Tervehdys,
Riittääkö teidän mielestä lämmitykseksi pelkkä varaava sähkö-lattialaämmitys varaava takka vai pitääkö käyttää "tasaavia" lämmitysmuotoja lisäksi esim pattereita? Asiallisia vastauksia, kiitos!
Varaava lattialämmitys
HR
19
9344
Vastaukset
- Pico
Mielestäni pitää käyttää säätölämmitystä, ainakin jos halutaan pitää lämpötilat tasaisina. Säätölämmitys voidaan tieysti toteyttaa niillä lämmityskaapeleillakin, mutta mitä paksumpi laatta on niin sitä hitaammin niillä voidaan huonelämpöön vaikuttaa.
- Jocu
Minulla ei ole kokemusta kuin pesuhuoneen lattialämmityksestä, ja se pitää paikat lämpimänä liiankin hyvin.
Tehostahan se on kiinni. Jos lämmönsäädön saa synkattua laatan ja huoneilman välillä, homma kyllä toimii. Tuskin kuitenkaan ilman pattereita.
Lattialämmöllä kai yleisesti pidetään kivilattioita lämpiminä. Varsinainen lämmitys taidetaan hoitaa muuten.- mt
minulla on ollut varaava lattialämmitys 12v ja nyt olen laittamassa vesikeskuslämmitystä, syynä on se että pitäisi olla ennustaja että voisi pitää huonelämmön kohtuu rajoissa.ilmat kun syksyllä kylmenee menee paripäivää että huone lämpenee ja kun talvipakkasilla tulee lauhempi jakso lämpöä riittää myös harakoille.
- Jocu
mt kirjoitti:
minulla on ollut varaava lattialämmitys 12v ja nyt olen laittamassa vesikeskuslämmitystä, syynä on se että pitäisi olla ennustaja että voisi pitää huonelämmön kohtuu rajoissa.ilmat kun syksyllä kylmenee menee paripäivää että huone lämpenee ja kun talvipakkasilla tulee lauhempi jakso lämpöä riittää myös harakoille.
Säätöpuoli on vaikea toteuttaa, ja kun lämpö on varattu lattiaan, se on ilman äkkiä lämmetessä päästettävä pihalle.
Viiveet ovat suuret. - Matti P.
mt kirjoitti:
minulla on ollut varaava lattialämmitys 12v ja nyt olen laittamassa vesikeskuslämmitystä, syynä on se että pitäisi olla ennustaja että voisi pitää huonelämmön kohtuu rajoissa.ilmat kun syksyllä kylmenee menee paripäivää että huone lämpenee ja kun talvipakkasilla tulee lauhempi jakso lämpöä riittää myös harakoille.
Kyllä asennus käyttö tai suunnittteluvirheestä täytyy ola kyse. Huonetermostaatilla säädetyllä sähköisellä tai miksl ei vesikiertoisellakin lattialämmityksellä lämpö ei heittele vaan pysyy asteen parin tarkkuudella. Toki jos on liian paksu lattiamassa silloin voi erittäin nopea lämpötilan nousu aiheuttaa isomman liikalämmityksen.
24V sähköinen ME-platinin huonetermostaatti ohjattu lattialämmitys. Tasaista ja edullista lämpöä.
- näin
Jos laittaa pelkän lattialämmityksen koko talon lämmitysjärjestelmäksi, ei kannata käyttää sitä varaavana (pelkällä yösähköllä) vaan pitää sitä jatkuvasti päällä. Tällöin reagointi lämpötilan muutoksiin nopeampi eikä tule yöllisiä pakkolämmitystilanteita ja illallisia kylmyyskohtauksia.
Löytyy myös termostaatteja jotka haistelevat sekä lattialämpötilaa että ilman lämpötilaa samaan aikaan, jolloin termostaatti pyrkii pitämään huoneilman oikean lämpöisenä. Termostaatti on ns. oppiva, eli se muistaa miten aikaisemmin vastaavassa tilanteessa tapahtui (eli kuinka nopeasti saavutettiin haluttu lämpötila ym.)
