Uutta Vuotta kaikille!
Sikäli kun lukijoissa on alaikäisten lasten vanhempia, niin sanokaas: onko lapsillanne varallisuutta? Säästövakuutuksia, pörssiosakkeita, rahasto-osuuksia, asuntoja, kiinteistöjä, taidetta - tai ehkä selvää käteistä?
Minkä ikäisillä lapsilla tätä omaisuutta on, ja minkä verran? Olen tuore isä ja olisi mukavaa saada jälkikasvulle pientä pesämunaa aikuisuuden varalle. Konstit ovat etsinnässä.
Sikäli kun lukijoissa on alaikäisten lasten vanhempia, niin sanokaas: onko lapsillanne varallisuutta? Säästövakuutuksia, pörssiosakkeita, rahasto-osuuksia, asuntoja, kiinteistöjä, taidetta - tai ehkä selvää käteistä?
Minkä ikäisillä lapsilla tätä omaisuutta on, ja minkä verran? Olen tuore isä ja olisi mukavaa saada jälkikasvulle pientä pesämunaa aikuisuuden varalle. Konstit ovat etsinnässä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Osinkoosakkeita nyt ostelemaan.
Jotakin n.1000 eur kerralla.Onnistuu helposti kun ei törsää lapsilisiä nissanin talvirenkaisiin vaan ostaa ne omilla rahoilla.
Omalla tytollä 20000 € rikki keväällä tulevien osinkojen jälkeen .Vain ostoja ei myyntejä 5-6 vuotta.
Itse lasten pitää aloittaa tyhjästä, niin oppivat työtä tekemään. Tuolla tavalla tottuvat saamaan kaiken ilmaiseksi, eivätkä viitsi tehdä sen eteen mitään. Pois kultalusikka suusta.
Ovat itse melko vapaalla elämänsä läpi hiihdelleet.Turha on selvittää,että kaikilla samanlaiset mahdollisuudet menestyä.Kun asia ei niin ole.
Ei esimerkiksi se, että lapsi saa asunnon kotoa pois muuttaessaan tarkoita suoraan sitä, että hän ei osaisi arvostaa rahaa tai sitä työtä, joka sen rahan takana on. Kasvatuksesta ja kodin arvoista moni asia on kiinni.
On myös hieman eri asia, annetaanko lapselle kaikki uusimmat lelut ja muutkin, mitä lapsi kulloinkin keksii pyytää vai sijoitetaanko lasta varten varoja tämän tulevaisuutta varten.
Sitä paitsi, jos säästäminen ja sijoittaminen ovat normaali osa perheen taloudenhoitoa, niin uskon, että tällainen tapa siirtyy myös jälkikasvulle - eikä se, että lapsella on jonkinkokoista pesämunaa tätä estä. Näin ollen on todennäköistä, että lapsesta kehittyy taloutensa hyvin hallitseva yksilö.
Jos vanhemmat eivät missään vaiheessa säästä tai sijoita itseään tai lapsiaan varten, niin voi olla, että tuo rahankäyttötapa periytyy myös lapselle, ja hän saattaa vain elää (pienistä tai suurista tuloista riippumatta) hamaan tulevaisuuteen kädestä suuhun, ihan niinkuin jo lapsuudenkodissa oli tapana.
Kyllä muutkin kuin köyhät voivat suhtauta rahaan terveesti.
Kohtuudessa on hyvä pysyä. Onhan toki suotavaa, että nuori oppii rahan arvon jo hyvissä ajoin? Saattaahan pientä kitinää ehkä kuulua, koska naapurin Liisalla ja Jaakolla on sitä ja tätä, mutta myöhemmin he varmasti arvostavat sitä.
Niin, olen itse opiskelija ja olen tullut tuohon johtopäätökseen. Ei vanhemmillani koskaan olisi edes ollut varaa antaa paljon mitään, mutta en kyllä koskaan heiltä mitään pyytänytkään. Kuulostaa kyllä melko kliseiseltä, mutta eivät vaatteita ja ruokaa kummempaa tarvi.
Jokainen on oman onnensa seppä...
