Terve vaan kaikille! Poden todella outoa jännitystilaa. En ole kuullut edes tämmöisestä ja tämä on itselleni todella suuri järkytys. Pyytäisin nyt teiltä kokeneilta vinkkejä, mutta antakaahan kerron hieman tästä.
Olen todella sosiaalinen ihminen. Olen aina tykännyt olla huomion keskipisteenä ja jutella paljon eri ihmisten kanssa. luokassa pystyn puhumaan hyvin, mutta minun ongelmani ilmenevät VAIN silloin, jos tiedän, että minun pitää sanoa jotakin. Kaikki ns ekstempore jutut eivät jännitä, koska silloin ei tarvitse miettiä mitään. Mutta jos joudun sanomaan jonkun tehtävän vastauksen kaverini jälkeen, alan tärisemään ja en saa happea kunnolla. Kun vuoroni tulee tärisen aivan kamalasti ja en saa ääntäni ulos. Tämä on siksi erikoista, sillä olen ala-asteella ja yläasteella pitänyt monia puheita koulussa ja olen pitänyt niistä, ongelmat alkoivat lukio aikana! Tämä on todella haitannut sosiaalista elämääni! en ole voinut valita kursseja joita olisin halunnut, koska pelkään nykyään olemista esillä ja että joudun puhumaan! Minun piti lopettaa isos-koulutus koska en uskaltanut käydä kokouksissa, koska siellä kysyttiin aluksi kuulumisia järjestyksessä ja pelkäsin kun jouduin vastaamaan. Myös jatkokoulutuspaikkani kariutuu, koska en uskalla hakea teatterikouluun johtuen jännityspaineista. Tuntuu kuin elämästäni olisi raapaistu iso siivu, enkä pysty elämään vapaasti.
Nyt siis pikaiseen ongelmaan, minulla olisi tulevana torstaina (4.1) puhe koulussa. miten voisin valmistautua tähän jotta en jännittäisi? En myöskään ole varma uskallanko puhua vanhemmilleni, koska he pitävät minua ylisosiaalisena ja äänekkäänä! Nolottaa .. Auttaako joku hierominen esim niska-alueelta? Vai kannattaisiko ottaa vaikka rohkaisuryyppy ennen puhetta? Pikaisia vinkkejä etten tukehdu kiitos!
-Elämä pilalla?
Olen todella sosiaalinen ihminen. Olen aina tykännyt olla huomion keskipisteenä ja jutella paljon eri ihmisten kanssa. luokassa pystyn puhumaan hyvin, mutta minun ongelmani ilmenevät VAIN silloin, jos tiedän, että minun pitää sanoa jotakin. Kaikki ns ekstempore jutut eivät jännitä, koska silloin ei tarvitse miettiä mitään. Mutta jos joudun sanomaan jonkun tehtävän vastauksen kaverini jälkeen, alan tärisemään ja en saa happea kunnolla. Kun vuoroni tulee tärisen aivan kamalasti ja en saa ääntäni ulos. Tämä on siksi erikoista, sillä olen ala-asteella ja yläasteella pitänyt monia puheita koulussa ja olen pitänyt niistä, ongelmat alkoivat lukio aikana! Tämä on todella haitannut sosiaalista elämääni! en ole voinut valita kursseja joita olisin halunnut, koska pelkään nykyään olemista esillä ja että joudun puhumaan! Minun piti lopettaa isos-koulutus koska en uskaltanut käydä kokouksissa, koska siellä kysyttiin aluksi kuulumisia järjestyksessä ja pelkäsin kun jouduin vastaamaan. Myös jatkokoulutuspaikkani kariutuu, koska en uskalla hakea teatterikouluun johtuen jännityspaineista. Tuntuu kuin elämästäni olisi raapaistu iso siivu, enkä pysty elämään vapaasti.
Nyt siis pikaiseen ongelmaan, minulla olisi tulevana torstaina (4.1) puhe koulussa. miten voisin valmistautua tähän jotta en jännittäisi? En myöskään ole varma uskallanko puhua vanhemmilleni, koska he pitävät minua ylisosiaalisena ja äänekkäänä! Nolottaa .. Auttaako joku hierominen esim niska-alueelta? Vai kannattaisiko ottaa vaikka rohkaisuryyppy ennen puhetta? Pikaisia vinkkejä etten tukehdu kiitos!
-Elämä pilalla?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ehkä terveyskeskus voi auttaa tilapäisessä hädässä.
Alkoholi ei ehkä ole kovin hyvä, mutta jos itse uskot siihen, niin ota sitten.
Hei!
Itselläni ilmeni myös samanlainen jännitys aloittaessani kurssin.Oli aika yllätys kun tällanen suulaammanpuoleinen naisihminen tärisee ja tutisee odottaessaan vuoroaan!
