Olen syönyt toista vuotta kyseistä masennus/ahdistus lääkettä.
Nyt olisi tarkoitus lopetella pikku hiljaa kevään aikana.Olotila suurimman osan ajasta normaali,joskin ahdistaakin välillä.Olen kyllästynyt ainaiseen turvotukseen ja iltaisin lääkkeenoton jälkeen jäsenten nykimiseen ja tikkuiluun.Olisiko jollakin kokemusta siitä,palautuuko elimistö normaaliin olotilaan?Palautuiko lainkaan niinkuin olen jossain kuullut väitettävän?Kiitos etukäteen..
Nyt olisi tarkoitus lopetella pikku hiljaa kevään aikana.Olotila suurimman osan ajasta normaali,joskin ahdistaakin välillä.Olen kyllästynyt ainaiseen turvotukseen ja iltaisin lääkkeenoton jälkeen jäsenten nykimiseen ja tikkuiluun.Olisiko jollakin kokemusta siitä,palautuuko elimistö normaaliin olotilaan?Palautuiko lainkaan niinkuin olen jossain kuullut väitettävän?Kiitos etukäteen..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minulla sama lääke,mirtazapin 30. Söin noin vuoden, toista. Itse huomasin, että olen kanveessa, tokkurassa. Puolitin lääkkeen oton ja olen voinut hyvin. Sitä olen tehnyt toista vuotta ja hyvin menee. Enkä aina muista joka ilta ottaakkaa lääkettä. Mutta taas hyvin menee jne.... Jutella kannattaa hoitavan lääkärin kautta.....
Mäkin olen syönyt noin vuoden, aluksi tuli painajaiset, mutta nukuin kyllä heräämättä, ja syvästi nukuinkin, tulin myös aggressiiviseksi, oli vähän turvonnut olo, ei ole koskaan silmänaluset turvottanut, ja lääkkeen myötä turvotus lisääntyi, pahin ongelma lääkkeessä levottomat jalat, tokkurainen olo myös, puolitin omalla päätöksellä puolen vuoden jälkeen, kun tuo 1 30mg tuntui pahentavan masennusta, olo oli koko ajan masentunut, tai jotenkin outo. Puolituksen jälkeen pää taas kirkastui ja aivotoiminta terävöityi, pystyi skarpaamaan. Olo keveni ja parani huomattavasti. Olen monet kerrat meinannut unohtaa lääkkeen, kun en edes mieti koko asiaa, muttei kuitenkaan ole jäänyt väliin. Nyt vain olen apteekkitestin mukaan raskaana, ja sitä kun ei suositusten mukaan saisi käyttää. Testin jälkeen en enää ottanut, eron huomasi heti siinä, ettei uni meinannut tulla, ja unen katkeilu tuli takaisin (alkuper. ongelma), ja fiilikset ihan hirveät muutamassa päivässä, mieliala selvästi maassa, ja pahinta on sellainen tappofiilis, purkaan itteäni puolisoon ja inhoon sitä, itseni lisäksi. Olin lähes viikon ilman, mutta otin eilen puolikkaan, että saisin nukuttua - mun masennusta on hoidettu pelkillä lääkkeillä, vaikka olisin halunnut nimenomaan keskusteluapua, joka toimii takuulla paremmin kuin lääke. Hieman pelottaa tuon lääkkeen lopettaminen, toisaalta sitä ei suositella raskaana oleville. Huomaa kyllä, että puhutaan aika kovista lääkkeistä, koska jo lähes viikon oltua ilman, tulee jonkinlaisia nimenomaan psyykkisiä oireita, koska elimistöhän on kemiaa, ja on tottunut saamaan lääkeeseen ja kun tauon jälkeen ottaa puolikkaan, olo on siitäkin tokkurainen ja se hirveän lääkkeen maku suussa aamulla. Jotenkin niiden vaikutusta psyykkeen ei-riippuvuutta aiheuttavina on kyseenalaista, koska ne kuitenkin vaikuttavat niin voimakkaasti, silloin vastareaktiotkin voivat olla yllättäviä yksilöstä riippuen.