... oman onnensa seppä...my ass
"... oman onnensa seppä...my ass"
Taisit käsittää asian hieman väärin. Tarkoitan lähinnä sitä, että eivät lapset/nuoret nyt tarvi mitään sen kummempia almuja vanhemmiltaan. Riittää kunhan vain saa ruokaa , vaatteita ja katon päällensä. On siis otettava itse vastuu elämästään, meni se sitten niin tai näin. Tietty monet vanhemmista ovat köyhistä oloista eivätkä halua lastensa kokevan samaa, mutta nykyisessä kulutusyhteiskunnassa monet heistä tuntuvat korvaavan ajanpuutteensa lahjomalla lapsensa materialla. Samaan aikaan ne tärkeät elämänarvot jäävät oppimatta ja tämä näkyy nuorten pahoinvointina.
Idealismisi on liikuttavaa.Useimmilla se karsiutuu kolmenkympin korvilla pois.Odottele vain
leivän talloon -onnea ja menestystä vuodelle 2007
..kadehtia ja neuvoa! Varmaan tietää kysyjä miten hoitaa asiansa ja lapsensa. Eikö filosofoinnit voi myös jättää väliin, etsi eri palsta sitä varten. Kysyjä esitti KYSYMYKSEN ja tässä tulee VASTAUKseni: rahastosäästäminen. Niin meillä.
Tää on just tätä näissä netin "keskusteluissa". Kysy mitä kysyt niin heti pelmahtaa jostain viisastelijoita, joiden mielestä koko aihe on aivan p***eestä, kysymys väärin asetettu, periaatteet pielessä ja niin päin pois.
Oma isäni teki aikoinaan reilun vakuutussäästön minun nimiini, ja haluaisin jatkaa ketjua omille tenavilleni. Sijoitusmahdollisuudet ovat nykyään moninkertaiset noihin 70-luvun tapoihin verraten, joten rohkenin kysäistä asiaa täältä.
Kiitos vastaajille, niille viisastelijoillekin!
Sijoitukset kannattaa tehdä omiin nimin ja antaa hyvin menneet lahjoina sitten myöhemmin. Lahjan antaminen kun nollaa myyntivoittoverotuksen.
Nykyisin tosin pitää omistaa se lahjoitettu omaisuus vuoden ajan.
Huonosti menneet sijoitukset (jos niitä on) myyt tietenkin itse ja vähennät tappiot verotuksessa.
laitettu korkorahastoihin pari vuotisesta lähtien. Muutaman prosentin tuotolla ei kummoista pottia kerry, mutta vähän paremmin kuin pankkitilillä. Lasten pankkitileille on kertynyt lähinnä säästöpossurahoja muutamia saturaisia.
Tarkoitus olisi että lapsilla olisi pieni pesämuna, kun lentävät pesästä parikymppisinä. Itte oon joutunut ostamaan kaikki isommat hankinat (pyörät, mopo, ajokortti ja autot) omilla tienesteilläni, joten sitä toivoo että omat lapset pääsisivät hiukan helpommalla. Tarkoitus kyllä on, että hankkisivat taskurahaa kesätöillä ja siinä sivussa oppisivat ettei raha puissa kasva...
Jos aioit lahjoittaa omaisuutta, muista lahjaverolaki (verovapaata 3399 euroa kolmessa vuodessa). Lisäksi kun muistat, että se lahjoittamasi omaisuus on sitten lapsien. Et voi enää ottaa sitä takaisin omaan hallintaasi saati myydä, jos iskee akuutti rahan tarve... Huoltajana sinun pitää hoitaa alaikäisen lapsen omaisuutta huolella ja lapsen hyväksi.
hajautettu salkku lapsilisistä (niin paljon kuin pystyy). Aika on lasten puolella, eli sijoittamisaikaa on parikymmentävuotta ja ajallistakin hajautusta tulee kun kuukausittain laittaa sivuun. 50/kk sijoituksella osakeisiin/osakerahastoihin pitäisi olla 20 vuoden kuluttua 38 000 ja risat säästössä piltillä. Muista aika tekee rahaa!