Haluaisin tietä miksi moni vl sanoo, että kasteessa ei saa syntejä anteeksi, että se vesi ei puhdista ja että kaste ei synnytä uudesti. Raamatussa lukee ihan toista kasteesta, kuin mitä vl:t opettavat. Luther kyllä taisi olla oikeassa sanoessaan, että evankeliumi toimii useammalla tavalla eli siis syntien anteeksiantamus myös useammalla tavalla. Eli Jumala on rikas armossaan.
Ei kasteen vaikutus lopu siihen kun kerran kastetaan, vaan kasteessa välittyy se syntien anteeksiantamus jolloin ihminen saa syntejä anteeksi rukoillen, ehtoollisella ja synninpäästössäkin kastamisen jälkeenkin. Turha sanoa että kaste olisi turha juttu, ei se ole kun siitä niin monessa kohtaa Raamatussa kirjoitetaan. Kaste on hyvän omantunnonliitto eli syntien anteeksiantamuksen liitto, ts. siinä synnytään uudestaan ylhäältä, Jumala suorittaa kasteen ja kasteessa saa Pyhän Hengen. Tietenkään vl:t eivät myönnä kasteen merkitystä ja vaikutusta kuten Raamattu kasteesta opettaa, kasteesta vl:t eivät opeta Raamatun mukaan koska sanovat että siinä ei saa syntejä anteeksi eikä Pyhää Henkeä. Kyllähän sen kaikki tietää miksi vl:t niin sanovat. Siksi tietysti kun uskovat että kukaan muu ei pääse taivaaseen kuin vain vl:t ja että kenelläkään muulla uskovalla ei voisi olla synnit anteeksi, ainoastaan vl-uskoisilla. Siksi vl:t ei usko että ehtoollisellakaan saisi uskoa synnit anteeksi jokainen joka uskoo.
Toisaalta on hyvin mielenkiintoista miksi vl:t tulkitsevat kasteen vaikutusta toisin kuin Raamattu kasteesta kertoo. Omituista, koska vl:t sanovat uskovansa täysin Raamatun mukaan?
Tässä muutamia Raamatunkohtia koskien kastetta:
Luuk 3:3 Ja hän vaelsi kaikissa seuduissa Jordanin varrella ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi,
ap.t 22:16 Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.'
Mark 1:4 niin Johannes Kastaja saarnasi erämaassa parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi.
ap.t 2:38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
Ei kasteen vaikutus lopu siihen kun kerran kastetaan, vaan kasteessa välittyy se syntien anteeksiantamus jolloin ihminen saa syntejä anteeksi rukoillen, ehtoollisella ja synninpäästössäkin kastamisen jälkeenkin. Turha sanoa että kaste olisi turha juttu, ei se ole kun siitä niin monessa kohtaa Raamatussa kirjoitetaan. Kaste on hyvän omantunnonliitto eli syntien anteeksiantamuksen liitto, ts. siinä synnytään uudestaan ylhäältä, Jumala suorittaa kasteen ja kasteessa saa Pyhän Hengen. Tietenkään vl:t eivät myönnä kasteen merkitystä ja vaikutusta kuten Raamattu kasteesta opettaa, kasteesta vl:t eivät opeta Raamatun mukaan koska sanovat että siinä ei saa syntejä anteeksi eikä Pyhää Henkeä. Kyllähän sen kaikki tietää miksi vl:t niin sanovat. Siksi tietysti kun uskovat että kukaan muu ei pääse taivaaseen kuin vain vl:t ja että kenelläkään muulla uskovalla ei voisi olla synnit anteeksi, ainoastaan vl-uskoisilla. Siksi vl:t ei usko että ehtoollisellakaan saisi uskoa synnit anteeksi jokainen joka uskoo.
Toisaalta on hyvin mielenkiintoista miksi vl:t tulkitsevat kasteen vaikutusta toisin kuin Raamattu kasteesta kertoo. Omituista, koska vl:t sanovat uskovansa täysin Raamatun mukaan?
Tässä muutamia Raamatunkohtia koskien kastetta:
Luuk 3:3 Ja hän vaelsi kaikissa seuduissa Jordanin varrella ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi,
ap.t 22:16 Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.'