Joka tapauksessa uuteen taloon asennettaessa sähköllä toimivaa lattialämmitystä, kannattaa vetää samalla patterilämmitykselle varaus. Ei maksa montaa euroa lisää ja helppo tehdä vielä rakennusvaiheessa. Tällöin ei tarvitse pähkäillä lattialämmön riittävyydestä eikä pelätä kaapelin vaurioitumisen jälkeistä aikaa.- pena
itselläni on pelkästään lattialämmitys sähköllä ja devireg 550 termostaatit toimii hyvin.kovilla pakkasilla lämmitän myös takkaa,en sen takia ettikö lattialämmitys riittäisi vaan sähkön säästämiseksi lisäksi takan säteily lämpö tuntuu mukavalta.
- AK
Meillä on kokemusta huoneiden lämmityksestä pattereilla ja kattolämmityksellä. Kosteissa tiloissa lattialämmitys. Jos olisin nyt valitsemassa lämmitysmuotoa ottaisin lattialämmityksen. En kuitenkaan varaavana yösähköllä, vaan jatkuvana. Varaavana lattia on lämmin aamulla, mutta iltapäiväillä siinä ei ole enää riittävästi lämpöä. Lattialämmitys on aina mielyttävä liikkua.
- rak
Lattialämmitys kaapeleilla tulossa itsellekin. Kovasti aina varaavaa näyttää moitittavan siitä että aamulla lattiat kuumat ja illalla kylmät. Onko tuo nyt noin joko tai asia. Ositain varaava systeemihän syntyy helposti kun betonin paksuutta vain hivenen lisätään. Voinee lämmitystä kuitenkin pitää päivälläkin päällä, mitä jos nyt vain tehoa/lämpöä hivenen laskisi mukavuuden juuri kärsimättä. Tuolla Devireg 550:lla se onnistunee helposti.
Vähän siinä säästöissä menettää mutta jos mukavuus paranee. - Vanhempi suunnittelija
rak kirjoitti:
Lattialämmitys kaapeleilla tulossa itsellekin. Kovasti aina varaavaa näyttää moitittavan siitä että aamulla lattiat kuumat ja illalla kylmät. Onko tuo nyt noin joko tai asia. Ositain varaava systeemihän syntyy helposti kun betonin paksuutta vain hivenen lisätään. Voinee lämmitystä kuitenkin pitää päivälläkin päällä, mitä jos nyt vain tehoa/lämpöä hivenen laskisi mukavuuden juuri kärsimättä. Tuolla Devireg 550:lla se onnistunee helposti.
Vähän siinä säästöissä menettää mutta jos mukavuus paranee.Minulla on Devireg 550 ja operointilämpötila huoneessa 22 astetta /- 1 aste. Aamuyöstä nostetaan tunniksi kahdella asteella huneitten lämpötilaa. Ei tuota käytännössä erota ja aamulla saa ollakin pari asettta lämpimämpi.
Kalliin ja halvan sähkön suhde on nyt 2,5 vuoden asumisen sähkönkäytöllä 24% kallista ja loput halpaa. Tariffi on kylläkin vuodenaikatariffi, jolla tulee helpommin tuollainen suhde osittain varaavalla. - ra
Vanhempi suunnittelija kirjoitti:
Minulla on Devireg 550 ja operointilämpötila huoneessa 22 astetta /- 1 aste. Aamuyöstä nostetaan tunniksi kahdella asteella huneitten lämpötilaa. Ei tuota käytännössä erota ja aamulla saa ollakin pari asettta lämpimämpi.
Kalliin ja halvan sähkön suhde on nyt 2,5 vuoden asumisen sähkönkäytöllä 24% kallista ja loput halpaa. Tariffi on kylläkin vuodenaikatariffi, jolla tulee helpommin tuollainen suhde osittain varaavalla.Kannattaako todella valita vuodenaikatariffi ?
Ovatkohan nuo eri sähköyhtiöiden hintaerot samat siis yö-päiväsähkö tai vuodenaikatariffin suhteen.
