Miehelläni todettiin pari päivää sitten ms-tauti. Olisin kiitollinen kaikista neuvoista ja ohjeista, miten tukea häntä oikein ja miten itse puolisona selvitä tästä.
ms-potilaan tukena
E.N.
91417
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://koti.mbnet.fi/phakkola/index.php
Paulalla mahtava asenne!!
Jaksamista sinulle.
eipä kauheesti mua kannusta ja lohduta, joka olen vastikään diagnoosin saanut. Tuossako tulevaisuuteni onkin?
Toivottavasti Sinä elät mäsäsi kanssa "sovussa" ja oireesi pysyisivät mahdollisimman huomaamattomina. Kaipa tuo linkitys olikin tarkoitettu ohjastamaan mäsän puolisoa; olen itse vieraillut aika ajoin myös Paulan sivuilla lukemassa kuulumisia. Hänen puolisonsa mäsä on ollut harvinaisen hurja kai??!! Paulan elämänasenne on ihailtava ja hänen tukensa vaimona on mittaamattoman arvokas.
Itselläni vasta viime aikoina olotila hankaloitunut, olen diagnoosin saanut jo kauan sitten. DG:n jälkeen pystyin elämään monta vuotta vallan mäsätöntä elämää, mitä nyt välillä hiukan puutuilin - se ei menoa haitannut.
Uskon, että moni diagnosoitu elää ja voi aika hyvin tautinsa kanssa. Hyväksyminen ja sopeutuminen vie aikaa. Hakeuduthan sopeutumisvalmennuskurssille? Sieltä saat hyvää ja asiallista tietoa, ja pääset kysymään mieltäsi kaihertavia asioita terveydenhuollon ammattilaisilta.
Hyvää alkanutta vuotta Sinulle.
...sain diagnoosini, MS-tauti, lääkäri sanoi minulle että yksi prosentti sairastuneista on noin huonossa kunnossa kuin Ari on! Muista prosenteista en muista tai tiedä. Ja ensimmäiset viisi vuotta kertoo aika paljon mihin suuntaan sairaus on menossa.
http://www.mscrossroads.org/cgibin/YaBB.cgi
www.ms-liitto.fi
Ketään ei VOI tukea OIKEIN. Kaikkia voi kuitnekin tukea.
Kokemuksieni kautta voin antaa vain omia näkymyksiäni pari kappaletta:
Miehelläsi on joko kieltämis vaihe taikka masennus vaihe käynnissä?
jos mies haluaa kieltää asian ja se häneltä onnistuu niin anna kieltää vain.. jossain vaiheessa hän havahtuu kohtaamaan tosiasian.. ja siitä lähtee masennus/kriisi.
Ole hänen tukenaan, älä voivottele, älä tyrkytä apuasi, ole kuitnekin läsnä, kerro että hän on sinun NUMBER ONE. Olkaa yhdessä, älkää paetko maailmaa älkääkä sulkeutuko..jos tämä kuitenkin on lähellä taikka muuten ei elämästä tule enää mitään, hakekaa apua, APUA SAA AINA.
Huomaatte selvinneenne kriisistä kun kumpikin huutaa toisilleen entiseen malliinsa ;)
Olen huomannut, että kumma kyllä.. tämä tauti ei pilaa kaikkea.
Itse olen ms-tautia sairastavan miehen puoliso. Diagnoosista jo useampi vuosi.Jokaisella potilaalla on luullakseni omanlaisensa tapa käsitellä asioita. Tuo linkki on kyllä tosi rakaa luettavaa just diagnoosin saaneena. Sairauksen etenemistä ei voi ennustaa ja aina voi toivoa että se olisi hidasta. Oikeaa tukemista?? Kuunnella,kannustaa,uskoa huomiseen,olla vierellä ja lähellä ja sano rakastavasi kaikesta huolimatta. (Olen tosi huono kirjoittamaan asioita). Niin ja jos vertaistukea on saatavilla käyttäkää sitä. Olisi helpompaa jos vois keskustella samaa asiaa läpikäyvän kanssa. Voimia teille, huominen voi olla parempi päivä.
Mun isällä on ms-tauti. Nyt tekee kuolemaa vuodeosastolla. Ei tunnu hyvältä. Hänestä tulis pappa maaliskuussa, mutta ei taida ehtiä vauvaani nähdä. :( Kortisoonia laittavat suoneen. Hän ei pysty syömään, hoitamaan tarpeitaan itse yms.
Toivon sinulle voimia ja enkelin siunausta! Matkanne ei tule olemaan helppo. Meillä isä menee aaltoilemalla alaspäin voinnissaan koko ajan. Hän oli lääkeaine kokeilussa, mikä meni pieleen. :( Yritä piristää häntä ja harrastakaa liikuntaa! Negatiivinen asenne pahentaa sairastamista!!!
Suosittelen hänelle Fitline- vitamiineja!! Käy vaikka googlesta katsoon. Vaikka ne on kalliita ne auttaa. En puhu paskaa. Enkeli kanssanne kulkekoon!