vaikkakin hieman epäsuorasti, että kosteusvauriomikrobit eivät sittenkään aiheuta ASTMAA, vaikka ovat olleet sitä mieltä aina vuodesta 1995 lähtien.
Tällä sivulla on TTL:n lääkärin Heikki Frilanderin kirjoitus ammatti-astmasta:
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Aihesivut/Ammattitaudit/Ammattitautiluettelo/ammattiastma.htm
Siinä todetaan näin:
LAINAUS ALKAA
Työtilojen kosteusvaurio-ongelmat ovat tuoneet mukaan työaloja ja ammatteja, joissa ei ole varsinaisesta työstä johtuvaa altistumista herkistäville tekijöille, vaan oireita epäillään kosteusvaurioiden aiheuttamiksi.
LAINAUS PÄÄTTYY
Nyt he siis enää vain EPÄILEVÄT, että kosteusvauriomikrobit aiheuttaisivat astmaa. He eivät ole siitä siis enää varmoja, vaikka ovatkin niitä kirjoitelleet kuin liukuhihnalta vuodesta 1995 lähtien.
Edelleen Heikki Frilander kirjoittaa:
"Verinäytteestä voidaan allergiavasta-ainemäärityksillä (IgE) selvittää heti alkuun allergisoituminen joillekin työn altisteille kuten lehmänepiteeleille, jauhoille, entsyymeille ja isosyanaateille".
Jos kosteusvauriomikrobien itiöt aiheuttaisivat astman, niin kyllä se näkyisi myös IgE-vasta-aineena veressä.
Kiitän kaikkia homesairaita mennesstä vuodesta. Se oli todella menestyksellinen, niin kuin tässä vuoden 1995 viimeisessä viestissäni enteilin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000012917169#22000000012917169
Tämä juuri alkanut vuosi, on se vuosi, jolloin me kosteusvauriomikrobeista sairastuneet tulemme saamaan ihmisoikeutemme jälleen takaisin. Toivottavasti korkojen kera.
hometerveisin
Pekka Nikkola
homeallergikko
Tällä sivulla on TTL:n lääkärin Heikki Frilanderin kirjoitus ammatti-astmasta:
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Aihesivut/Ammattitaudit/Ammattitautiluettelo/ammattiastma.htm
Siinä todetaan näin:
LAINAUS ALKAA
Työtilojen kosteusvaurio-ongelmat ovat tuoneet mukaan työaloja ja ammatteja, joissa ei ole varsinaisesta työstä johtuvaa altistumista herkistäville tekijöille, vaan oireita epäillään kosteusvaurioiden aiheuttamiksi.
LAINAUS PÄÄTTYY
Nyt he siis enää vain EPÄILEVÄT, että kosteusvauriomikrobit aiheuttaisivat astmaa. He eivät ole siitä siis enää varmoja, vaikka ovatkin niitä kirjoitelleet kuin liukuhihnalta vuodesta 1995 lähtien.
Edelleen Heikki Frilander kirjoittaa:
"Verinäytteestä voidaan allergiavasta-ainemäärityksillä (IgE) selvittää heti alkuun allergisoituminen joillekin työn altisteille kuten lehmänepiteeleille, jauhoille, entsyymeille ja isosyanaateille".
Jos kosteusvauriomikrobien itiöt aiheuttaisivat astman, niin kyllä se näkyisi myös IgE-vasta-aineena veressä.
Kiitän kaikkia homesairaita mennesstä vuodesta. Se oli todella menestyksellinen, niin kuin tässä vuoden 1995 viimeisessä viestissäni enteilin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000012917169#22000000012917169
Tämä juuri alkanut vuosi, on se vuosi, jolloin me kosteusvauriomikrobeista sairastuneet tulemme saamaan ihmisoikeutemme jälleen takaisin. Toivottavasti korkojen kera.
hometerveisin
Pekka Nikkola
homeallergikko
Vastaukset 65
Vanhimmat
tauti:
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Aihesivut/Ammattitaudit/Ammattitautiluettelo/alveoliitti.htm
Sen vähemmän mukavan toisen nimen tälle muodolle tietävätkin ne, jotka ovat lukeneet allergisen alveoliitin oirekuvauksen rakkulan nettisivuilta.
>>Hiipivässä, tavallisimmassa muodossa voi ilmetä kuumeiluvaiheita, eriasteisia keuhkoputkitulehduksen oireita, sairauden tunnetta, ruokahaluttomuutta ja painonlaskua sekä kehittyä rasitushengenahdistusta. Syy-yhteyttä ei aina tällöin osata epäillä.
???
Mielestäsi allerginen alveoliitti on meidän tauti.
Kysyisin kenen meidän?
Kun TUTKIMUSTEN MUKAAN maamme rakennuksien sisäilma sisältää 60-70:sti ns. kosteusvauriomikrobeja, niin SINÄ olet yhä edelleen sitä mieltä, että NIIDEN PAKKOHENGITTÄMINEN aiheuttaa ainoastaan ja vain ALLERGISTA ALVEOLIITTIA.
Suomen Kuvalehden mukaan työpaikka-altistuksesi aiheutti SINULLE HUIMAUSKOHTAUKSIA, HETKELLISIÄ TAJUNNANMENETYKSIÄ ja POIKKEUKSELLISEN KORKEAA VERENPAINETTA.
Sait sairaslomaa poikkeuksellisen korkean verenpainetaudin takia.
Noiden oireiden perusteella, joissa ei ole häivääkään allergisen alveoliitin oirekuvasta, sait yksityislääkäriltä lähetteen TTL:lle.
Suomen Kuvalehden mukaan TTL HOMEkeuhkoaltisti sinut 4 kertaa todeden vihdoin viimein allergisen alveoliitin kuin myös kroonisen keuhkoputkitulehduksen (julkituomasi patologin lausunto).
Varmaan olet huomannut tätä palstaa lukiessasi, että useimmilla meistä työpaikka-altistus on aiheuttanut alkuvaiheessa toistuvia "flunssia" jälkitautina silmä-, poskiontelo- ja keuhkoputkitulehduksia, eli vallan muuta oireilua kuin sinulla.
Kun työpaikkaoireilusi perusteellakaan et voi sanoa, että tämämankaltaista on meidän oireilumme, niin kuinka pystyt väittämään, että meidän kaikkien tauti on allerginen alveoliitti?
"Ammattiastmaa sairastavia työntekijöitä olisi suositeltavaa seurata sekä työterveyshuollossa että keuhkolääkärin toimesta. "
Josta voin huomenna mainita kun soitan Valtiokonttoriin, voidakseni mennä uudelle keuhkolääkärille. Jos nyt ei ole pakko käyttää samaa, millä olen jo muutaman kerran käynyt.
niin Heikki Frilander puhuu vain oireista, joiden epäillään johtuvan KOSTEUSVAURIOISTA.
Asia on nimittäin näin, että jos on kosteusvaurio, niin kosteuden pilaamat rakennusmateriaalit päästävät sisäilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (voc), jotka saattavat tosiaan aiheuttaa astman tai pahentaa sitä.
Hän ei siis puhu artikkelissaan mitään varsinaisesti kosteusvauriomikrobeista. Tämä vahvistaa entisestään sen asian, että kosteusvauriomikrobit eivät aiheuta astmaa.
On tarkkaan mietitty, mitä kirjoitetaan. TTL:n ammattitautitiimi on pähkäillyt varmaankin lukuisissa kokouksissaan sitä, mitä nyt pistetään yleisön nähtäväksi.
Tämä enteilee myös sitä, että Majvik-II konsensuslauselmasta olisi pudotettu pois kosteusvauriomikrobien aiheuttama astma. Ovat tietysti sitä alunperin tyrkyttäneet Lääkärilehteen, mutta siellä on varmasti tiukka laatukontrolli. Julkilausuman viivästyminen johtuu aivan varmasti tästä seikasta. Majvik-II pidettiin nimittäin jo viime toukokuun alussa.
PN
tässä ollaan odoteltu jo kovin kauan. Missä ihmeessä se tosiaan viipyy? Olisiko jotain jo muuttumassa suhtautumisessa homeista sairastuneisiin, tuli sellainen tunne keuhkolääkärillä käynnin jälkeen???
http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/C6981FE8-A57A-4E79-A88F-2480B0187D82/0/Karvala6.pdf
Aika vaikea on tuota alveoliittia löytää, kun tutkimuksia sen löytämiseksi ei edes tehdä. Minulla oli paljon enemmän alveoliittiin sopivia oireita ja löydöksiä, mutta TTL:n tutkimukset tarkoittivat pef puhaltelua.
Karvalan Majvik II on vain jokin lyhennelmä. oottelen virallista, paksumpaa versiota.
TTL:n sivuilla jo kuukausia, on outoa että sitä kunnon raporttia tosiaan saa odottaa ja odottaa. Kenelle pitäisi laittaa kysely milloin se valmistuu? Karvalalleko?