Vuodenaikatariffilla kyllä kevään-syksyn ajan päiväenergia edullisempaa mutta yöenergia sitten taas kalliimpaa (siis suhteessa "norm yösähköön")
Liekö asia edes varmasti laskettavissa, itse asun pohjois-pohjanmaalla missä toisaalta tietysti talvet kylmemmät kuin eteläsuomessa. - Vanhempi suunnittelija
ra kirjoitti:
Kannattaako todella valita vuodenaikatariffi ?
Ovatkohan nuo eri sähköyhtiöiden hintaerot samat siis yö-päiväsähkö tai vuodenaikatariffin suhteen.
Vuodenaikatariffilla kyllä kevään-syksyn ajan päiväenergia edullisempaa mutta yöenergia sitten taas kalliimpaa (siis suhteessa "norm yösähköön")
Liekö asia edes varmasti laskettavissa, itse asun pohjois-pohjanmaalla missä toisaalta tietysti talvet kylmemmät kuin eteläsuomessa.Kun vuosikulutuksen kWh:t on selvillä kalliille ja halvalle on laskettavissa tarkasti mikä kannattaa. Aikatariffina kannattaa kyllä (mutuna) valita vuodenaikatariffi jos sen saa. Sähköyhtiö kertoo pyydettäessä mikä kannattaa.
Iso MUTTA sitten. Tällä hetkellä koko aikatariffi on kyseenalainen. Omakotiyhdistyksillä on hyvin kilpaillut yleistariffit tai asumistariffit ja mitä ne ovatkaan. Joku voisi kertoa, miten hinnat ovat asettuneet. - Jan
Vanhempi suunnittelija kirjoitti:
Minulla on Devireg 550 ja operointilämpötila huoneessa 22 astetta /- 1 aste. Aamuyöstä nostetaan tunniksi kahdella asteella huneitten lämpötilaa. Ei tuota käytännössä erota ja aamulla saa ollakin pari asettta lämpimämpi.
Kalliin ja halvan sähkön suhde on nyt 2,5 vuoden asumisen sähkönkäytöllä 24% kallista ja loput halpaa. Tariffi on kylläkin vuodenaikatariffi, jolla tulee helpommin tuollainen suhde osittain varaavalla.Uskon, että talon saa pysymään tasalämpöisenä "älytermostaateilla". Me emme kuitenkaan ottaneet sellaista. Niistä kyllä saa käyttöohjeen, mutta toimintaperiaate kerrotaan vain hyvin ylimalkaisesti. Mitähän huippusalaista niissäkin kuvitellaan olevan?
Me teimme yksinkertaisen ratkaisun. Lattialaatta lämpiää normaalisti yösähköllä. Sen lisäksi eteisessä on ylimääräinen termostaatti, säädetty 20 asteeseen. Jos huonelämpötila laskee päivällä alle tuon, lattialämmitys kytkeytyy päälle niinkuin olisi yö. Toimii.
Leudoilla ilmoilla talo lämpiää pelkästään yösähköllä, kovilla pakkasilla lämmitys menee päälle illalla jo noin klo 17. Järjestelmän toimintalogiikassa ei ole yhtään mustaa aukkoa, niinkuin "älytermostaateissa" niitä tuntui riittävän.
Minä odotan sitä, että taloautomaatiojärjestelmät halpenevat ja kehittyvät. Ensimmäinen askel olisi, että järjestelmä säätäisi lämmityksen ja ilmanvaihdon tarpeen mukaisiksi. Selvitin pari vuotta sitten LON -pohjaisen systeemin hankintaa omaan talooni. Tulin siihen tulokseen, että vielä ei ole aika hankkia taloautomaatiota. Järjestelmä oli kallis ja siinä oli säälittävän alkeelliset ohjelmointityökalut. - Vanhempi suunnittelija
Jan kirjoitti:
Uskon, että talon saa pysymään tasalämpöisenä "älytermostaateilla". Me emme kuitenkaan ottaneet sellaista. Niistä kyllä saa käyttöohjeen, mutta toimintaperiaate kerrotaan vain hyvin ylimalkaisesti. Mitähän huippusalaista niissäkin kuvitellaan olevan?
