Okei, sori kun kysyn ihan peruskauraa, mutta kun ei selkene vielä meikäläiselle. Saa selittää mahd. lyhyesti / selkeästi...
Osingot: ovatko ne siis peräisin jutusta nimeltään Oma (Vapaa) Pääoma (o-pääoma edell.kausien voitto t-kauden voitto)?
Eikö ole näin että tuota ei kannata vetää överiksi, vaan pitää sitä säästössä kun sitä kuitenkin saattaa jossain vaiheessa tarvita?
Tuo kuitenkin sitten kerääntyy vasta ajan mittaan jos/kun voittoa pikkuhiljaa alkaa tulemaan?
Ja mitä isompi luku on tuo Oma Pääoma, sitä enemmän se "perinteinen" 9% sitten käytännössä on?
Mitä on ne muutamat tärkeimmät asiat jotka Oy pystyy vähentämään verotuksessa?
Mikä on "poiston" lyhyt määritelmä?
Kuinka monta prosenttia tilikauden voitto kannattaa olla liikevaihdosta, että voisi sanoa olevan tervettä touhua? (tarkoitan Voitto / L-vaihto = %)
Mitkä on ne muutamat tärkeimmät sudenkuopat Osakeyhtiöissä, mitä ei heti tule ajatelleeksi?
Osingot: ovatko ne siis peräisin jutusta nimeltään Oma (Vapaa) Pääoma (o-pääoma edell.kausien voitto t-kauden voitto)?
Eikö ole näin että tuota ei kannata vetää överiksi, vaan pitää sitä säästössä kun sitä kuitenkin saattaa jossain vaiheessa tarvita?
Tuo kuitenkin sitten kerääntyy vasta ajan mittaan jos/kun voittoa pikkuhiljaa alkaa tulemaan?
Ja mitä isompi luku on tuo Oma Pääoma, sitä enemmän se "perinteinen" 9% sitten käytännössä on?
Mitä on ne muutamat tärkeimmät asiat jotka Oy pystyy vähentämään verotuksessa?
Mikä on "poiston" lyhyt määritelmä?
Kuinka monta prosenttia tilikauden voitto kannattaa olla liikevaihdosta, että voisi sanoa olevan tervettä touhua? (tarkoitan Voitto / L-vaihto = %)
Mitkä on ne muutamat tärkeimmät sudenkuopat Osakeyhtiöissä, mitä ei heti tule ajatelleeksi?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tokko noi noin vaikeita kyssäreitä oli? Kaikki apu otetaan nautinnolla vastaan.
työaikana on mukavampi vastailla (kun en itse enää ole yrittäjä). Malttia, kyllä noihin vastauksia tulee.
Osingot: olet aivan oikeassa, käytännössä se menee juuri osakepääoma voitot/tappiot. Joitakin poikkeuksia on, mutta ei nyt aleta heti halkoa hiuksia. Pajatsoa ei kannata tyhjentää joka vuosi vaan mieluummin kerryttää sinne jonkin verran pesämunaa jotta nettovarallisuus ja omavaraisuusaste pääsee kasvamaan.
... vähentämään oy:n verotuksessa? No periaatteessa kaikki mikä liittyy liiketoimintaan. Tai ihan siis käytännössäkin kaikki, mutta henkilökohtaisten menojen kanssa kannattaa olla varovainen ettei mene peitellyn osingonjaon puolelle. Se on kallista sekä yhtiölle että saajalle.
Poisto lyhyesti: meno-tulo -teoria on sitä että meno kirjataan sille kaudelle jolla se kerryttää tuloa. Jos ostat jonkin kalliin laitteen jota käytät yhtiössä työn tekemiseen, et kirjaa koko hankintaa kerralla tuloslaskelmaan kuluksi vaan taseeseen käyttöomaisuudeksi. Tätä omaisuutta poistetaan tiettyjen sääntöjen mukaan tietyssä ajassa. Poistaminen = taseessa olevan käyttöomaisuuden kirjaaminen kuluksi tuloslaskelmaan sitä mukaan kuin tuo omaisuus kuluu.
Voittoprosentteja on mahdoton määritellä, riippuu niin hirveän monesta asiasta. Millä alalla toimit, millainen kulurakenne yhtiöllä on ja niin edelleen. Verottajahan pitää tilastoa alakohtaisesti ja seurailee että jos jollakin yrityksellä on liian pieni voitto keskimääräiseen verrattuna, herää epäilys siitä että ehkä osa tuloista ei mene kirjanpidon kautta vaan kulkee ns. pimeästi.
Sudenkuoppio Oy:ssä? Jaa-a, ehkä se että osakkeenomaistaja(t) ei tajua että oy on erillinen oikeushenkilö ja sillä on oma talous, omat varat ja velat. Siis että yhtiön rahoja ja omia rahoja ei saa sotkea keskenään.
Hyviä kysymyksiä kaikki, ihan turhaan kainostelet esittää näitä.
Ja hyviä vastauksia myös. Voittoprosentteihin vielä lisäisin, että niitä ja muita tunnuslukuja voi vertailla muihin saman toimialan yhtiöiden keskiarvoihin, josta voi olla jotain apua esim. oman yhtiön taloushallinnan tavoitteiden asettamisessa ja mahdollisten epäkohtien huomaamisessa. Eri yhtiöt ovat kuitenkin erilaisia, toimivat eri ympäristöissä ja eri tilanteissa, joten jokaisessa on omat erityispiirteensä, eri ongelmansa ja eri mahdollisuutensa. Teoriassa tietenkin perussääntönä tietenkin voisi sanoa, että odotettujen tuottomahdollisuuksien vrt. kustannuksiin tulisi pitkällä tähtäyksellä olla paremmat kuin minkä tahansa vaihtoehtoisen sijoituksen odotettu tuotto (samalla riskitasolla).