Hyvää luettavaa kaikkineen.
Tässä pätkä mainitsemastasi asiasta.
''Koska rakennuksen asiaankuulumaton kosteus voi johtaa sekä kemiallisiin
että mikrobiologisiin haittoihin, voivat myös kemikaaleihin liittyvät ongelmat esiintyä
samanaikaisesti homeongelmien kanssa.''
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=172743&lan=fi
Kansallinen kemikaaliohjelma valmis - kemikaalien riskinhallintaan tarvitaan parannuksia
Sivun alaosassa linkki:
Kemikaaliohjelma (PDF -tiedosto | 376 kt)
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2005b11.pdf
Matti Jantunen . Hannu Komulainen . Aino Nevalainen
Jouko Tuomisto . Raili Venäläinen . Matti Viluksela
Selvitys elinympäristön kemikaaliriskeistä
Kansallisen kemikaaliohjelman taustaselvitys
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 11/2005
2.11. Sisäilmaan liittyvät erityiskysymykset
alkaen sivulta 78
s 85
2.14. Epätavalliset altistumistilanteet
Satunnaisotoksella valittujen koehenkilöiden altistumistieto antaa kuvan väestötason
altistumisesta, mutta ei ole sovellettavissa sellaisiin tapauksiin, joissa altistutaan epätavallisen
suurille epäpuhtauspitoisuuksille joko rakennuksen sisäilmastoon liittyvän ongelman
vuoksi tai ihmisen oman toiminnan seurauksena.
Sisäilmaongelmat, joihin liittyy erilaisia ärsytys- ja yleisoireita, joita usein kutsutaan ns.
sairas rakennus- eli SBS-oireyhtymäksi, johtuvat usein sisäilman kautta tapahtuvasta
kemikaalialtistumisesta. Syynä voi olla esimerkiksi kosteusvaurion aiheuttama muovimaton
kemiallinen hajoaminen tai kalusteista ja pinnoilta haihtuvat maalien, liimojen tai
lakkojen ainesosat ja muut yhdisteet. Yksittäisen yhdisteen pitoisuudet voivat joissakin
tapauksissa ylittää jopa työympäristöille annetun HTP-pitoisuuden, jolloin oireilun aiheuttaja
on mahdollista päätellä kohtuullisella varmuudella. Ongelmien taustalla on kuitenkin
usein joukko pienissä pitoisuuksissa esiintyviä yhdisteitä, joiden spesifisestä
merkityksestä oireiden tai huonoksi koetun sisäilman laadun aiheuttajana ei ole vielä
tarpeeksi tietoa. Koska rakennuksen asiaankuulumaton kosteus voi johtaa sekä kemiallisiin
että mikrobiologisiin haittoihin, voivat myös kemikaaleihin liittyvät ongelmat esiintyä
samanaikaisesti homeongelmien kanssa. Kemikaalien ja mikrobien yhteisvaikutuksia
ei kuitenkaan tunneta. Sisäilmaan liittyvän oireilun taustalla voi olla epäpuhtauslähteiden
lisäksi puutteellinen tai huonosti toimiva ilmanvaihto tai epämiellyttävinä koetut
lämpöolosuhteet. Monissa tapauksissa sisäilmaongelmien aiheuttajat jäävät käytännössä
selvittämättä.
Huonoksi koettu ilmanlaatu aiheuttaa yleensä työtehon laskua ja lisää sairauspoissaoloja.
Lisäksi kyseessä on voimakkaasti elämän laatua huonontava tekijä, jonka vaikutukset
voivat olla monitahoiset. Sisäilmaongelmien vuoksi joudutaan myös usein toteuttamaan
laajoja ja kalliita korjauksia.
Sisäilmaongelmia aiheuttavia tekijöitä tulisi edelleen selvittää tarkemmin, jotta tietämys
niiden aiheuttajista, toteamisesta ja torjuntatoimista saadaan riittävän korkealle tasolle.
Tämän hetken tietämys sisäilman laatua huonontavista tekijöistä ei selvästikään riitä
siihen, että korjaustoimet pystytään kohdistamaan oikein ja ongelmat ratkaisemaan.
oikeesti ihmisiä jotka ottaa nää jutut tosissaan?
Hyvää yötä ja kauniita UNIA.
....
olisi inhimillisempi ratkaisu purkaa ammattitautirasitteet sen sairauden osalta, mutta HOITAA potilaita oikein!
se, että allergiseen alveoliittiin ei ole mitään hoitoa. Et voi tehdä mitään muuta kuin välttää homeisia paikkoja, joka on mahdotonta tai sitten käytät raitisilmakypärää, niin kuin TTL suosittelee.
PN
Veikkaan että helmikuussa 2007 tulee.
kirjoittivat pitkän katsausartikkelin Suomen Lääkärilehteen numero 36 / 20.12.1998, ”Sisäilmasto-ongelmat – altistumisen arviointi ja potilaan tutkiminen” (sivut 4215-4230)
Heti johdanto-osassa on maininta, että kyseiset henkilöt toimivat vuosina 1996-97 sosiaali- ja terveysministeriön selvitysmiehinä. Tämän tehtävän heille antoi ministeri Mönkäre, joka tunnetaan myös entisenä homepölytautispesialistina.
Huomioitavaa tässä artikkelissa on se, että he eivät puhu sanallakaan tässä artikkelissa astmasta. Sana astma esiintyy vain sivulla 4228 olevissa taulukoissa 9 ja 10, joissa on TTL:n ilmoittamia työperäisiä sairauksia.
Kari Reijula ja Tari Haahtela kirjoittavat heti ensimmäisellä sivullaan (4215) seuraavaa:
LAINAUS ALKAA
"Terveysvaaran arvioimiseksi työterveyslääkärit käyttävät työpaikkaselvitystä ja esimerkiksi arvioidessaan homepölyaltistusta hyödyntävät maataloudesta tuttua tietoa homepölykeuhkon riskitekijöistä".
LAINAUS PÄÄTTYY
Siinä se sanottiin: homepölyaltistus aiheuttaa homepölykeuhkon eli allergisen alveoliitin! Ei siis astmaa. Meidän työpaikastamme tai asunnostamme sairastuneiden kohdalla on nimenomaan kyse homepölyn aiheuttamasta sairaudesta. Lääkärit eivät varmasti ole hyödyntäneet tätä tietoa kenenkään kohdalla, koska tuputtavat jostain ihmeen kumman syystä kaikille vain astmaa.
PN
mennäkkö töihin vaiko ei. Siis onko töihin meno varmasti terveydellisesti turvallista. Jos on pelkkä astma, ei mitään vaaraa mennä työpaikalleen ole, joten voiko tästä saada myös lääkäreiltä lausunnnon? Onko kukaan kysynyt?
voiko pyytää ohjeistusta... Näin maalaisjärjellä luulisi, että sillä astmadiagnoosilla voisi mennä, mutta käytännössä se on alle tunti, kun töistä joutuu lähtemään oireidensa vuoksi lääkäriin ellei halua tukehtua työpaikallensa. Kokeiltu siis on ja ei ole sellaista lääkäriä, joka pystyy vakuuttamaan, että kosteusvaurioituneissa tiloissa pärjää astmalääkkeillä. Näin siis pelkällä astmalla...
Kuten mainitsin yllä, niin Reijula ja Haahtela eivät mainitse kertaakaan sanaa "astma" artikkelissaan. Se on luettavissa vain artikkelin sivulla 4228 olevissa taulukoissa 9 ja 10. Nämä taulukot on laatinut TTL.
Hyvää tässä taulukossa 10 on se, että alveoliitit on jaettu kahtia: maatalous ja muu toimiala.
Muu toimiala tarkoittaa kosteusvauriorakennuksista sairastuneita. Uskoisin näin, koska ei ole oikeastaan muuta työympäristöä Suomessa, jossa voisi saada alveoliitin, kuin maatalousympäristö.
Vuosi 1995 on vedenjakaja näissä tilastoissa. Tilasto näyttää selvästi, että Teknillisen Korkeakoulun työntekijät (yhden ainoan rakennuksen homepölystä sairastui yhteensä 40 henkilöä kolmen vuoden aikana) ovat saaneet OIKEAN diagnoosin eli allergisen alveoliitin!
TTL ymmärsi, että diplomi-insinöörejä ja tekniikan tohtoreita ei voi jymäyttää. Nousua on edellisvuoden kolmesta (3) 22:teen. Mutta maksumiehiksi ovat joutuneet maanviljelijät, koska alveoliittien määrä heidän kohdalla putoaa edellisvuoden 128:sta 65:teen. Samalla myös homepölyn aiheuttamien astmojen määrä hypähtää "yllättäen" edellisvuoden 13:sta 48:aan. Vuonna 1993 homepölyn aiheuttamia astmoja oli vain 5 kpl. Astma-tilastoissa on vielä huomioitava se, että vielä vuonna 1994 astma varmistettiin sillä, että verestä löytyi myös ahtauman aiheuttajan IgE-vasta-ainetta. Vuonna 1996 astma-tilanne on jo sitten ”riistäytynyt käsistä”, koska lukumäärä on jo 84 kpl.
