Luin juuri melkoisen mielenkiintoisen artikkelin "freebirthingistä", eli synnytyksestä kotona ilman kätilöä tai lääkäreitä. Kuulostaa minusta pelottavalta, vaikka itse "freebirtherit" vakuuttavatkin tämän tavan olevan ainoa oikea tapa synnyttää. Eräskin nainen synnytti lapsensa kotona vain miehensä avustuksella. Oma mieheni tuskin ikinä suostuisi moiseen, vaikka kuinka maanittelisin. :)
Mitä mieltä olette?
Mitä mieltä olette?
Vastaukset 8
Vanhimmat
synnyttänyt toisen lapsemme kotona tutussa ja turvallisessa "pesässä", mutta silloin ei olisi ollut mahdollista kunnon kipulääkkeisiin ja reilun vuoden ikäinen esikoinenkin olisi pahimmillaan ollut kotona.
Ajatuksena todella ihana vaan käytäntö taitaa olla toista luokkaa.
Sairaalasta pääsee kyllä pois heti muutaman tunnin kuluessa synnytyksestä, jos vaan kaikki on hyvin. Itse olen molempien lasten kanssa ollut yhden yön sairaalassa ja sitten kotiin.
En kyllä suosittele kenellekään.
Oman synnytykseni jälkeen totean, että minusta on outoa pelleillä moisella asialla.
Aina mouhataan siitä, kuinka kätilöt on ilkeitä yms. yms. -> synnytänpä kotona, luonnollisempaa jne. Totuus on kuitenkin usein se, luonnollista on se että joskus tulee odottamattomia juttuja synnytyksissä ja niin kätilöt kuin itse synnyttäjäkin yrittävät mukautua tilanteeseen. Jos siinä joskus tulee ylilyöntejä esim. huonoina kommentteina niin mitäs sitten. Synnyttämäänhän sinne mennään eikä seurustelemaan.
Eikä sen kotona synnyttämisestä haetut hienot fiilikset varmaan tule siitä kuvitellusta "kynttilä tunnelmasta". Kyllä ne hienot fiilikset tulevat siitä syntymisen ihmeestä, tapahtuipa se sitten sairaalassa, taksissa tai siellä kotona.
Oma mieheni suostuisi kätilöksi. Omalle kohdalleni en uskaltaisi synnyttää ilman asiantuntevaa kätilöä.
Synnyttäminen ilman "ulkopuolista" apua on kyllä rohkeaa.
En vastusta. Jokaisella on oikeus synnyttää tavalla, jonka parhaaksi näkee.
Kotisynnytystä kätilön kanssa voisin jopa harkita vakavissani (olen lukenut siitä hyviä artikkeleita) mutta kätilöä taitaa olla vaikea saada paikalle. Toisaalta, eihän tuossa kauaa kestä kun piipahtaa synnärillä synnyttämässä. Polikliinisesti haluan seuraavan synnytyksen hoitaa, sen verran turhaa se osastolla olo oli sen ala-arvoisen kohtelun lisäksi.
Monet vauvat ovat syntyessään hieman sinertäviä, josta syystä tyypillisemmin apgar-pisteet tippuvat. Usein tämä ei ole vaarallista, mutta ainoastaan kokenut kätilö näkee ja kuulee vauvan hengityksestä ja ihosta, onko kysymys vain viluisuudesta, vai onko sydämen toiminnassa ja hengityksessä ongelmia. Jos näin on, sairaalassa toimenpiteet tapahtuvat alta aikayksikön, eikä tarvitse kotona ihmetellä. Sama koskee keltaisuutta. Mitä nopeammin hoito voidaan aloittaa, sen paremmin vauva toipuu. Ja kun kysymys on vastasyntyneestä, jokainen minuutti on tärkeä jatkon kannalta.
Tuurilla ne laivatkin seilaavat ja vain ja ainostaan siksi, että Suomessa ei kotisynnytä kuin muutama ihminen vuodessa, mitän katastrofaalista ei ole päässyt tapahtumaan. Mutta kun/jos kotisynnytyksen ilman kätilöä tms. yleistyvät, tullaan vielä näkemään suoranaisia murhenäytelmiä.
Aikana, jolloin kotisynnyttäminen oli Suomessakin se yleisin tapa, oli vastasyntyneiden kuolleisuus huimaa. Siihen aikaan ei tietystikään ollut nykyisiä mahdollisuuksia raskaudenseurantaan, mutta toisaalta nämä kotisynnyttäjät myös hyvin usein pitävät ideologiaansa kuuluvana sitä, että kieltäytyvät nykynormien mukaisesta raskaudenseurannasta, esim. ultratutkimuksista.
Tämä yhdistelmä voi yleistyessään olla todellaki kohtalokas.
Toisaalta hyvin sujuneesta raskaudesta ei voi päätellä sitä, miten synnytys sujuu. Mitä tahansa voi tapahtua.
Minusta nuo kotisynnyttelyt ovataivan joutavaa urheilua ja ilmeisesti elämme turhan leppoisia ja hyviä aikoja, kun toisten on hankittava elämäänsä jännitystä tällä tavalla.
Olen aivan samaa mieltä kuin Aijami, hyviä mielipiteitä!
Meidän kummatkaan lapset eivät olisi tänä päivänä hengissä (en välttämättä minäkään) jos olisimme ryhtyneet tuommoiseen...miten sen nyt muotoilisin... Pelleilyyn.
Minusta kannattaisi ajatella niin, että sairaalaan PÄÄSEE, ei JOUDU, synnyttämään. Kotona voi olla niin kauan kuin tuntuu siltä ja kannattaa tutustua poliklinikkasynnytykseen.
Itse tykkään ottaa lapseltani turvavyön irti ollessamme autolla liikenteessä. Toisinaan ajan silmät kiinni vasenta kaistaa ja ehkäpä irroitan oman turvavyönikin. Tunnelma on aivan eri kuin liikennesääntöjen mukaan ajaessa!
Tämä "maddriving" antaa aivan eri fiiliksen kuin perinteinen ajotyyli, tämä on mielestäni se oikea tapa ajaa. Toki siihen liittyy omat vaaransa, mutta kysehän on vain omasta ja lapseni terveydestä ja ehkä kuolemasta, ja päätöshän on minun. Mieheni ei ikinä suostuisi moiseen, mutta hän ajatteleekin järkevästi.
Kotona syntyminen suunitellusti normaalin raskauden jälkeen on turvallista. Hurjapäät ja riskeeraajat ovat aina vaarallisia, niin kotona kuin liikenteessäkin. Kaikkein vaarallismpia ovat he, jotka jättävät lapsensa ilman aikuisen valvontaa, esim 3-vuotias pihalla 5-vuotiaan valvonnassa ei todellakaan ole turvassa!!!