Tietääkö joku millaista on opiskella Aasian ja Afrikan kieliä ja kulttuureita? Itseäni kiinnostaisi erityisesti Japanin kieli ja kulttuuri. Onko se opiskelu yhtä kielitiedepainotteista kuin esimerkiksi saksan opiskelu on?
Aasian ja Afrikan kielet ja kulttuurit
Rune
8797
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aikoinaan, kun aloitin Helsingin yliopistossa, opiskelu oli melkoista sillisalaattia. Piti opiskella koreaa, japania, kiinaa... Kaikista perusteet, eikä mitään oikeasti. Etsin toisenlaisen ratkaisun.
Nyt kuulin, että yhteenkin kieleen voi nykyään keskittyä. Mutta kieliä tarvitsee joka tapauksessa olla kaksi. Kulttuurin, yhteiskunnan ja historian opintoja ohjelmaan kuuluu paljon. Osan voi suorittaa Renvall-instituutissa (humanistinen tk).
Työtä opiskelu teettää, mutta myös suuren tyydytyksen. Avautuu uusi kulttuuri, uusi maailma. Kannattaa.
Itse olen aikaisemmin opiskellut saksaa ja keskeytin, koska en pitänyt kielitieteestä ja sitä oli todella runsaasti. Omat kykyni ovat parhaimmillaan kun saan opiskella käytännön kielitaitoon tähtäävästi. Eli en ole mikään kielitieteilijä, vain hyvä oppimaan uusia kieliä. Eli vielä haluaisin tietää onko opinnoissa sitä vihaamaani kielitiedettä? Kieli on minulle juuri väline jonka avulla tutustua uusiin kulttuureihin yms. Edetäänkö siellä peruskursseilla hitaasti?
minäkään en kovin välitä kielitieteestä, ja siksi hakeuduin aikoinani kääntäjänkoulutukseen. En ole opiskellut Helsingin yliopiston ohjelmassa, mutta nyt jatkan siellä pääaineena Itä-Aasian tutkimus. Kieliopintoihin en enää keskity, niitä on jo paljon takana. Ehkä otan kuitenkin uuden kielen, esim. japanin. Mielestäni kieliopinnot ovat aika käytännönläheiset. Klassinen kiina on asia erikseen. En tiedä, miten japanin kielessä. Japanin kielessä on kuulemani mukaan aika mutkikas kielioppi. Kiinassa ei kielioppia juurikaan ole. Eli ei tarvitse väkertää hankalia lauseenmuodostus- ja morfologisia malleja, kuten saksassa. Mutta on kurssi "Itä-Aasian kirjoitusjärjestelmät" ja "I-A kielten kielioppi". En kyllä usko, että ne mitenkään ylivoimaisia on. Sen kyllä sanon, että puolisydämisesti ei kannata ryhtyä hommiin. Itselläni oli kauan tunne, että yhdeltäkään tunnilta ei voinut olla pois. Muuten putosi kärryiltä. Nyt on helpompaa ja on nautinto, kun saa keskittyä tyyli ja muihin seikkoihin.
Tehokasta opiskelua, mutta monilla on vaikeuksia tulla toimeen japanin lehtorin kanssa. Kiinan ja korean lehtorien kanssa en ole kuullut ongelmia olevan. Vaihdoin loppujen lopuksi pääaineeni toiseksi juuri noiden ylitsepääsemättömien henkilökemia-ongelmien vuoksi. Opettajia kun ei ole useita valittavana...
Olen juuri pyrkimässä japania tuonne opiskelemaan ja kiinnostaisi tietää, että mikä siinä japanin lehtorissa hiertää suhteita opiskelijoihin?:) Mulle on nimittäin kans ollut aina tärkeätä että pidän opettajasta. Onkohän muuten suomalainen vai esim. japanilainen tai jonkin muun maalainen? Osaako hyvin myös suomea?
Kiitos jo etukäteen jos jaksat vastata!
Olen sinua varmaankin selvästi vanhempi (olen 40 v.) ja siksi myös "elämää kokeneempi".
Olisi parempi, että unohtaisit tuollaiset Aasian ja Afrikan kielet ja kulttuurit ja keskittyisit jatkossa siihen, että opiskelisit itsellesi oikean AMMATIN. Nimittäin tuollaisia hörhöhumanisteja on työttömänä pilvin pimein. On nyt ja tulee olemaan jatkossakin.
Jos valmistut yliopistosta ilman oikeaa ammattia, on turha itkeä, kun ei oo töitä!
Kun kerran olet jo varttuneenpi ja elämää kokeneempi ihminen, niin sinun pitäisi tietää, että jos haluaa jaksaa työssään ja saada siitä jonkinlaista tyydytystä, tulee valita ala, jossa oikeasti viihtyy. Erityisesti tulevaisuudessa tämä tulee olemaan tärkeää, jos meidän täytyy hamaan kuolemaan asti sitä työtä jaksaa tehdä. Kehitys kun on sen suuntaista. Monet menestyneet ihmiset ovat maininneet menestyksensä syyksi sen, että he tekevät työkseen juuri sitä, mitä rakastavat.
Ne ihmiset jotka sitä työttömyyttä eniten valittelee taitaa kuitenkin olla enimmäkseen duunareita (jotka ovat ehkä työtaakan alla murtuneet, eivätkä enää jaksa) ja insinöörejä, joilla piti vielä vuosikymmen (ehkä vähemmänkin) sitten olla loistavat työllisyysnäkymät... En sano, etteikö humanisteilla olisi tiukkaa työmarkkinoilla, mutta jos oikeesti on intohimoinen alan suhteen, niin kyllä sitä aina jostain työtä löytää, vaikka sitten yrittäjänä tai ulkomailta. Juuri tuonlainen ajattelumalli, jota sinä näytät kannattavan, lisää aivovientiä.
Ei ole ihmisen tehtävä muuttua yhteiskunnan painostuksesta ja mukautua sen normeihin, vaan yhteiskunnan tulee mukautua.
akakarui: Onnea vaan pääsykokeisiin ja unelmien tavoitteluun muutenkin. Itsellä on sama kohde tähtäimessä. Äläkä kuuntele tuommoisia unelmanmurskaajia. Toisilla on vaan toisenlaiset arvot.
Itse arvelen, että tuolle kielitaidolle olisi hyötyäkin. Mitä nyt nykyään yritykset ovat ainakin mukamas laajentamassa sinne Kaukoitään.
Ongelmana kai lienee juuri se, että humanistit ja työelämä eivät kauheasti kohtaa. Humanisteilla voi olla ihan hyvät tiedot joista voisi olla iloa, mutta eivät osaa myydä itseään tai muuten vaan linkity sinne työelämään.