Aikaisemmin luulin, että ODTS olisi otettu käyttöön vasta vuonna 1996, kuten tilastoista (esim. Pohjolan julkaisu) voisi ymmärtää. Kuitenkin vuoden 1995 allergisen alveoliitin luvussa 87 on tähdykkä, joka viittaa tekstiin ”sisältää ODTS-tapaukset”. Kuten tiedämme, niin kosteusvauriomikrobit eivät aiheuta ODTS:ää, vaan sen aiheuttaa esim. kuiva vilja- ja hakepöly. Eikä sitä ole edes mainittu kansainvälisessä tautiluokittelussa.
Tuohon aikaan maanviljelijöiden tapaturmaeläkkeet maksettiin vielä pääasiassa valtion kassasta. Toki maksoivat osan itse, mutta vain pieneltä osalta. Teknillisen Korkeakoulun työntekijöiden tapaturmaeläkkeet joutui myös valtio maksamaan, koska olivat valtion työntekijöitä. Valtiovalta otti korvaukset pois toisilta (maanviljelijät) ja antoivat ne toisille (Teknillisen korkeakoulun sairastuneet). Oli helppo ottaa, koska Keskustapuolue (joka ajoi maanviljelijöiden asiaa) ei ollut hallituksessa.
Pekka Nikkola
Mutta kiitos taas nisuiisu tiedoistasi.
Laitoin viestiä myös Valtiokonttoriin ja tuo loistava käsittelijä vastasi sähköpostiini heti. Hän totesi, että
Hei!
Korvaamme toki edelleen tarpeelliset käynnit keuhkolääkärin vastaanotolla. Lääkärin voitte itse valita.
Lääkäri voi laskuttaa meitä suoraan.
Joten yritän tässä varata keuhkolääkäriä nyt vähän lähempää kotia. Ongelmana on, että ko. putiikin nettisivuilla näyttää, että heillä ei keuhkosairauksien lääkäriä palveluksessan ole, mutta toisella tavalla hakien löytyy, soittamalla ajanvaraukseen sain ensin tietää, että ottaa vastaan tiistaisin ja torstaisin, tiistai täynnä, torstaina aikoja. Toinen soitto, kun tuo oikeus käyttää keuhkolääkäriä varmistui, kertoikin sitten että vastaanotto on vain tiistaisin ja se on täynnä. Kertoessani, että hetkeä aikaisemmin minulle oli kerrottu, että ko. henkilö ottaa vastaan ko. pisteessa myös torstaisin, keskus siirsi puhelun ko. toimipisteeseen ja sieltä ei kukaan vastannut puheluun vaan se pitkän ajan jälkeen katkesi. Ja nämä pisteet ottavat ehkä 20% näiltä lääkäreiltä palkkioista suoraan päältä pois "palveluistaan", joiden tasoa voi nyt vähän sitten ihmetellä. Mutta soittelen kohta taas uudellen, ehkä tilanne on taas joku uusi. Mutta olisi mukava, jos ei nyt joutuisi matkustamaan keuhkolääkärille kovin pitkälle, nyt ei vain jaksa.
Toivottavasti nuo lääkärikeskukset yms. tarkastavat nettisivujaan ja ko. lääkärit jotka näistä palveluista maksavat tarkastavat itse myös löytyvätkö listoilta ja miten.
Sanoit, että KUTEN TIEDÄMME, niin kosteusvauriokrobit eivät aiheuta ODTS:ää, vaan SEN AIHEUTTAA esim. KUIVA VILJA- ja HAKEPÖLY.
En ole eläissäni ollut vilja- enkä hakepölyn kanssa tekemisissä.
Tuolla ulkona on juuri sopiva ilma (vettä sataa ja sataa) vaikkapa lehtiä haravoimalla tunnin-pari järjestää itselleni ODTS-reaktio alkavaksi muutaman tunnin päästä haravoinnin päättymisestä.
No mitäpä olet mieltä tuon reaktion aiheuttajasta?
"Äkillinen, voimakas kertaluonteinen biologinen pölyaltistus voi aiheuttaa orgaanisen pölyn aiheuttaman toksisen oireyhtymän."
Kopioitu tästä:
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Aihesivut/Ammattitaudit/Ammattitautiluettelo/odts.htm
Tässä jatkoa:
"Nykykäsityksen mukaan biologiset pölyt tai jotkut niistä vapautuvat aineosat suurina määrinä voivat aiheuttaa ODTS:n. Oireet ovat varsin yleisiä joissakin ammateissa, joihin liittyy altistumista biologisille pölyille, kuten viljelijöillä ja sienimöiden työntekijöillä".
Olit varmaan iltalypsyllä, kun sait ODTS-kohtauksen.
Homepölykeuhko on yleisin maanviljelijöillä. 1990-luvulla havahduttiin ongelman laajuuteen ja ryhdyttiin toimenpiteisiin. Maanviljelijöille suunnattiin tehokas kampanja ja myös raitisilmakypärät otettiin käyttöön. Näin saatiin huomattava vähennys uusiin homepölykeuhkotapauksiin.
suoraan näemmä TTL:n ammattitautitiimin kokouksesta.
Ainakin kolmasosa maanviljelijöiden homepölykeuhkotapauksista siirrettiin vuodesta 1995 eteenpäin allergisen nuhan ja astman piikkiin.
Homepölykeuhkot tulevat maanviljelijöille muutaman vuoden viiveellä. Ei raitisilmakypärien käyttö pudota yht' äkkiä heidän allergisia alveoliittejä 128:sta (1994) 65:teen (1995).
Kyllä siinä näkyy selkeästi hallituksen vaihdos: vuonna 1994 oli vielä Esko Ahon (kesk.) hallitus, jolloin saivat vielä kohtalaisen hyvän kohtelun TTL:lla. Mutta sitten tuli vuosi 1995 ja Mooses Lipposen (Sdp) 1. hallitus. Alkuvuonna 1995 vielä diagnosoitiin oikeita diagnooseja, jolloin oli vielä Esko Ahon hallitus. Mutta sitten uusi sosiaali- ja terveysministeri sai nerokkaan leimauksen...
LAINAUS ALKAA
Työtilojen kosteusvaurio-ongelmat ovat tuoneet mukaan työaloja ja ammatteja, joissa ei ole varsinaisesta työstä johtuvaa altistumista herkistäville tekijöille, vaan oireita epäillään kosteusvaurioiden aiheuttamiksi.
LAINAUS PÄÄTTYY
Kuinka joku voi tulkita tämän niin,että kosteusvauriot eivät aiheuta astmaa???
Oireita epäillään kosteusvaurion aiheuttajiksi silloin,kun muita altisteita ei ole. Kosteusvaurio-ongelmat paljastuvat vasta,kun työntekijät oireilevat ja nimenomaan siitä oireilusta johtuen tiloja aletaan tutkia. Epäilys koskee siis kosteusvaurion olemassaoloa. Epäilys ei koske sitä,etteikö kosteusvauriot aiheuttaisi oireilua (tai astmaa).
niin pitää perehtyä asiaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000022650573
Et sitten ole ilmeisesti perehtynyt edes Frilanderin julkaisuun "Stachybotrys-altistuminen ja astma".
TTL toteaa kirjoituksessaan: "Nykyään tunnetaan n. 250 biologista tai kemiallista AMMATTIASTMAA aiheuttavaa tekijää.
Työperäisten sairauksien rekisteriin on vuosittain ilmoitettu n. 300-400 UUTTA AMMATTIASTMAA. ENITEN ILMOITUKSIA ON TULLUT MAANVILJELY- ja KARJANHOITOTYÖSSÄ tai elintarvikealalla työskentelevien henkilöiden taudeista tai oireista.
TTL siis tietää, että 250 biologista tekijää aiheuttaa ammattiastmaa. Olisipa kiva saada tuo luettelo käsiinsä ihan vain sitä varten, että mitä home- ja sädesienilajeja tuohon luetteloon kuuluu.
Kosteusvauriorakennuksista TTL toteaa näin: "Työtilojen kosteusvaurio-ongelmat ovat tuoneet mukanaan työaloja ja ammatteja, jossa ei ole VARSINAISESTA TYÖSTÄ JOHTUVAA ALTISTUMISTA HERKISTÄVILLE TEKIJÖILLE, VAAN OIREITA EPÄILLÄÄN KOSTEUSVAURIODEN AIHEUTTAMIKSI."
TTL:n aluetyöterveyslaitokset niin Helsingissä kuin Kuopiossakin ovat tutkineet vuosikymmeniä heille lähetettyjä kosteusvauriorakennusten kosteusvauriomikrobinäytteitä, eli home-, hiiva- ja sädesieniä.
