ääripäät ja

Noinhan tuo kanssaihmisten luokittelu menee. Vaikka olenkin lievästi ylipainoinen ja ikääkin on jo reippaasti, lohduttaudun sillä että tutkimuksissa minut on todettu keskitasoa älykkäämmäksi, puhukoon muut mitä haluaa.

Eniten minua harmittaa etten pysty tukielinsairauksieni takia liikkumaan niin tehokkaasti kuin olisi tarpeen. Siksi olen opetellut vastaavasti syömään vähemmän ja terveellisemmin. Tuolla olen saanut hiljalleen painoa pois.

Nuo kiireestä johtuneet epäterveelliset ruokailutavat olen välttänyt sillä että minulla on pakasteessa itse tehtyjä terveellisiä ruoka-annoksia. Kun ei ehdi tekemään ruokaa, sulatan annoksen pakkasesta. Annokset on vielä mitoitettu pienemmiksi kuin nuo kaupan einesruuat. Jos joskus tekee mieli pitsaa, ostan tuollaisen pienen einespitsan. Tuleehan sitä joskus herkuteltua, mutta vastaavasti sitten huomioin sen sitten seuraavien päivien ruuissa.

ja molemmissa ääripäissä on noita kaikkia ominaisuuksia, voi olla hyvin usenkin niin että on kaunis hoikka ihminen, mutta tyhmä, laiska, piittaamaton, ei käy töissä, makaa päivät päästään velttona sohvalla. Toki velttoja on siis myös lihavissa, mutta ihmisiä yhtä kaikki. Luulenpa että meistä kaikista, kaiken kokoisista, löytyy kaikenlaisia piirteitä, ei ole yhtä oikeaa. Sehän olisi mahdottomuus, että vain lihavissa esiintyisi kaikki huonot ihmisen piirteet ja vain hoikissa hyvät, kuitenkin koko ajan syntyy niin hoikkia kuin lihaviakin uusia ihmisiä ja koko ajan kuolee lihavia, kuin myös niitä hoikkia kauniita, jotka niin huolehtivat terveydestään. Luulisi että jos vain lihavat sairastavat ja kuolevat, olisimme jo ajat sitten kuolleet sukupuuttoon ja hoikat vastaavasti eläisivät ikuisesti. Onneksi tämä elämä on kuitenkin tarkoitetu kaiken kokoisille ja kaiken näköisille ihmisille. Ollaan siis iloisia olemassa olostamme kaikkine vikoinemme.

Pienikin lihavuus tappaa varmasti.