Me teimme yksinkertaisen ratkaisun. Lattialaatta lämpiää normaalisti yösähköllä. Sen lisäksi eteisessä on ylimääräinen termostaatti, säädetty 20 asteeseen. Jos huonelämpötila laskee päivällä alle tuon, lattialämmitys kytkeytyy päälle niinkuin olisi yö. Toimii.
Leudoilla ilmoilla talo lämpiää pelkästään yösähköllä, kovilla pakkasilla lämmitys menee päälle illalla jo noin klo 17. Järjestelmän toimintalogiikassa ei ole yhtään mustaa aukkoa, niinkuin "älytermostaateissa" niitä tuntui riittävän.
Minä odotan sitä, että taloautomaatiojärjestelmät halpenevat ja kehittyvät. Ensimmäinen askel olisi, että järjestelmä säätäisi lämmityksen ja ilmanvaihdon tarpeen mukaisiksi. Selvitin pari vuotta sitten LON -pohjaisen systeemin hankintaa omaan talooni. Tulin siihen tulokseen, että vielä ei ole aika hankkia taloautomaatiota. Järjestelmä oli kallis ja siinä oli säälittävän alkeelliset ohjelmointityökalut.Tuolla systeemillä saat yhdistelmätermostatin idean käyttöön lattialämmitykseen.
Ennen Devireg 550-termostaattia suunnitelmissamme oli vastaava toiminto kahdella ulkotermostaatilla ja yhdellä kellolla. Noin -5 asteessa kytkeytyi vuorokausikello antamaan lämmityspätkiä iltaa kohti pitenevillä ajoilla ja -15 asteessa lämmitys kytkeytyi jatkuvaksi. Tapauskohtaisesti tuollainen on säädettävissä aika laajoissa rajoissa talon tarpeiden mukaiseksi. - Jan
Vanhempi suunnittelija kirjoitti:
Tuolla systeemillä saat yhdistelmätermostatin idean käyttöön lattialämmitykseen.
Ennen Devireg 550-termostaattia suunnitelmissamme oli vastaava toiminto kahdella ulkotermostaatilla ja yhdellä kellolla. Noin -5 asteessa kytkeytyi vuorokausikello antamaan lämmityspätkiä iltaa kohti pitenevillä ajoilla ja -15 asteessa lämmitys kytkeytyi jatkuvaksi. Tapauskohtaisesti tuollainen on säädettävissä aika laajoissa rajoissa talon tarpeiden mukaiseksi.Harkitsin taannoin vakavasti LON -pohjaisen verkon ja Deviregin lisäksi myös Muurlan Elektroniikan valmistamaa Me-Platinia (tietoja löytyy mm. www.sileka.fi ja www.muurlanelektroniikka.fi). Siinä on mm. ulkolämpötilan mittaus ja ajastin.
Minulla ei ole pienintäkään epäilystä, etteikö Me-Platin hoitaisi talon lämmityksen todella hienosti. Mutta siinä on ongelma: se hoitaa vain lämmityksen eikä sitä voi laajentaa mitenkään.
Ensialkuun järjestelmän pitäisi ohjata lämmitystä, mutta myös ilmanvaihtoa (tarpeiden mukaiseksi). Sen jälkeen järjestelmää pitäisi voida laajentaa niin, että se hoitaisi myös murto-, palo-, yms hälytykset. Sen jälkeen järjestelmän tulisi pystyä myös sammuttamaan asunnon valot ja silitysraudan pistorasian sähköt yms, kun ketään ei ole kotona. Ja sen jälkeen...
Tässä sitä ollaan. Odottelen LON -pohjaisia systeemejä. - Simo
Jan kirjoitti:
Uskon, että talon saa pysymään tasalämpöisenä "älytermostaateilla". Me emme kuitenkaan ottaneet sellaista. Niistä kyllä saa käyttöohjeen, mutta toimintaperiaate kerrotaan vain hyvin ylimalkaisesti. Mitähän huippusalaista niissäkin kuvitellaan olevan?