Länsimainen lääketiede on todennut jo ainakin 1800-luvulla homesienten aiheuttavan allergiaa, joka allergia johtaa allergisiin sairauksiin, joista sairauksista yksi on astma.
Minusta on käsittämätöntä, että nelikymmenvuotisen AMMATTITAUTITUTKIMUShistoriansa pohjalta TTL ALKAA VASTA NYT EPÄILLÄ, josko ne työpaikan homeitiöt voisivat aiheuttaa jopa AMMATTIASTMAA.
No astmaatikkojahan syntyy maassamme kuin liukuhihnalta. Kun heitä oli v. 1960 3000 kpl niin nykylukema on päälle parisataatuhatta.
Minusta niin TTL:n kuin myös KTL:nkin PITÄISI, kansalaiterveydestä vastaavina lääketieteellisinä tutkimusyksikköinä, PYSTYÄ KERTOMAAN meille kansalaisille NE SYYT, jonka takia me suomalaiset olemme astmatisoituneet ja ALLERGISOITUNEET kiihtyvällä tahdilla sitten 1960-luvun.
mitä lääkäri Heikki Frilander laittoi TTL:n sivuille.
Selkokielellä sanottuna se tosiaan tarkoittaa:
kosteusvauriomikrobit eivät aiheuta astmaa!
TTL on kyllä saanut "selville", että Stachybotryksen itiö saattaa jämähtää keuhkoputken limakalvolle, mutta senkin vain teoriassa. Tehtiinhän siitä "loistava" väitöskirjakin. Stachybotryksen vaarat johtuvatkin sen erittämistä myrkyllisistä aineenvaihduntatuotteista, eikä siis itiöistä. Stachybotrys on tunnetusti huono itiöimään ja se melko on kookas verrattuna muiden kosteusvairiomikrobien itiöihin verrattuna. Andersenin keräin on tuskin koskaan onnistunut nappaamaan sitä sisuksiinsa.
Astmatkin on näihin väitöstutkimuksiin selvitetty kyselytutkimuksen rasti ruutuun menetelmällä. Ei ole siis viitsitty edes selvittää asiaa verestä mitattavilla IgE-vasta-aineilla ja eosinofiilisilla valkosoluilla. Tätä ei ole tehty, koska kokeessa paljastuisikin se, että veressä onkin paljon lymfosyyttejä eosinofiilien sijasta. Lymfosyytit paljastaisivat jonkun muun taudin kuin astman.
Verestäni on mitattu neli- viisinkertaiset eosinofiilimäärät.
Ja minulla ei ole astmaa VIELÄ.
Lymfosyyttiarvoni ovat normaalirajoissa olleet AINA.
Tuonkaltaisia teorioita homeitiöiden jämähtämisetä yhteen sun toiseen paikkaan niin ylä- kuin alahengistysteissäkin en edes huomioi saatikka sitten teorioita homeitioiden koon perusteella jämähtelystä.
Kun tunnen ihan tarpeeksi paljon homeastmaatikkoja (TTL-diagnoosi) ja ihan tarpeeksi paljon työpaikka-astmaatikkoja, niin TIEDÄN, että ns. kosteusvauriomikrobialtistus aiheutaa myös astmaa.
Tiedätkö kuinka monella RAKKULA ry:n jäsenellä on keuhkolääkärin toteama astma? Vai onko heillä kaikilla LÄÄKÄRIN TOTEAMA allerginen alveoliitti?
Hakusanoilla "Stachybotrys asthma" löytyy 58.200 (viisikymmentäkahdeksantuhattakaksisataa) osumaa googlesta.
tietääkö kukaan tällaista henkilöä?
Minä vetäisin suojaamattomissa purkutöissä stakuitiöt keuhkoihin, kuten teki monta muutakin paikalla ollutta onnetonta. Tietääkseni kukaan ei saanut astmaa vaan ärsytysoireita/ kipua keuhkoihin ja minun lisäkseni alveoliitin oireita tuli ilmeisesti kahdelle muulle henkilölle. Minulla oli jo ennestään oikea astma, siitä huolimatta ainoaksi diagnoosiksi jäi epäily alveoliitista.
En silti halua väittää, ettei joku olisi stakusta astmaa saanut, se on todennäköistä jos niitä IgE-vasta-aineita löytyy. Kosteusvaurioissa on hyvin vaikea tietää, mistä homeesta saa mitäkin, sillä kohteissa on aina paikalla useita homelajeja.
on vuoden 1999 tilaston mukaan ollut jo noin 316 000 astmaatikkoa.
voisi löytyä vaikka sata miljoonaa artikkelia googlella. Kukaan ei kuitenkaan ole saanut siitä diagnosoitua astmaa. Pitää osata soveltaa tietoa. Ei riitä, että osaa kirjoittaa googlen-hakukenttään jonkun hakusanan ja osaa katsoa montako osumaa tuli.
kuulostaa HL kirjoittamalta? Onko?
jos olet eosinofiilien kyllästämä ja TTL:n diagnoosi on alkava tavallinen astma. Olet saanut siis ihan oikean diagnoosin TTL:ltä. Onnitelut oikeasta diagnoosista!
EOS arvo on o,23 (viitearvot 0,01-0,45), joten minulla luku on aina ollut normaali, aivan sama kuinka sairas olen ollut.
Nousussa on ollut, lasko, crp sekin tosin raja-arvoilla aina alle
Eikö mene perille ?
Jankun jankun !
Allekirjoitan vain omalla nimimerkilläni kirjoitetut tekstit.
Ihan oikeasti lopeta jo tuo jankutus.
No missä niin sanotaan, että alkavan tavallisen astman, tai yleensäkin astman yhtenä mittatikkuna olisi VEREN korkea eosinofiilipitoisus?
Kun allergisen alveoliittin liitäntäreaktiona saattaa esiintyä eosinofiilisiä granuloomeja (kuten minullakin), niin niiden aiheuttajina ovat VERENKIERROSSA OLEVAT eosinofiiliset valkosolut.
Vai ajattelitko lymfosyyttien tuottavan noita granuloomeja?
Eosinofiilisten valkosolujen sanotaan lisääntyvän KEUHKOPUTKISSA silloin, kun kysymyksessä on astma. Toki siellä lisääntyvät muutkin tulehdussolut.
Kun itselläni BAL-näyte sisältisi 92 prossaa makrofaageja, niin sekin jo sulkee pois astman.
Osoitappa siis nuo onnittelusi TTL:lle väärän diagnoosin johdosta, koska onhan se joidenkin mielestä onniteltavaa, kun vakuutusyhtiö säästyi kohdallani lakimääräisten korvausten maksulta.
Miten tuo makrofagipitoisuus sinulla BAL:issa mitattiin?
Minulla Papa-värjätyssä alkoholifiksoidussa näytteessä nähdään makrofageja 92%, lymfosyyttejä 7.5% ja neutrofiileja 0,5%. Eosinofiliaa ei tavata.
Solumäärä on koholla (ei koskaan tupakoinut).
***
Diagnoosina minulla on ammattiastma.
BAL-näytteessä minullakin on makrofageja juuri tuo 92 %.
Minulla on kosteusvauriomikrobien aiheuttaman ammattiastma ja ammattinuha.
BAL-huuhtelu tehtiin ensimmäisen kerran neljän kuukauden kortisonikuurin JÄLKEEN, kun olin ollut kolme kuukautta sairauslomalla.
Toinen BAL-huuhtelu keuhkotähystyksen yhteydessä tehtiin pitkän antibioottikuurin ja noin kuuden viikon kortisonikuurin JÄLKEEN.
Jos tutkimukset olisi tehty OIKEAAN aikaan niin mitähän lienee keuhkoistani olisikaan löytynyt ?
Papereissani lukee monessa kohdassa: epäillään allegista aleveoliittia. Sitä ei löytynyt. Astma on hankalahoitoinen ja herkästi reagoiva. Minäkään en ole tupakoinut, enkä kestä tupakansavua yhtään.
Olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja olen odottanut pian neljä vuotta lakisääteistä tapaturmaeläkettä.
Voimia ja viisautta hoitoihisi ja tutkimuksiisi !
Hilkka
muuhun kuin NORMAALI tulkintaan!
Siis jos makrofagit ovat se yleisin löydös keuhkoista, on kyseessä normaali arvo ja täysin TERVE ihminen? Näinhän nyt tulkitaan. Onko kyseessä oikea toteamus, kun solulisää on myös tupakoimattomalla henkilöllä?
Keuhkosairaudet kirjan mukaan kyseessä on alveolitason tulehduksen merkeistä, mutta keuhkolääkäreiden mielestä ei! Kumpi tieto on väärä? Keuhkosairaudet kirjan kirjoittajat ovat aika vaikuttavan tuntuisia noin osaamisen puolesta, joten olisivatko he kirjoittaneet kirjaansa virheellistä tietoa? Vai tulkitaanko tutkimustuloksia aivan miten haluttaan, vai onko keuhkolääkärit täällä Suomessa vain yksinkertaisesti täysin epäpäteviä?
