pakkohoidoista. Ihan hyvällä omatunnolla voi sanoa, että systemaattisella potilaiden sairaiksi selitämisella vaikka mitään oireita ei olekkaan aiheutetaan suurta tuskaa eniten potilaille itselleen ja sitten tämän omaisille.
Selittäminen on systemaattista ja hyvin usein laitetaaan potilaiden suuhun sanoja sairaskertomuksissa, jotta saataisiin perustelut pakkohoidolle. Hoitajat ovat montakin kertaa mielistelläkseen esimiehiän kirjoittaneet havaintojaan sairaskertomuksiin sepittämällä potilaan käytöksn kummallisuuksia, joita ei ole tapahtunutkaan. Ja nämä sepitelmät tukevat tietysti paikallisen jumalan eli osastonlääkärin pahsti pieleen menneitä tulkintoja tai suoranaisia väärennöksiä.
Tässä yleisesti sairaaloiden arkea. Mädännäistä hallintoa.
Selittäminen on systemaattista ja hyvin usein laitetaaan potilaiden suuhun sanoja sairaskertomuksissa, jotta saataisiin perustelut pakkohoidolle. Hoitajat ovat montakin kertaa mielistelläkseen esimiehiän kirjoittaneet havaintojaan sairaskertomuksiin sepittämällä potilaan käytöksn kummallisuuksia, joita ei ole tapahtunutkaan. Ja nämä sepitelmät tukevat tietysti paikallisen jumalan eli osastonlääkärin pahsti pieleen menneitä tulkintoja tai suoranaisia väärennöksiä.
Tässä yleisesti sairaaloiden arkea. Mädännäistä hallintoa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mistähän mahdollisesti olet tietosi saanut??!!
havaintoja: Vertaamalla sairaskertomuksia todellisiin tapahtumiin.
Mikään ei ole niin yleistä kuin turha pakkohoito. Ollessani yhteydessä TEO:oon, niin esim. poliisin virka-apua ei saisi käyttää kuin väkivaltaisen kohdalla. Toisaalta likimain jokaisessa pakkokeininossa kätetään poliisin virka-apua, syyt sitten tekaistaan jos sanomista tulee. Toisaalta nykyinen mielenterveydenhoito toimii kuin KGB. Ihmisiä raahataan hullujenhuoneelle ajankuluksi, useimiten vieläpä potilaan ajankuluksi aivan kuten meillä ei olisi perustuslain myöntäimiä vapauksia.
Joissa nykyinen mielenterveydenhoito ollaan katsottu tarpeettomaksi nykyisen eu:n osalta, niin näin todellakin on. Ihmiset eivät vain käsitä, että työvoima, ihmiset ja tavarat liikkuvat eu:n sisällä vapaasti. Vanhanaikainen käsitys niin kuin mielenterveyslakikin asian mieltää, eli jos kunnassa asustaa mielisairas tai lääkäri näin otaksuu, niin asia kuuluu paikkakunan terveyskeskukseen. Toisaalta vaikka ihmisellä olisi kotiosoite Helsingissä, niin hän saattaa hyvinkin viettää aikaa vaikkapa Ranskassa ja onko hän sitten "linnottautunut" asuntoon jos tk ei häntä kiinni saa ensimmäisellä ovikellonsoitolla? Itselläni hullujepapereissa mainita juuri siitä, että on linnotautunt asuntoon ja itse ihmettelen, että mistä ne 20.000 kilometriä vuodessa ovat auton matkamittariin tulleet? Ja sitten eri viranoamisten toiminnasta, niin ennen vanhaan kaikki maan ja kuun väliltä on sijoittautunut kotipaikkakunnan virkamiesten taakse joskin tänäpäivänä moni jopa viranhoitotehtävistä on keskitetty eri kaupunkeihin. Jos esim. minä saan kutsun kertausharjoituksiin, niin eihän omalla paikkakunnalla ole laisinkaan puolustusvoimien toimintaa, joten asia kuulunee sotilasläänini esikuntaan. Pitäiskö minun selvitää happamalle mumovaltaiselle mielenterveystoimistolle perinpohjaisesti asiani näiltäkin osin vai olisiko minun helpointa käsitellä asiani kättelyssä siellä mihin asiani kuuluu?
Useimiten paikallisviranomaiset, päälimmäisenä esim. työvoimatoimisto on pikemminkin kiinostunut sinusta ihmisenä kuin tavoitteistasi ja pyrkimyksistäsi kuin koulutus ja työelämääsi koskevissa asioissa. Sama mielenterveyden hoidossa, kyse ei ole siitä, ettäkö voisit henkisesti huonosti tai että olisit mielisairas, kyse on siitä, että sinua ei tunneta yksilönä ja joudut selvittämään asiasi perinpohjaisesti niille joillekka asiasi ei kuulu.
Mielenkiintoisia kommentteja niissä hullunpapereissä vielä. Ihmettelin tarkkailun tarkoitusta, enhän ollut juurikaan negatiivisessa yhteydessä viranomaiseen tätä ennen. Olin tehnyt muutamia rikosilmoituksia omaisuuteeni kohdistuvista rikoksista, joten lanttumaakri kirjasi paperiin, että tunnen vainoa kyseisten asioiden suhteen. Täysin käittämtöntä toimintaa.