Ensimmäisen viikon aikana meinasin aika monta kertaa juosta pakoon, mutta sitten soitin omalle lääkärille ja selitin tilanteen perinpohjin.
Hän määräsi minulle sellaisia lääkkeitä jotka poistavat tutinan ja tärinän.Ei siis missään nimessä rauhoittavia vaan ne oli sellaisia että tunti ennen esiintymistä piti ottaa puolikas niin tiesi ainakin ettei tutisuta(sehän siinä sit jännittää kun pelkää että rupeaa tärisemään).
Lääkkeen nimeä en muista mutta sen verran tiedän että niitä käytetään myös verenpainelääkkeinä.
Eli soita ihmeessä mahd. nopeasti lääkärille(päivystävälle kenties) ja selitä asiasi ja muista painottaa ettei kyseessä ole mikään pikku juttu sinulle!
Voin kertos että kun muutaman esiintymisen on pitänyt tärisemättä niin sit pärjää ilman lääkettä! =)
Tsemppiä ja toivottavasti saat avun!
Tuossa aikaisemmin yksi vastaava puhui jostain lääkkeestä, jolla siis varmastikin tarkoitti Propralia. Se on ihan hyvä lääke: poistaa fyysisiä oireita, MUTTA ei pään sisällä jyllävää paniikkia.
Itsellä Propral toimi aikansa, mutta nyt käytän lisäksi myös Xanoria, että saan ahdistavan olon pois.
Ja neuvon sua aloittaja: koska ongelma on sulle uusi, on sulla vielä paljon toivoa! Itsellä nimittäin alkoi tämän jännittäminen juuri samalla tavalla kuin sinulla ja vielä myöskin lukiossa. Nyt olen 22-vuotias ja ongelmani on paisunut sen verran, että nykyään kaikki esiintyminen ilman lääkkeitä on mahdotonta ja jännitän myös normaaleja sosiaalisia tilanteita. Itse häpesin aikoinaan tätä minua kummastuttavaa ongelmaa ongelmaa todella paljon - olinhan (ja olen vieläkin) sosiaalinen ja puhelias ihminen. Häpeän vuoksi en kertonut siitä kellekään ja olen tässä nyt sitten vatvonut vuosia asiaa sisälläni (ainoastaan pari psykologia ja lääkäriä tietävät).
Eli suurin virhe on se, että murehdit asiaa yksin mielessäsi, koska siitä alkaa sellainen noidankehä, josta poispääsy on hemmetin vaikeaa. Et pyytänyt ehkä tämän kaltaisia neuvoja, mutta halusin vain sanoa tämän sinulle, ettei sulle kävis kuten itselleni. Eli puhu muille jännityksestäsi, käy psykologin juttusilla, aloitan pyörtämään ongelma ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan.
Ja siitä puheesta, joka sinun täytyy pitää. Vaikea sanoa neuvoja, kun sinun ei todellakaan mitään pillereitä kannata tässä vaiheessa hankkia. Itse harrastin lukiossa tota rohkaisuryyppyä ja toisaalta tämä harrastus pelasti, mut totaaliselta itseluottamukseni menettämiseltä. Tosin en halua kannustaa siihen. Koita saada vaikka koulupsykologilta aika ennen tota puhetta. Itsellä auttoi kerran ennen esitelmää psykologin tsemppaus (tosin se oli vain se yksi kerta, mutta selvisinpäs siitä edes).
Tsemppia sulle ja ota vakavasti mun puheet! Elämäni ei nimittäin ole kovinkaan ihanaa nykyään ja jännittäminen on lähes jokapäiväistä.
Niin en kyllä enää kerkeä tänään minnekkään lääkärille menemään, ja ajattelin ihan perhene kesken ensiksi puhua ennen lekurille menoa. Minulla on siis 1kk jäljellä tätä lukiota, ja varmaan viimeinen tilanne on tämä puhe joka saa minut aivan totaaliseen paniikkiin. Tietysti luokassa vastaaminenkin on todella vaikeaa, mutta tämä on eri tilanne. Luulen, että joudun turvautumaan rohkaisuryyppyyn. En muuten selviäisi tilanteesta ...
Niin piti vielä kysymäni auttaako nyt jos huomenna aamulla otan vaikka buranaa 800mg:n edestä? tai jotain muuta? Eikös nämä tavankin lääkket ssaa vähän rauhoittumaan?
nii paineet katoo t:¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Ei kofeiinia, eli ei kahvia, se lisää jännistystä ja pelkoja. Ei liian pitkiä ruokailuvälejä, ettei tule liian nopeita verensokerin vaihteluita se pahentaa tilannetta. Jos sinulla ei ole muuta ota aspiriinia , entero on vatsaystävällinen. Buranakin varmaan auttaa autonomisen hermoston herkkyyteen. Tsemppiä vaan kyllä sä siitä selviit. Vinkiksi nipistä peukalon kynnellä etusormeen varmaan onnistut.