Siis mikä on oikea arvio?
- Keuhkosairaudet kirjan tieto on oikea?
- Keuhkolääkärit tulkitsevat tietoa väärin?
- Vaiko molemmat ovat väärässä?
- 92% makrofageja potilaan BAL tutkimuksessa on normaali löydös, kun hän on ollut pitkään poissa altisteisista tiloista missä hän on sairastunut astmaan. Ei missään tapauksessa viittaa alveoliittiin!
Makrofageja kuuluu ollakin, kertoi minulle keuhkolääkäri. Näin ollen ainakin oma keuhkolääkärini oli sitä mieltä, että kyseessä on normaali löydös, solulisineen. Eli Keuhkosairaudet kirjan tieto on vanhentunutta ja väärää, vai mikä on se makrofagimäärä mikä on normaali ja mikä on epänormaali määrä, joka Keuhkosairauksia kirjan mukaan viittaa alveotason tulehdukseen?
kuulostaa paljolta. Mitä se kohonnut lukema enää oikein voisi olla? 100%!
BAL tutkimuksessa ja silti potilaalla on astma. Näin on myös minun kohdallani.
Tupakoimaton, jolla solulisää ja 92% makrofageja BAL huuhtelussa = ammattiastma
? miten tuo 92% makrofagiosuus sulkisi astman pois? TTL:n tutkimuksissa ei mitenkään, eikä näin kertonut myöskään minun lääkärini. Makrofagit kuuluvat asiaan, normaalia on.
Esitiedot:
ks. bronkuslimalähete.
Pot. ei tupakoi. Astma todettu. Onko BAL:ssa alveoliittiin viittaavaa immunoaktivaatiota? Eosinofiliaa?
Potilaalla hankala yskäoireisto.
Lähettävän lääkärin (sairaalan lääkäri) kysymykset yllä.
Kyseessä on BAL-neste, jossa on lievästi koholla oleva solumäärä, mutta jossa solujakauma on kuitenkin täysin normaali. Immunoakrtivaatioon viittaavaa lymfosytoosia ei tule esille eikä myöskään eosinofiliaa tavata.
Bronkusimunäytteessä nähdään yksittäisten tulehdussolujen lisäksi alveolaarisia makrofageja, respiratorista epiteeliä sekä jonkin verran hyperplastista reservisolukkoa. Tulehdusta, varsinaista soluatypiaa tai maligniksi tulkittavia kasvainsoluja ei tavata.
Makrofageja: runsaasti
Lieriöepiteelisoluja: kohtalaisesti
****
Eli 92% makrofageja BAL huuhtelussa on normaali tulos, myös esitarkastajan, sekä tutkimuksen allekirjoittaneen mielestä.
niin se on merkki siitä, että olette hiljattain altistuneet kosteusvauriomikrobeille.
Tulehduksen alku- eli primaarivaiheessa makrofagit ja neutrofiiliset valkosolut pyrkivät poistamaan elimistölle vieraat antigeenit; kehittyy tulehdus. Kun makrofagit ovat esitelleet antigeenit T-lymfosyyteille nämä stimuloivat B-lymfosyyttejä tuottamaan antigeenispesifisiä vasta-aineita ja toisia T-soluja kehittymään soluvälitteisen immuniteetin vaikuttajasoluiksi; tulehdus voimistuu. Ellei antigeenia kyetä spesifiselläkään immuunivasteella poistamaan, edetään seuraavaan vaiheeseen; sairauteen ja kudosvaurioon.
Ylläoleva teksti on kappaleesta "Allergian perusmekanismit" (kirjoittaneet Markku Viander, Erkki O. Terho ja Matti Hannuksela) ja se löytyy vuoden 1993 Allergologia-kirjan sivulta 39.
Eli hyvät ystävät, jos teillä on ollut näytteessänne runsaasti makrofageja, niin olette vähää aikaisemmin saaneet oikein kunnon homeitiö-annoksen. Edellinen tulehdus oli jo ehtinut vaimentua jo siinä määrin, että alkoi uusi tulehdus ja se alkaa aina ns. makrofagivaiheella.
Tämä on ihan perusbiokemiaa, jonka lääkäreiden tulee myös hallita.
mikä tupakoivalla on lievästi koholla... MINÄ EN OLE KOSKAAN TUPAKOINUT, joten ... en oikein ymmärrä tuota lausetta tässä lausunnossa.
Solujeni erittelylaskenta suoritettiin Mipo:lla ja CCF:llä.
Mipo:
-makrofaagit 94
-lymfosyytit 5
-neutrofiilit 1
-eosinofiilit 0
-punasolut 0
CCF:
-makrofaagit 92
-lymfosyytit 5
-neutrofiilit 2
-eosinofiilit 1
Keuhkosairaudet kirjan mukaan normaalijakauman yläraja riipuen tutkintatavasta (Mipo, CCF) on: lymfosyytit 30-20 %, neutrofiilit 5-2 %, eosinofiilit 2-2 % ja loput solut ovat makrofaageja.
Eli ei noita magrofaageja normaalisti ole yli 90 prossaa.
ja homekoulun opiskelu olivat noiden altistusten ja sairastumisien syynä.
Bal-huuhtelut: 1. kerta neljän kuukauden kortisonikuurin jälkeen.
2.kerta noin kuuden viikon kortisonikuurin jälkeen. Sairauslomilla ennen tutkimuksia ja huonossa kunnossa vielä tutkimusten aikana.
Mitähän TODELLA olisikaan löytynyt ENNEN niitä kortisonikuureja ja antibioottikuureja ?
Sinun mielestäsi jos BAL-soluerittelyssä on runsaasti makrofageja, niin se on merkki siitä, että olette hiljattain altistuneet kosteusvauriomikrobeille.
Tuossahan hilkkaliisa kertoili, että häneltä otettiin BAL-näyte ensimmäisen kerran kun hän oli ollut 3 kuukautta sairaslomalla. Tunnen muitakin ei-tupakanpolttaja homeallergikkoja joiden makrofagipitoisuudet ovat olleet samaa luokkaa hilkkaliisan kanssa heidän oltuaan jo viikkoja sairaslomalla, eli poissa hometyöpaikka-altistuksesta.
DUODECIM nro:ssa 8/2003 professori Seppo Meri toteaa näin: "Elääkseen pitkään ihmisen tulee kyetä uusiutumaan TUNNISTAMALLA JA POISTAMALLA KÄYTTÖKELVOTTOMIKSI KÄYNEET SOLUT JA RAKENTEET ja PUHDISTUKSESTA ovat PÄÄVASTUUSSA kudosten monitoimisolut MAKROFAGIT, jotka tunnistusmolekyylien avustamina poistavat vierasta ja VAURIOITUNUTTA MATERIAALIA.
Allergologia kirjassa (p. 1999 s. 55) mainitaan SOLUVÄLITTEISEN reaktiotyypin osalta seuraavaa:
"Auttaja-T-solujen AKTIVOIMAT MAKROFAGIT AIHEUTTAVAT VIIVÄSTYNEITÄ TULEHDUSREAKTIOITA, jotka reaktiot saavuttavat maksiminsa 24-72 tunnissa. JOS ANTIGEENIEN ELIMINAATIO EI ONNISTU, REAKTIO JA PAIKALLINEN SYTOKIINIERITYS JATKUVAT, aktivoituneet MAKROFAGIT ja MONOSYYTIT muuttuvat ns. epiteloidisoluiksi ja SEURAA KROONINEN GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS.
Ja kun kysymys on keuhkoista, niin tuon MAKROFAGIpohjaisen granulomatoottisen tulehdusreaktion seurauksena voi syntyä keuhkojen eri osiin fibroosia.
Keuhkosairaudet kirjassa mainitaan makrofagipohjaisen fibroosin aiheuttajaksi sarkoidoosi ja allerginen alveoliitti.
Toki KEUHKOfibroosia tuon kirjan mukaan aiheuttavat muutkin tekijät kuten esim. fibrosoiva alveoliitti (UIP ja DIP) ja eosinofiilinen granulooma. Vaan tuon granulooman aiheuttajasairautta ei mainita.
Tukholman Karoliinisen instituutin mukaan allerginen alveoliitti-reaktio saatta tuottaa eosinofiilisiä granuloomeja, ei siis makrofagipohjaisia ganuloomeja.
Ja kun Coombs/Cellin mukaan allergista alveoliittia tuottaa immunokompleksivälitteinen reaktiotyyppi (luokka III), eikä soluväliteinen reaktiotyypi (luokka IV), niin näyttääpä NYKYlääketiedeguruiltamme olevan hakusessa tuo allerginen alveoliitti kaikin puolin.