Mark 1:4 niin Johannes Kastaja saarnasi erämaassa parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi.
ap.t 2:38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Saako silloin aikuinen uskova kastettava synnit anteeksi kasteessa vai mitä mieltä ovat vl:t?
Augsburg tunnustus:
"Sakramentit eivät ole asetetut ainoastaan merkeiksi, joista kristityt ulkonaisesti voidaan tuntea, vaan meihin kohdistuvan Jumalan tahdon merkeiksi ja todistuksiksi, että uskomme niistä heräisi ja vahvistuisi. Sen tähden ne vaativatkin uskoa, ja niitä käytetään oikein silloin, kun ne uskossa otetaan vastaan ja niillä uskoa vahvistetaan."
Tarkoittaako "uskomme niistä heräisi" lienee uudestisyntymistä ?
Luther Sch. opinkohdissa:
" Ensiksikin evankeliumi vaikuttaa suullisena sanana, kun koko maailmaan julistetaan syntien anteeksiantamus; tämä on evankeliumin varsinainen virka...
...Kristuksen evankeliumissa säätämä synninpäästö (absolutio) eli avainten valta on myös apu ja lohdutus syntiä ja pahaa omaatuntoa vastaan. Sen vuoksi rippiä eli absoluutiota ei mitenkään saa päästää kirkosta häviämään...
...Näissä suullista, ulkonaista sanaa koskevissa opinkohdissa on lujasti pidettävä kiinni siitä, että Jumala ei anna henkeänsä tai armoansa kenellekään muuten kuin edeltävän sanan välityksellä ja myötä."
Samoja ajatuksia esiintyy esim. isossa katekismuksessa:
Pyhällä Hengellä on maailmassa sitä varten erityinen yhteisö, äiti, joka Jumalan sanalla synnyttää jokaisen kristityn ja kantaa häntä....
...Pyhä Henki on vetänyt minut siihen ja liittänyt sen jäseneksi antamalla minun kuulla Jumalan sanaa, jota edelleenkin saan kuulla. Sanan kuulemisesta alkaa pääsy pyhien yhteisöön. Ennen kuin siihen pääsimme, olimme kokonaan paholaisen omia emmekä tienneet Jumalasta ja Kristuksesta yhtään mitään.
perusteellisesti paneutunut nimenomaan kasteeseen, koska olin aikoinani melkeimpä "kastefanaatikko". Olen ollut siis tunnustuksellinen luterialinen. Kun asia minulle selvisi, niin kaksi muutakin ns. tun. luterialista kääntyi elävään uskoon.
Raamattu puhuu kaikkiala, kuinka me uskon kauta saimme luvatun hengen(Gal.3:14). Tämä tapahtuu aina PyhänHengen viran kautta:
2.kor.3:6. Joka meitä soveliaiksi tehnyt on Uuden Testamentin virkaa pitämään, ei puustavin, vaan Hengen; sillä puustavi kuolettaa, vaan Henki tekee eläväksi...8. Miksi ei siis paljoa enemmin sillä viralla, joka hengen antaa, pitäisi kirkkaus oleman? (Tämä lyhyesti).
Otetaan ensiksi noita antamiasi Raamatun kohtia:
apt.22:16. Ja mitäs nyt viivyttelet? Nouse ja anna sinus kastettaa ja pestä pois sinun syntis, ja huuda avuksi Herran nimeä.
V: Kohta ei puhu vesikasteesta, vaan Pyhän Hengen kasteesta. Tämän todistaa oikeaksi se, että toisessa kohden puhutaan tästä laajemmin:
Apt.9:17. Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.
18. Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin.
- Eli Paavali sai Pyhän Hengen kasteen, ennen vesikastetta. Korneliuksen tapahtumahan oli samankaltainen:
Apt.10:44. Kuin Pietari vielä näitä puhui, lankesi Pyhä Henki kaikkein niiden päälle, jotka puheen kuulivat.
45. Niin ne uskovaiset ympärileikkauksesta, jotka Pietarin kanssa tulleet olivat, hämmästyivät, että pakanainkin päälle Pyhän Hengen lahja vuodatettiin.