Me teimme yksinkertaisen ratkaisun. Lattialaatta lämpiää normaalisti yösähköllä. Sen lisäksi eteisessä on ylimääräinen termostaatti, säädetty 20 asteeseen. Jos huonelämpötila laskee päivällä alle tuon, lattialämmitys kytkeytyy päälle niinkuin olisi yö. Toimii.
Leudoilla ilmoilla talo lämpiää pelkästään yösähköllä, kovilla pakkasilla lämmitys menee päälle illalla jo noin klo 17. Järjestelmän toimintalogiikassa ei ole yhtään mustaa aukkoa, niinkuin "älytermostaateissa" niitä tuntui riittävän.
Minä odotan sitä, että taloautomaatiojärjestelmät halpenevat ja kehittyvät. Ensimmäinen askel olisi, että järjestelmä säätäisi lämmityksen ja ilmanvaihdon tarpeen mukaisiksi. Selvitin pari vuotta sitten LON -pohjaisen systeemin hankintaa omaan talooni. Tulin siihen tulokseen, että vielä ei ole aika hankkia taloautomaatiota. Järjestelmä oli kallis ja siinä oli säälittävän alkeelliset ohjelmointityökalut.Ilmeisesti lämpötila on säädetty tuota 20 astetta korkeammaksi, ja lämmitys kytkeytyy päiväsähköllä päälle, jos lämpötila on laskenut tarpeeksi. Täysi lämmitysteho alkaa kuitenkin heti nostaa lämpötilaa tuota tavoitelämpötilaa kohti, mutta lämpötilan nostoon ei kannattaisi kyllä päiväsähköä käyttää, vaan ainoastaan halutun minimilämpötilan ylläpitoon. Lämpötilan nosto kannattaa tehdä vasta yösähkön aikaan. Kannattaisiko siis optimoida vielä niin, että lämmitys kytkeytyy aina pois päältä esim. muutama tunti ennen yösähköaikaa, jolloin toisaalta laatan lämpötila ei ehdi nousta tarpeettomasti, toisaalta taas sisälämpötila ei parissa tunnissa enää laskekaan juuri yhtään?
- Jan
Simo kirjoitti:
Ilmeisesti lämpötila on säädetty tuota 20 astetta korkeammaksi, ja lämmitys kytkeytyy päiväsähköllä päälle, jos lämpötila on laskenut tarpeeksi. Täysi lämmitysteho alkaa kuitenkin heti nostaa lämpötilaa tuota tavoitelämpötilaa kohti, mutta lämpötilan nostoon ei kannattaisi kyllä päiväsähköä käyttää, vaan ainoastaan halutun minimilämpötilan ylläpitoon. Lämpötilan nosto kannattaa tehdä vasta yösähkön aikaan. Kannattaisiko siis optimoida vielä niin, että lämmitys kytkeytyy aina pois päältä esim. muutama tunti ennen yösähköaikaa, jolloin toisaalta laatan lämpötila ei ehdi nousta tarpeettomasti, toisaalta taas sisälämpötila ei parissa tunnissa enää laskekaan juuri yhtään?
Kirjoitit: "Ilmeisesti lämpötila on säädetty tuota 20 astetta korkeammaksi, ja lämmitys kytkeytyy päiväsähköllä päälle, jos lämpötila on laskenut tarpeeksi." Joo, juuri noin se menee.
Itse asiassa systeemi on jo nyt optimoitu niin, että se nostaa huonelämpötilan päiväsaikaan vain 20 C:een. Järjestelmä on kytketty näin:
Yöllä lämmitys toimii normaalisti: lämmitys riippuu ainoastaan laatan lämpötilasta (asetusarvona 24 C).
Päivällä lämmitys mittaa laatan lämpötilan lisäksi huoneilman lämpötilaa. Jos laatan lämpötila on alle 24C JA huonelämpötila alle 20C, lämmöt menevät päälle. Vastaavasti, jos laatan lämpötila on yli 24C TAI huonelämpötila on yli 20C, lämmöt eivät ole päällä. Tästä kytkennästä seuraa, että huonelämpötilaa nostetaan päiväsaikaan vain tuohon 20C:een (käytännössä huonelämpötila on 20 C ennen kuin laatan lämpötila on 24C).