Minulle BAL tehtiin 19.6. sairaalassa, jolloin olin käytännössä ollut poissa työpaikkani altistavista tiloista kuukausia. Ensin tt-lääkärit kielsivät työhuoneeni käytön ja jäin todella sairaana sairaslomalle. Parin sairasloman jälkeen uuteen työhuoneeseen, joka oli täysin erillinen työpaikkani ilmastoinnista. Vain tuo työpaikka-altistus tapahtui välissä, ja siinä mm. FEV1 arvo laski 17% pelkästään siten, että kävelin työpaikkani ns. terveissä työtiloissa, ehkä muutamassa kokouksessa ko. alueella myös. Mutta siis tiloissa joissa ei ns. ole mitään sisäilmaongelmaa, mutta joissa kuitenkin oireilin. Oireilin lievemmin noissa ns. terveissä osissa työpaikkaani, mutta kuitenkin FEV1 laski TTL:n mittauksissa 17%. Tähän laskuun kiinnitti huomiota histamiinialtusta tekevä henkilö. Minun piti opetella puhaltamaan, muuttaa istuma-asentoa, katsoa ruudulta miltä käyrä näyttää ja taa lepotauon jälkeen puhaltaa KUNNOLLA. No mikään ei muuttanut tuota FEV1 lukua, se oli 17% alhaisempi ja pysyi kaikista yrityksistä huolimatta.
E-lausunnossa tähän viitataan myös, mutta koska kyseessä oli kaksi eri laitetta, epäillään että siinä voi olla eroa (no hui jos laitteet on noin huonossa jamassa), eroa voisi tulla myös eri ajankohdasta, toinen tehty aamu, toinen iltapäivällä. Mutta ... siis 17% lasku työpaikka-altistuksessa jäi siis näihin selittelyihin, miksi se ei ole merkittävä. Näinhän tämä menee aina, kaikki mikä puoltaa jotakin altistumista on aina epäselvää, normaalia tms. Ja kaikki vähänkin epävarma mikä ei puolla onkin sitten täysin varmaa tietoa. Sen tiedon kohdalla ei sitten vatuloida yhtään mitään.
Mutta siis BAL tehtiin kun olin kesälomalla, vointi muutoin paljon parempi, mutta tuo yskä vaivasi yhä edelleen. Myös BAL tutkimuksessa itsessään tuli noita lisäongelmia, lisähappea tutkimuksen aikana nopeasti, kortisonia suoraan suoneen tutkimuksen jälkeen, koska hengittäminen oli vaikeaa ja raju yskä vaivasi tosi pahasti. Kortisoni auttoi nopeasti, myöhemmin oli kuumetta, mutta seuraavana päivänä olo oli ihan OK.
Koko kesän tämän tutkimuksen jälkeen olin ilman astmalääkkeitä, koska tutkimuksen tehneet lääkärit kertoivat ettei minulla ole mitään astmaa! Pärjäsin ilman astmalääkkeitä, mutta oireet tulivat rajuina päälle heti kesäloman jälkeen ensimmäisenä työpäivänä. 7-8 työpäivän jälkeen jäin sairaslomalle. Sairasloman jälkeen tutkimuksiin, jossa TTL:n kontrollialtistus aiheutti keuhkoputkentulehduksen. Vaikutukset näkyivät seuraavassa spirometriassa. Siitä huolimatta hoitoloman jälkeen tehtiin tuo aspergillusaltistus, josta tulin todella sairaaksi.
Lisätutkimuksia tehtiin, mutta todettiin että keuhkokuva on normaali, ja kaikki muukin on normaalia. Ainoastaan lääkärit pahoittelivat sitä, ettei tarkoitus ollut saada minulle niin pahoja oireita aikaiseksi. No töissä olin tullut monta kertaa jo paljon sairaammaksikin, joten en edes olettanut että selviän altistuksista mitenkään helposti. Altistusten jälkeen hoitajat sanoivat, että nyt he ymmärtävät miksi pelkäsin altistuksia, ei ihme noilla oireilla.
Aamusella altistuksen jälkeen nousi kuume, joka ei laskenut noilla TTL:n lääkityksillä ihan nopeasti. Ja olo oli aivan jäätävä, kuitenkin keuhkoalua oli niin kipeä ettei käsiä tehnyt mieliliikutella. Selkäpisto jäi aika nopeasti jo seuravana päivänä pois. Mutta tutkimus ei todellakaan ole mikään pikkujuttu, eikä se aiheuta astman lievää pahentumista vähäksi aikaa. Kukkua kanssa. Tai jos kuukausien ongelmat ovat vähän aikaa, niin sitten määritelmä voi olla oikea.
kertoi yksi "ammattilainen", mutta ei halua missään tapauksessa sotkeentua koko asiaan. Koskahan palstaa lukisi joku rehellinen "ammattilainen" joka uskaltaisi avata myös suunsa.
Että silleen.
Minullakin ammattiastma ja BAL-näytteestäni Löytyi seuraavaa:
- kaksin-kolminkertainen määrä verrattuna tupakoimattoman normaaliarvoon niitä kokonaissoluja
- lieriöepiteelisolut 6-8 %
- makrofageja 81-86%
- lymfosyyttejä 9-16%
- eosinofiilejä 1%
- neutrofiilejä 3-5%
Solujakauma normaalin rajoissa.
Kyllä meillä tuli näytteeseen 4 pmy/m3
sädesieniä. Impaktorinäyte. Aika 00:10
Andersen keräin
Onko nämä stakua vai mitä sädesieni sanalla tarkoitetaan, ei selviä..
ikinä! Oli sairaalan reumalääkärin arvio tilanteestani. Onko miehelläsi varaa elättää sinut, voitko perustaa oman firman, jäädä työttömäksi, mitä vain mutta ET voi mennä takaisin työpaikallesi. Olin aivan ymmällä miksi en voi mennä työpaikalleni takaisin koskaan. Reumalääkäri kertoi, että oireet tulevat heti takaisin, ne kroonistuvat etkä näe enää tervettä päivää.
Toinen tutkivista lääkäreistä oli täysin samaa mieltä, eikä uskonut että enää pystyisin työpaikallani työskentelemään.
Ilman TTL:n vuosikymmenten tutkimustaustaa ja tuloksia, sairaalan lääkärit tiesivät totuuden jo 19.6. Kumpikaan lääkäreistä ei huomannut varoittaa minua TTL:n altistustesteistä. Yksityisesti ystäväni kertoi, että ei ikinä olisi uskonut että TTL:n altistaa minua aspergilluksella. Selkeä alveoliittiepäily oli olemassa, eikä sitä voitu kumota. Altistusta ei olisi saanut tehdä. Se tehtiin, koska oireilla ja potilaalla ei ole väliä. Kun potilas alkaa oireilemaan yhä vaikeammin, hänhän on saanut jonkun muun taudin. Helppoa kuin heinän teko.
Maaperäbakteeri, aktinobakteeri, aktinomykeetti "SÄDESIENI" ei siis ole SIENI vaan bakteeri. Se ei kuulu asuntoihin ja päästessään rakenteisiin, se alkaa tuottamaan monenlaisia myrkkyjä, joita se maassa ei tuota. "Sädesieni" saattaa aiheuttaa allergista alveoliittia.
Streptomyces lajikkeitakin on useita, niinkuin muitakin kosteusvauriomikrobilajikkeita. Kaikki lajikkeet eivät haise, mutta usein "hometalon" hajun tunnistaa heti - ainakin me jo homeesta sairastuneet.
Esimerkiksi Penicillium lajikkeita on löytynyt jo noin 200 erilaista lajiketta.
Esimerkiksi Psykrofiiliset (kylmässä viihtyviä) aktinobakteerit Salpausselän pohjavesistä ja ulkoilmassa suurina pilvinä liikkuneita termofiileja (kuumaa ympäristöä vaativia)
Homerakennuksen ilmaisee yleensä ensimmäiseksi epämiellyttävä haju. (Haahtela, Nordman & Talikka 1993,44) Kosteusvaurioasuntojen ilman bakteeripitoisuudet poikkeavat normaaliasuntojen ilman lajikkeista siten, että niiden ilmassa esiintyy yleisesti aktinomykeettejä eli sädesieniä, joilla on voimakas maakellarimainen haju, joka tuntuu asunnossa tunkkaiselta. Ihmisen hajuaistia voidaan pitää herkimpänä hajudetektorina ja se on ylivoimainen toistaiseksi kehitettyihin kemiallisiin analyysilaitteisiin verrattuna.. Ilman laadun arvioimiseksi voidaan käyttää suurta joukkoa henkilöitä. Tällainen joukko henkilöitä on ns. hajupaneeli. (Sisäilmastoseminaari 1989, 32, 46.) Ihmisnenää korvaavaa menetelmää ei ole olemassa. Käytännön sisäilmahygienian tarpeisiin on kehitetty koulutettu ihmisryhmä, joka arvioi aistinvaraisesti sisäilman laadun. Hajupaneelimenetelmää voidaan käyttää laboratoriossa kun testataan rakennus ja sisustusmateriaaleja niiden valinnan yhteydessä. (Haahtela , Hannuksela Terho 1999, 190.)