46. Sillä he kuulivat heidän kielillä puhuvan ja Jumalaa ylistävän. Niin vastasi Pietari:
47. Taitaako joku kieltää näitä, jotka ovat niin Pyhän Hengen saaneet kuin mekin, vedellä kastamasta?
Apt.2-luku
38. Vaan Pietari sanoi heille: tehkäät parannus, ja antakaan jokainen itsensä kastaa Jesuksen Kristuksen nimeen, syntein anteeksi antamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. 39. Sillä teille ja teidän lapsillenne on tämä lupaus annettu, ja kaikille, jotka taampana ovat, kutka ikänä Herra meidän Jumalamme kutsuu…
41. Jotka siis mielellänsä hänen sanansa ottivat vastaan, ne kastettiin; ja sinä päivänä lisääntyi lähes kolmetuhatta sielua.
V: Eli tässäkin on ensin, parannuksen teko ja usko ja sitten kaste.
Tunnustuskirjoissamme sanotaan: "Myös ne jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä" (s.276 kohta 7).
Ymmärtäisin, että Johanneksen kasteelekkin tässä vaaditaan hedelmiä:
Luuk.3:12. Mutta Publikanit tulivat myös antamaan heitänsä kastaa ja sanoivat hänelle: Mestari, mitä meidän pitää tekemän?
13. Vaan hän sanoi heille: älkäät enempää vaatiko kuin teille säätty on.
14. Niin kysyivät myös häneltä sotamiehet, sanoen: mitä myös meidän pitää tekemän? Ja hän sanoi heille: älkäät kenellekään väkivaltaa taikka vääryyttä tehkö, ja tyytykäät palkkaanne.
15. Mutta kuin kansa odotti, ja kaikki ajattelivat sydämessänsä Johanneksesta: lieneekö hän Kristus?
16. Vastasi Johannes, sanoen kaikille: minä tosin kastan teitä vedellä; mutta minua väkevämpi tulee, jonka kengän nauhoja en minä ole kelvollinen päästämään: hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä ja tulella.
Voisipa ottaa tähän myös yhden hyvin monista selkeistä kohdista:
1.kor.4:15. Vaikka teillä Kristukseen uskovina olisi tuhansia kasvattajia, teillä on vain yksi isä. Minähän teidät olen evankeliumia julistamalla synnyttänyt Kristukseen Jeesukseen uskoviksi.
Ja kuitenkin Paavali oli kastanut korintossa vain muutaman: 1.kor.1:16. Niin, Stefanaan perhekunnan olen myös kastanut, mutta ketään muuta en muista kastaneeni.
17. Eihän Kristus lähettänyt minua kastamaan vaan julistamaan evankeliumia, ei kuitenkaan viisain puhein, koska Kristuksen risti silloin menettäisi merkityksensä.
--Eli "Paavali" oli synnyttänyt korintialaiset elävään uskoon, julistamalla evankeliumia ja kastanut vain muutaman korintossa.
Mitä kaste sitten on? Kaste on hyvän omantunnonliitto Jumalan luona. Eli kasteelle mennään sovitettuna ja hyvällä omallatunnola. Jumalahan on tehnyt siinä hyvänomantunnonliiton ihmisen kanssa. Koska pienet lapsetkin ovat sovitettuja (Room.5:18) ja siten uskovat (Matt.18:6), kuuluu heillekkin kasteen armoliitto, jonka he ottavat uskolla vastaan. Parannusta tehdän sitten uskon ja ymmärryksen kautta omista tekosynnistä. Pienet lapset syntyvät siis kaksiosaisina maailmaan, syntisinä ja Jeesuskessa Kristuksessa (Room.5:15).
Kaikki kansathan syntyvät Ziionissa, joka ainoa on siellä syntynyt (ps.81). Kasteessa Jumalan tunnustaa uskovaisen ja pienen lapsen omakseen. Siinä siunataan ihminen kolmiyhteisen Jumalan nimeen (2.Moos.20:24). "mihinkä paikkaan ikänänsä minä säädän minun nimeni muiston, sinne minä tulen sinun tykös, ja siunaan sinua".
Tässä lyhyesti jotain ns. luterilaiselle.
Seurakunnasani opetettua:
Laestauduis Ja Luther opettivat lapsikasteen olevan raamatullinen, koska he uskovat. Vanhoillislestadiolainen käsitys on Raamatun ja luterilaisen opin mukainen.
