Hei!
Onko kukaan panikkihäiriöisistä tullut ajatelleeksi sitä, mitä vaikuttaa se mitä me syömme ja juomme. Nimittäin, kun olen syönyt jotakin kunnon hapanmaitotuotetta tai käyn kunnon lenkillä, jossa elimistö tulee maitohapoille, saan n. 5-6 tunnin jälkeen paniikkikohtauksen, aivan samanlaisen kun te muutkin kirjoittajat. Voi olla joku muukin mikä paniikin laukaisee mm. hiilidioksiidi (ahtaassa linja-autossa) tai pakokaasut, kolajuomat tai muu voimakasvaikutteinen ravintoaine. Siitä mikä tuohon kohtauksen tuloon kulloinkin vaikuttaa, onkin vaikea tunnistaa koska se yllättää monien tuntien jälkeen ja missä vaan. Sitä voi hyvin alkaa syyttämään sen hetkistä tilannetta. Olen seuraillut omaa panikkiani jo n. 15 v:n ajan ja saanut tällä tavoin monia asioita selvitettyä, huom. omalla kohdallani. Tästä tulee helposti se tuntuma, että sitä alvariinsa tarkkailee itseänsä, mutta tässä täytyy pitää kokoajan silti ikään kun järki päässä eikä anna itsensä hetkuilla ja antaa kaikille ajatuksille ja olettamuksille valtaa, vaikka vaikeaahan se on. Paniikkikohtaus on kyllä sen verran kamala, että sitä yrittää kaikkensa estääkseen sen.
Tästä maitohaposta ym. vaikutuksesta sain joskus jo vuosia sitten vinkin eräästä paniikkihäiriötä koskevasta esitteestä, jonka sain terveysaseman esitelokerosta. Tulee vaan mieleen onko kenelläkään samanlaisia kokemuksia tai tietoja joita voi käyttää hyväkseen ja näin voisi ainakin hiukan helpottaa elämäänsä.Tietysti pieni lääkitys auttaa tasoittamaan kohtausta edellämainituissakin tilanteissa.
Onko kukaan panikkihäiriöisistä tullut ajatelleeksi sitä, mitä vaikuttaa se mitä me syömme ja juomme. Nimittäin, kun olen syönyt jotakin kunnon hapanmaitotuotetta tai käyn kunnon lenkillä, jossa elimistö tulee maitohapoille, saan n. 5-6 tunnin jälkeen paniikkikohtauksen, aivan samanlaisen kun te muutkin kirjoittajat. Voi olla joku muukin mikä paniikin laukaisee mm. hiilidioksiidi (ahtaassa linja-autossa) tai pakokaasut, kolajuomat tai muu voimakasvaikutteinen ravintoaine. Siitä mikä tuohon kohtauksen tuloon kulloinkin vaikuttaa, onkin vaikea tunnistaa koska se yllättää monien tuntien jälkeen ja missä vaan. Sitä voi hyvin alkaa syyttämään sen hetkistä tilannetta. Olen seuraillut omaa panikkiani jo n. 15 v:n ajan ja saanut tällä tavoin monia asioita selvitettyä, huom. omalla kohdallani. Tästä tulee helposti se tuntuma, että sitä alvariinsa tarkkailee itseänsä, mutta tässä täytyy pitää kokoajan silti ikään kun järki päässä eikä anna itsensä hetkuilla ja antaa kaikille ajatuksille ja olettamuksille valtaa, vaikka vaikeaahan se on. Paniikkikohtaus on kyllä sen verran kamala, että sitä yrittää kaikkensa estääkseen sen.
Tästä maitohaposta ym. vaikutuksesta sain joskus jo vuosia sitten vinkin eräästä paniikkihäiriötä koskevasta esitteestä, jonka sain terveysaseman esitelokerosta. Tulee vaan mieleen onko kenelläkään samanlaisia kokemuksia tai tietoja joita voi käyttää hyväkseen ja näin voisi ainakin hiukan helpottaa elämäänsä.Tietysti pieni lääkitys auttaa tasoittamaan kohtausta edellämainituissakin tilanteissa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
että ruoka voisi laukaista tilanteen, eikä minulla ole ainakaan kokemuksia siitä..
Mutta sen tiedän, että paniikkioireet ei tule noin vaan, vaan sen taustalla on aina jotain.. Ja kuulemma (terapeutin mukaan), oireet saa pois, kunhan terapia menee tarpeeksi pitkälle..
mulla alkoi ilmestyä noita paniikkikohtauksia noin puol vuotta sitten.Samoihin aikoihin sain töissä siirron toiselle osastolle jossa joudun olemaan liuottimien käryssä.Aluksi ei ollut mitään oireita mutta nyt on alkanut tulla huimausta ja hengenahdistusta.Olen myös ruvennut "pelkäämään" töihin lähtöä koska pelkään että ahdistava olo iskee.Näitä ahdistusolotiloja saattaa tulla myös ihan kotosalla.Muttta voiskohan noi liuotinkäryt laukaista jonkun kohtauksen?Muilla työkavereilla ei tälläsiä oireita ole.