Haju voi olla myös pistävä, makea tai ummehtunut ja vain selvät tapaukset ovat yleensä aistinvaraisesti tunnistettavissa. Hajupaneelien avuksi ja niitä korvaamaan on tulossa teknisiä ratkaisuja. Maailmalla on jo käytössä tietokoneohjattuja ”tekoneniä”. Niiden erikoissensorit pystyvät tunnistamaan erilaisia hajuja ja analysoimaan niitä. Tällaista teknologiaa kannattaisi kehitellä myös Suomessa. (Haahtela, Reijula 1997, 56-57.)
Ulkoilman sienten itiöiden määrä vaikuttaa huoneilman itiöiden määrään. Huoneilmassa ja lattialle laskeutuneessa pölyssä on todettu kymmeniä erilaisia
homesieniä ja hiivoja. Sesonkeja ovat varsinkin kevät ja syksy, mutta itiöitä on runsaasti pitkin kesää. Maailman noin 80 000 sienilajista runsas sata on tavalla tai toisella liitetty allergiaan. Kostea ja lämmin huoneilma suosii sienten kasvua Niiden lempipaikkoja ovat kodin kosteat tilat kuten pesuhuone ja sauna, kellarit ja ikkunanpielet sekä vanhat puu- ja hirsitalot ja etenkin keväisin kosteat kesämökit. Huonekasvien kasvualustoilla ja mullassa sienet viihtyvät niin ikään. Yleisimpiä sienten itiöitä ja homeita ovat, Aureobasidium,Alternaria, Penicillium, Cladosporium, Aspergillus, Fusarium, Tricoderma, Paecilomyces, Phoma, Rhizopus, Stacybotrys ja Mucor. Caldosporiumia esiintyy runsaasti ulkona ja Aspergillus, Cladosporium ja Penicilliumia sisätiloissa. Penicillium suvussa on yli parisataa lajia. Koko ajan tunnistetaan lisää lajeja. Cladosporiumin itiöitä voi esiintyä samanaikaisesti heinien siitepölyn kanssa. Usein potilaat havaitaan testauksessa yliherkäksi useammalle kuin yhdelle homelajille, mikä saattaa aiheutua ristiinreagoinnista. (Haahtela, Hannuksela & Backman 1985, 49, 61,86) , (Haahtela, Nordman & Talikka 1993, 44), (Kalso, Vanhanen, Puhakka, Viitanen 1996, 75.),( Haahtela , Hannuksela, Tervo 1999, 200, 450.),
(Husman 2000, 13.)
Jos rakennuksessa on kosteus- ja homevaurio, siinä työskentelevät tai asuvat altistuvat rakenteista peräisin oleville mikrobeille, niiden itiöille ja kuolleista mikrobeista peräisin oleville partikkeleille (osasille), sekä mikrobien MVOC - (haihtuville aineenvaihdunta-) tuotteille ja mykotoksiineille (homemyrkyille). Kosteusvauriorakennusten mikrobit ovat peräisin maaperästä ja ympäröivästä luonnosta, mutta kasvaessaan kostuneissa rakenteissa niiden aineenvaihduntatuotteet voivat olla erilaisia kuin muussa ympäristössä. Mikrobilajien yhteisvaikutukset keskenään ja vaurioituneista rakenteista ympäristöön emittoituvien (emissio = aineesta lähtöisin oleva haitallinen päästö) kaasumaisten ja hiukkasmaisten aineiden kanssa voivat olla osasyy siihen, miksi kosteusvauriorakennuksissa työskenteleville saattaa aiheutua odotettua voimakkaampia oireita ja sairauksia. Puhuttaessa kosteusvaurioituneiden rakennusten ”homeista” tarkoitetaan mikrobeja, jotka ovat homesieniä, hiivoja, bakteereja, erityisesti sädesieniä eli aktinomykeettejä (grampositiivisia maaperäbakteereja) sekä sinistäjä- ja lahottajasieniä. Altistuminen voi aiheuttaa terveyshaittoja ja homepölylle altistuminen on ilmeinen terveysuhka. (Reijula 2003, 7-14.)
Suomessa on tehty jo noin 12 vuotta useita mikrobiologian väitöksiä, tutkimuksia ja lääketieteellisiä väitöskirjoja kosteusvauriorakennuksiin liittyvistä sisäilma-altisteiden terveyshaitoista. Pelkästään kosteusvauriomikrobien solutason vaikutusmekanismeista on tekeillä viisi väitöskirjaan tähtäävää tutkimusta. Kosteusvauriomikrobien terveyshaitoista on raportoitu samansuuntaisia tutkimustuloksia Suomen lisäksi muista maista, Ruotsista, Tanskasta, Alankomaista, USA:sta ja Kanadasta. Suomalaisilla tutkimusryhmillä on yhteistyötä erityisesti tanskalaisten ryhmien kanssa. (Husman 6.2.2002. Luentomoniste).
Uusia kosteusvauriomikrobeja, homeita, bakteereita ja tutkimusmenetelmiä löydetään ja tutkitaan koko ajan. Viiden vuoden tutkimuksella Salkinoja - Salonen ja Sivonen ovat löytäneet ja kuvannet 15 tieteelle uutta bakteerilajia, 8 eri sukuun, joista 5 oli tieteelle uusia bakteerisukuja. On löydetty eliöitä, jotka viihtyvät ääriolosuhteissa. Esimerkiksi Psykrofiiliset (kylmässä viihtyviä) aktinobakteerit Salpausselän pohjavesistä ja ulkoilmassa suurina pilvinä liikkuneita termofiileja (kuumaa ympäristöä vaativia) uuden Basillus lajin kantoja. Uudella menetelmällä havaitaan Basillus creus bakteerin tuottamaa (tappavan) vaarallista oksetusmyrkkyä. Tätä menetelmää voidaan käyttää elintarviketurvallisuuden parantamiseen teollisuudessa. Tarkoituksena on tulevaisuudessa kehitellä esimerkiksi mikroarray tekniikasta työkalua syanobakteerien lajien ja myrkkyjen varhaistunnistamiseen suoraan ympäristöstä. Tulevaisuuden tavoitteena on kehittää menetelmiä peptidimyrkkyjen tunnistamiseen ja määrien mittaukseen jotta ihmisen ja kotieläinten altistumista näille myrkyille voitaisiin valvoa ja vähentää vedestä, elintarvikkeista ja sisäilmasta (sairastalo eli ”hometalot”). (Salkinoja-Salonen, Sivonen 2000, v – vi viitekehys.)
Itselläni on IgE positiiviset vasta-aineet Streptomyces albus lajikkeelle ( ). En kestä olla yhtään talossa, jossa on tuota "sädesientä" eli bakteeria.
Se ei siis ole "staku". Esimerkiksi Stachybotrys atran erittämä mykotoksiini, vaikuttavat myös voimakkaasti suuontelon ja ruoansulatuskanavan limakalvoon ja ne ärsyttävät ihoakin.
Puhuttaessa kosteusvaurioituneiden rakennusten ”homeista” tarkoitetaan mikrobeja, jotka ovat homesieniä, hiivoja, bakteereja, erityisesti sädesieniä eli aktinomykeettejä (grampositiivisia maaperäbakteereja) sekä sinistäjä- ja lahottajasieniä. Altistuminen voi aiheuttaa terveyshaittoja ja homepölylle altistuminen on ilmeinen terveysuhka.
Terveisin Hilkka
Tutkimusten käsittely ja niiden kokonaisvaltainen kertominen potilaalle olisi yksi avain siihen, ettemme kirjoittelisi tutkimustemme tuloksia tällä palstalla. Nyt kun saamme paperit kinuamisen jälkeen itsellemme, emme tiedä mitä niissä lukee, miten tulkitaan, joten on ilman muuta selvä, että niistä yrittää kysellä palstalaisilta, josko joku jotakin tietäisi ja mitähän tarkoittaa. Ja silloin virheellisen tiedon jakaminen ja saaminen on aika suuri. Toki sen jokainen varmasti tiedostaa itsekin, joten vahinkoja ei pääse tapahtumaan. Käytännössä vain tietoa ei sitten kuitenkaan ole tarjolla. Eikä sitä kokonaisuutta mihin se tutkiva lääkäri tutkimuksensa nojaa.
Lääkärit itse aiheuttavat tämän tilanteen. Eihän tuolla TTL:n potilasosastollakaan juuri kiire tuntunut vaivaavan, joten aikaa muuhunkin, kuin tuohon paperikiertoon olisi ollut. No muuallakin lääkärit jättävät usein potilaan roikkumaan löyhään hirteen. Tietoa ei omasta sairaudestaan, tutkimuksista jne. liiemmin jaeta. Aivan kuin se olisi vain lääkärin oikeus tietää mitä potilas sairastaa ja mitä tutkimustulokset kertovat.