Raamattu puhuu hyvin kauniisti lapsen autuaallisesta tilasta: ” Sinä olet vetänyt minut ulos äitini kohdusta. Sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla. Sinun päälles (huomaasi) minä olen heitetty äitini kohdusta. Sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta” (ps.22:10-11).
”Minä tunsin sinun jo ennen kuin minä sinun valmistin äitis kohdussa, ja pyhitin sinun, ennen kuin sinä äidistäs synnytkään” (Jer.1:5).
Noilla 2 Sam 12:23 jakeen sanoilla "Minä menen hänen tykönsä, mutta ei hän palaja minun tyköni" Davidin ympärileikkaamaton lapsi pääsi taivaaseen. Samalla David itse tunsi olevansa armahdettu noinkin suuresta rikoksesta kuin huoruudesta ja Urian murhaamisesta. Kertoo sovituksesta Vanhan Testamentin ajalla, sekä samalla sen, että kastamaton lapsi on autuas.
Martti Lutherin kirje kahdelle papille (Kirjassa Huovinen "Kaste ja "usko": Mutta meillä on Raamattu , joka sanoo, että lapset kyllä saattavat ja voivat uskoa, vaikka he eivät puhukkaan, eikä heillä olekkaan järkeä. niimpä Raamattu kertoo psalmissa 72 (ps.106:37), kuinka juutalaiset uhrasivat poikiaan ja tyttäriään epäjumalille ja vuodattivat näin viattoman veren. Jos se on ollut viaton veri (kuten teksti sanoo), niin lapset ovat varmasti olleet puhtaita ja pyhiä, ja sellaisia he eivät ole voineet olla ilman Henkeä ja uskoa. -Jos joku on Jumalan oma ja pyhittämä, on hänelläkin Henki ja usko.
Kertomus Mooseksesta ja hänen vaimostaan Sipporasta, sekä heidän pojastaan (2.Moos.4:24-26), antaa puhuttelevan kuvan sakramentin hylkäämisestä. Jumala oli kutsunut Mooseksen Midianin maasta johdattamaan kansaansa Israelia Egyptin orjuudesta. Matkalla yöpaikassa tapahtui, että Herra hyökkäsi Mooseksen kimppuun ja tahtoi tappaa hänet. Silloin hänen vaimonsa Sippora suoritti pojalleen ympärileikkauksen ja kosketti esinahalla Moosesta alhaalta sanoen: "veriylkä ympärileikkauksen tähden". Tuomio ei kohdistunut lapseen, vaan sakramentin laiminlyöneeseen isään.
Room.6-Luvun erityinen, voimakas sanoma on opetus pyhityksestä. Valaistaessaan kristityn vaellusta Paavali yhdisti siihen kasteen velvoittavan merkityksen. Kasteen kautta kristitty on haudattu Kristuksen kanssa kuolemaan. Kun olemme osalliset yhdenkaltaiseen kuolemaan, nousemme kuolleista kuten Kristus (Room.6:4-5). Jumala herätti meidät uuteen elämään omistaessamme Kristuksen kuoleman ja elämän uskon kautta (Room.6:4; Kol.2:12). Kaste opettaa ja muistuttaa Jumalan lapsia, että heidät on liitetty Kristuksen kanssa hänen yhtäläiseen kuolemaansa ja elämäänsä, omistaessamme hänen kuolemansa ja elämänsä uskon kautta. Kristuksen sovituskuolema on kertakaikkinen kuolema synnille, mutta hänen elämänsä on elämää Jumalalle (Room.6:10). Näin tulee uskon kautta tietää,, että Jumalan lapset ovat kuolleet synnille, mutta elävät Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme (Room.6:11).
Jeesus sanoi: ”Se uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark.16:16). Tässä Yhteydessä on vielä todettava, että kasteen halveksiminen ja hylkääminen kadottaa (Augistinus ja Luther).
Luther kirjoittaa samassa Hengessä katekismuksessa: Mitä merkitsee tällainen kastaminen? Se merkitsee, että vanhaihminen meissä on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja kaikkien syntien ja himojen kanssa kuoletettava ja että sijaan on noustava uusi ihminen, joka elää vanhurskaudessa ja puhtaudessa iankaikkisesti Jumalan edessä.
Näin kaste kantaa pelastettua, kuten vesi kantoi jo vanhurskaita ihmisiä Noan arkissa ensimmäisen maailman aikana.