Sudenkuopastakin olen samaa mieltä. Ehkä asenne, että ymmärtää olevansa yhtiön työntekijä, jonka velvollisuudet ovat toimia yhtiön hyväksi, on oikea tapa suhtautua yhtiöön... sitä, että omistiko sen itse kokonaan tai ei ollenkaan, ei kannata ajatella muuten kuin omien vastuidensa kautta (riittää siihen, että unet jäävät usein vähiin).
Osinkoja voi jakaa vapaan oman pääoman puitteissa. Eli periaatteessa vain voittovaroista. Kun lasketaan verovapaan osingon määrää, se on se 9 % nettovarallisuudesta ja nettovarallisuus on yleensä sama kuin oma pääoma.
Nettovarallisuus ei suinkaan ole sama kuin oma pääoma, vaan, ihan nimensä mukaisesti:
varat-velat = nettovarallisuus.
Olet esim. tehnyt suuren investoinnin käyttäen yrityksen tuomia rahoja (eli et ole tehnyt velkaa)nostaa se nettovarallisuutta.
Tästä sitten lasketaan verovapaan osingon määrää
Mutta tuohon lasketaan kuitenkin mukaan itse osakepääoma? Eli se mikä siellä siis on tavallaan "sisässä" tai "pohjalla"?
Mutta muuttaako se esim. mitään jos vaikka tämä osakepääoma on lainapääomaa, osaksi tai kokonaan?
Entä mitäs käytännössä tapahtuu jos firma hörppää vettä ja uppoaa? Kun kerran Oy:n varat on niin erillään esim. yhtiön pääomistajan varoista, niin jos pahimmassa tapauksessa firmalla olisi esim. paljon velkaa - siirtyykö ne kaikki tämän epäonnisen harhaanjohtajan niskoille ja kärsii siitä lopun ikänsä?
Osakepääoma ei oikein voi olla velkaa; se on maksettava sisään osakeyhtiötä perustettaessa, ihan kirjaimellisesti.
Velat sinällään on kirjattuna yhtiön taseeseen ja siis vähentävät nettovarallisuutta.
Jo tuosta hörppäämisestä sitten. Mitä yhtiön on asettanut lainojensa vakuudeksi? Onko siellä omistajan omakotitalo vaiko osakeyhtiön liiketila? Näillä vakuuksilla / takauksilla laina katetaan, ja jos yrittäjä on sitoutunut vakuuksiin on hän sitoutunut velkaankin, loppuun asti.
No niin tietenkin joo. Näinhän sen täytyykin mennä. Jep jep...
"Olet esim. tehnyt suuren investoinnin käyttäen yrityksen tuomia rahoja (eli et ole tehnyt velkaa)nostaa se nettovarallisuutta."
eihän se mitään varallisuutta nosta. Yrityksen varallisuus vaan muuttaa muotoa. Rahavarat vähenee investoinnin verran.
Yleisesti: nettovarallisuus on yhtä kuin oma pääoma noin 99.9% tapauksista.
Mites on koska osinkoja voi nostaa. Heti tilinpäätöksen jälkeen vai pitääkö odottaa että verottaja sen on käsitellyt. Voiko nyt sitten 2006 osinkoja nostaa jo nyt keväällä.
Ensin tilinpäätös pitää laatia ja tilintarkastuttaa. Tämän jälkeen hallitus käsittelee tilinpäätöksen ja tekee ehdotuksen osingon määrästä. Tämän jälkeen yhtiökokous hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää osingot sekä niiden maksuajankohdan.
Mutta pitääkö osingonjako kiertää vielä verottajallakin silleen että yrityksen verotus vuodelta 2006 olisi valmistunut?
Ensin tehdään tilinpäätös, sitten hallituksen pöytäkirja, jossa tehdään esitys voitonjaosta. Tämän jälkeen paperit tilintarkastajalle ja kun tilintarkastus on ok, pidetään varsinainen yhtiökokous, jossa päätetään osingonjaosta. Heti yhtiökokouksen jälkeen osingon saa maksaa osakkaille. Verotoimistoon lähetetään kopio yhtiökokouksen pöytäkirjasta ja tammikuun lopussa tehdään osingonjaon vuosi-ilmoitus.
Ohjeesta http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=4783;57704
Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan siten, että yhtiön tarkistettu nettovarallisuus jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Nettovarallisuus saadaan, kun taseen varoista vähennetään velat. Pohjana nettovarallisuuden laskemisessa on aina osingon nostettavissaolovuotta edeltävänä vuonna päättyneen tilikauden tase.
Esimerkki:
Yhtiön tilikausi päättyi 31.3.2006. Yhtiökokous teki 30.6.2006 päätöksen osingonjaosta. Osinko oli nostettavissa heti. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan edeltävän vuoden eli 31.3.2005 päättyneen tilikauden taseesta.
... siis saako osinkoa nostaa vasta kahden vuoden päästä?
eli kalenterivuosi ratkaisee.
Sama esimerkki eri päivämäärin:
Yhtiön tilikausi päättyi 31.12.2006. Yhtiökokous teki 1.1.2007 päätöksen osingonjaosta. Osinko oli nostettavissa heti. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan edeltävän vuoden eli 31.12.2006 päättyneen tilikauden taseesta.