Ne voi laukaista sen takia kohtauksen kun sä kuvittelet että ne laukaisis.
Olen teidän kanssanne erimieltä asiasta.
Ensinnäkin, miksi joku ammatti-ihminen olisi laittanut viralliseen esitteeseen, paniikkia laukaisevaan kohtaan, aineista jos ei asialla olisi mitään perää. Toiseksi, on tullut asiasta itselleni jo vuosien kokemus. Viimeksi kun sain paniikkikohtauksen, heräsin yöllä omaan avun huutooni ja olo oli ihan karmee. Mietin syytä, niin huomasin, että illalla lenkillä käydessäni innostuin juoksemaan niin, että hiki tuli pintaan ja kroppa meni maitohapoille. Normaalisti kävelen, sillä olen huomannut tuon asian jo vuosia sitten. Sitä vain tahtoo unohtaa asian kun kuluu pitkä aika edellisestä vastaavanlaisesta tapauksesta.
Sitten olen vielä herännyt yöllä painajaisuneen ja mulla on ollut hengenahdistusta ja ylihengitystä tai muita paniikkioireita, edellisenä päivänä syömistäni maitohappotuotteista, ilmeisesti.
Tuskin unissni tarkkailen itseäni ja kohtauksiani sillä käyn nukkumaan ihan hyvillä mielin muistamatta mitään itsetarkkailua.
Tuossa henkilöt, jotka kirjoittivat kahvista ja kemiallisista käryistä, vaikuttaisivat olevan samoilla linjoilla, sillä tosiaankin onhan se syy meissä itsessämmekin kun olemme herkkiä, mutta täytyy olla myös joku joka meidät laittaa reagoimaan tietyllä tavalla. Niin kun aiemmin kerroin noista pakokaasuista ja hiilidioksiidista, uskon että asiassa voi olla vinha perä. Parhaiten sen selvittää itselleen seuraamalla asiaa, asiallisesti ilman mitään tunnekuohuja.
Uskon myös, että jostakin löytyy asiaan lisätietoa, jatketaan...
kun ei kiinnitä huomiota itseensä koko aikaa,että miltäköhän tuntuu ?
Paniikkihäiriön voi laukaista esim. liiallinen kahvinjuonti, se tieto on ilmeisesti ihan lääketieteellisesti todettua. Muistaakseni myös tupakointi altistaa, joten miksei muutkin aineet kuten liuottimet ainakin herkistä ja provosoi kohtauksen alkua. Elimistö kun on psykofyysinen kokonaisuus, siitä ei pääse mihinkään. Itse sain kerran järkyttävän pan.kohtauksen, kun olin juonut vahvaa kahvia ueamman kupin peräkkäin, mitä en koskaan yleensä tee. Siitä noin ½ h niin kohtaus iski.
mulla kahvinjuonti tuo paniikkioireita. jos aamulla juon pari mukillista, niin iltapäivällä alkavat oireet viimeistään.
Nyt olen ollut juomatta, ja heti on helpompaa, vaikkei oireetonta välttämättä.
Voisikohan D-vitamiinin syönti saada oirehtimaan? Söin vkon verran D-vitamiinia, ja joka päivä oli karmeat oireet! Kun lopetin syönnin, oireet harvenivat "normaalitasolle".
D-vitamiiniahan syödään piristämään oloa, joten voisiko se jotenkin kiihdyttää mieltä että oireita alkaa tulla??
ainakin lääkäri sano että d-vitaamiini vaikuttaa mielialaan piristävästi joten en jaksa uskoa että se laukasee mitään kohtauksia.
Kaikki on mahdollista, yks sopii yhdelle ja toinen toiselle. Kukaan ei lääkäri, ei terapeutti eikä kukaan muukaan voi meille sanoa mikä yksittäiselle henkilölle sopii tai on sopimatta, niin tässäkin asiassa. Paljon mahdollista, että D-vitamiini ei sovikkaan juuri jollekin. Itselleni ei sovi kromi tai tuote joka sisältää runsaasti sitä, saan kovan masennuksen tapaisen olon siitä, en paniikkihäiriötä, mutta maailma ja koko elämä on aivan "mustaa". Tunnen myöskin henkilön, joka ei siedä purjosipulia, hän saa siitä oireita ja paljon on niitä joille ei jokin aine sovi. Olemme yksilöitä ja meidän on viisainta kokeilla mikä sopii ja mikä ei. Tietenkin siitäkin voi muodostua yksi itsensätarkkailuasia, mutta jos jokin tuntuu aiheuttavan jotakin häiriötä on viisainta jättää se pois tai korvata se toisella.