Jos lämmöt menevät päälle klo 17, ne menevät pois päältä joskus klo 18, jolloin laatta on lämmennyt hieman ja valaistus yms lämmittänyt huoneilmaa lisää (tulemme töistä kotiin noin klo 17). Lämmöt menevät uudestaan päälle sitten klo 20, jolloin yösähköaika alkaa.
Oli kuulkaas selittäminen sähkömiehelle... Nostan hänelle hattua, vaikka jouduin käytännössä suunnittelemaan kytkennän itse.
- Rakentaja2000
Pari vuotta sitten valmistuneeseen omakotitalooni tuli tällainen lämmityssysteemi (Lämmitettäviä neliöitä 225, 3:ssa tasossa):
Lämmitysmuoto: Sähkölämmitys, osittain varaava (ajastinkellojen avulla pyritään ottamaan kaikki irti yösähköstä).
- Kellarissa lattialämmitys kaapeleilla (sauna, pesuhuone, kodinhoitohuone, wc, takkahuone, askarteluhuone, varasto) pieni "varaavaa" valmistakka.
- Maantasakerroksessa kattolämmitys (eteinen, olohuone, kirjasto, keittiö) patterit (tuulikaappi, ulkovaatehuone, wc) "varaava" valmistakka
- Yläkerrassa kattolämmitys (3 x makuuhuone, aula) patterit (wc, vaatehuone)
Lämmityksen säätö: Kellarin lattialämmitys ajastettu sulaketauluun sijoitetulla viikkokellolla vain yösähköä käyttäväksi, lämpötilan ohjaus huonekohtaisilla termostaateilla. Kattolämmitykset päällä koko lämmityskauden, huonekohtainen termostaattiohjaus. Patterit päällä koko lämmityskauden, termostaattiohjaus.
Veden lämmitys, 300 l sähkövaraajalla, ajastettu sulaketauluun sijoitetulla viikokellolla vain yösähköllä toimivaksi.
Ilmanvaihto: Koneellinen, LTO:lla ja sähkötöimisella jälkilämmityksellä.
Sähkön kulutus: n. 25.000 kWh vuodessa, josta vähän yli 80% yösähköä (astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen käyttö pääasiassa yösähköaikaan)
Puun kulutus: Lämmityskaudella keskimäärin 1 pesällinen (n. 8 kalikkaa) päivässä.
Kustannukset (sähköstä ja sen siirrosta): n. 1500 euroa vuodessa (viime kesän hinnoilla tehty 2v. kiinteähintainen sopimus)
Käyttökokemukset:
ei muuta huoltoa kuin IV-koneen putsaus ja polttopuusirkus sekä nuohous.
asuintiloissa (kattolämmitys) lämpötilan päivittäisvaihtelu pysyy asteen sisällä (kellarin lattialämmitetyissä tiloissa se on 1-3 astetta)
- Huonetermostaatteja joutuu välillä säätämään: Kylmällä pikkasen kovemmalle ja ilmojen lämmettyä taas pienemmälle.
- Ulkolämpötilan laskettua -20 asteen kylmemmälle puolelle joutuu lattialämmön pitämään päivälläkin päällä.
Keskustelun aloittajalle suosittelen "tasaavien" lämmitysmuotojen käyttöä. Sähköpatterit ja kattolämmitysfoliot ovat halvimmat lämmittimet mitä löytyy, joten niitä on järkevää laittaa lattialämmön täydentäjäksi. Käyttökulujahan niistä syntyy vasta kun ulkolämpötila on reilusti pakkasella.
Löytyykö kommentteja ja/tai kysymyksiä? - asijantuntija
Miksei riittäisi.
Otat vielä laadukkaan ilmalämpöpumpun tuohon kombinaatioon kaveriksi,
niin a vot.
Toimii kuin junan vessa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1851384Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1231188- 49901
- 70880
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53800Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva50776- 56762
- 101741
- 33702
- 60699