ittensä kuntoon. Ikää nyt 38v.