On toki lääkäreitä, jotka kertovat tarkoin mitä tutkimukset kertovat, mitä potilas sairastaa ja ylipäätään lääkäreitä jotka osaavat keskustella. Lyhyesti ja ytimekkäästi, mutta siten että molemmat keskustelevat samasta asiasta ja ymmärtävät sen myös. Keskustelevia, tietoa selvällä suomenkielellä jakavia lääkäreitä on kuitenkin vähemmistö.
Hyvin tärkeää on ymmärtää oma sairaus ja sen hoito ja ennuste. Aivan sama olisiko se huono tai hyvä, se tulee tietää potilaan itse.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=ty%C3%B6per%C3%A4iset%20sairaudet&p_artikkeli=sae13040
Homesienten aiheuttamat hengityselinsairaudet
Sairauksien ehkäisy
24.10.2003
Tari Haahtela ja Kari Reijula
Esiintyminen
Riskitekijät ja altistumisen tutkiminen
Ehkäisy
Seulonta
Toimenpiteet
Esiintyminen
Homesienten itiöitä on kaikkialla, ja ne kuuluvat luonnolliseen elinympäristöön. Ne ovat osa ekologista kiertoa ja elämän ehto. Niillä voi olla ärsyttäviä ja toksisia vaikutuksia limakalvoihin, ja ne aiheuttavat joskus allergista herkistymistä, mikä on kuitenkin harvinaisempaa kuin on oletettu. Homeallergian yleisyydestä ei ole tuoreita kotimaisia tutkimuksia, eikä sairastumisriskiä osata arvioida. Kliinisen arvion perusteella ehkä noin 1–2 %:lla suomalaisista on atooppista allergiaa tavanomaisille ilmakantoisille homesienille, joista Cladosporium on yleisin ulkoilmassa ja Penicillium sisäilmassa. Homesienet aiheuttavat vain harvoin infektioita. Homesienten aiheuttamia hengityselinsairauksia on lueteltu taulukossa 1.
Sairauksia aiheuttavia homesienilajeja on useita, joista tavallisimpia ovat Aspergillus-suvun homesienet ja homesienimyrkkyjä eli mykotoksiineja tuottavat homesienilajit (esim. Stachybotrys chartarum). Monet kosteusvauriorakennuksissa kasvavat opportunistiset homesienet saavat aikaan hengitysteiden limakalvojen, silmien ja ihon ärsytystä. Jotkut Stachybotrys chartarum -kannat aiheuttavat toksisia ärsytysreaktioita, ja Aspergillus-lajit saattavat allergisoida mutta aiheuttaa myös infektioita. Pääkaupunkiseudulla kosteusvaurioituneista materiaaleista ja rakenteista on löydetty taulukon 2 mukaisia mikrobeja. Niiden sairauksia ja oireita aiheuttava merkitys on kuitenkin oleellisin osin avoin.
Tarkkaa määrää homesienten aiheuttamista tautitapauksista maassamme ei ole saatavilla. Homesienten aiheuttamat hengityselinsairaudet on parhaiten tilastoitu Työperäisten sairauksien rekisteriin (taulukko 3).
Vakavin sairaus, homepölykeuhko, on pääasiassa maanviljelijöiden ja karjanhoitajien ammattitauti. Myös muissa ammateissa homepölylle altistuminen voi johtaa homepölykeuhkoon. Sairauden ilmaantuvuuden huippu ajoittui 1980-luvun puoliväliin, jolloin maassamme todettiin yli 500 uutta maanviljelijöiden homepölykeuhkotapausta vuodessa. Nyt määrä on pienentynyt alle sataan uuteen tapaukseen vuodessa. Sairaalahoitoon johtaneen homepölykeuhkon ilmaantuvuus on maassamme 4,4 tapausta 10 000 viljelijää kohti vuodessa, ja määrä on edelleen pienenemässä. Homepölykeuhkopotilaista valtaosa toipuu viikkojen kuluessa altistumisen loppumisesta, osalla toipuminen vie kuukausia. Tauti aiheuttaa noin neljännekselle pysyvinä keuhkovaurioina eriasteista fibroosia ja emfyseemaa. Toipumista nopeuttaa systeeminen kortikosteroidihoito, mutta se ei juuri vaikuta pitkän aikavälin ennusteeseen.
Aivan viime vuosina homesienille ja bakteereille altistuminen kosteuden vaurioittamissa rakennuksissa on paljastunut niin kodeissa kuin työpaikoillakin erääksi hengityselinsairauksien syyksi. Homepölyaltistus voi aiheuttaa astman, nuhan tai konjunktiviitin tai pahentaa jo olemassa olevaa sairautta. Sairaustapauksien määrästä ei kuitenkaan ole tietoa. Homevauriorakennuksissa todetaan työperäisten sairauksien rekisterin mukaan alle kymmenen uutta homepölykeuhkoa vuosittain. Asuntojen homepölyn aiheuttamien sairastumisten määrää ei tiedetä.
Vuosittain todetaan muutamia homesienten aiheuttamia keuhkosairauksia huonokuntoisilla potilailla (invasiivinen aspergilloosi), tuberkuloosin jälkitautina (aspergillooma) tai vaikean astman ja keuhkoputkenlaajentumien myöhäiskomplikaationa (allerginen bronkopulmonaarinen aspergilloosi, ABPA).
Taulukko 1. Homesienten aiheuttamia hengityselinsairauksia.
Astma
Nuha
Allerginen alveoliitti (homepölykeuhko)
ODTS (orgaanisen pölyn toksinen oireyhtymä)
Allerginen bronkopulmonaarinen aspergilloosi (ABPA)
Aspergillooma
Invasiivinen aspergilloosi
Taulukko 2. HYKS:n iho- ja allergiasairaalan mykologian laboratoriossa 1.10.1996–8.11.2001 tutkitut materiaalinäytteet (N=1880) niistä pääkaupunkiseudun kodeista, joissa on havaittu kosteusvaurioita. Materiaalin suorassa mikroskooppisessa natiivitutkimuksessa 53 %:sta näytteitä löytyi homesieniä tai mikrobikasvua. Listassa ovat tyypillisimmät mikrobilöydökset ja niiden esiintymisprosentit. tarkemmin määrittelemätön laji
Näytteistä 52,6 %:ssa oli natiivitutkimuksen perusteella mikrobikasvua
Näytteistä eristettiin 7 014 homesienikantaa
Lajimäärät ja niiden prosenttinen osuus kaikista eristetyistä sienilajeista
%
Penicillium sp.1) 1 293 18,4
Phoma sp.1) 594 8,4
Cladosporium sp.1) 576 8,2
Aspergillus versicolor 488 7,0
Acremonium sp.1) 406 5,8
Aspergillus sydowii 252 3,6
Fusarium sp.1) 221 3,2
Ulocladium sp.1) 181 2,6
Aureobasidium sp.1) 173 2,5
Trichoderma viride 120 1,7
Chaetomium globosum 101 1,4
Stachybotrys chartarum 74 1,1
Hiiva 11,6
Harvinaisia sienilajeja
Exophiala, Fonsecaea, Phialophora, Rhinocladiella 108 1,5
Scopulariopsis sp.1) 84 1,2
Verticillium sp.1) 79 1,1
Paecilomyces sp.1) 58 0,8
Tritirachium sp.1) 29 0,4
Chrysosporium sp.1) 20 0,3
Gliocladium sp.1) 10 0,1
Aktinobakteereita 446 kpl, 6,1% kaikista mikrobilöydöksistä
Taulukko 3. Homepölyn aiheuttamat työperäiset sairaudet vuosina 1992–2000 (Työperäisten sairauksien rekisteri, Työterveyslaitos).
1992 1994 1996 1998 2000
Allerginen alveoliitti 124 131 81 54 42
maatalous
112 128 62 46 34
muu toimiala
12 3 19 8 8
Astma 3 13 84 38 48
Allerginen nuha 4 15 99 56 24
ODTS 10 20 11
Yhteensä 131 159 274 168 125
Riskitekijät ja altistumisen tutkiminen
Suurin osa työperäisestä homepölyaltistumisesta aiheutuneista sairauksista on todettu maataloustyöntekijöillä. Kosteaksi jäänyt heinä ja rehu homehtuvat, ja sisäruokintakauden aikana viljelijät altistuvat homepölylle käsitellessään pilaantunutta materiaalia. Myös homehtunut sahatavara ja hakkeet ovat aiheuttaneet niitä käsitteleville henkilöille homepölyaltistumista.
Kosteus- ja homevauriorakennuksissa syntyy terveysriski silloin, kun rakenteisiin ja materiaaleihin pesiytyneet mikrobit levittävät sisäilmaan itiöitä, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja toksiineja. Sisätiloissa oleskeleva ihminen voi altistua sellaisille aineille, joita ei ole terveen rakennuksen materiaaleissa tai sisäilmassa. Rakennusten homevaurioiden aiheuttama terveyshaitta riippuu yksilöllisistä herkkyystekijöistä, mikrobilajeista ja altistumisen voimakkuudesta.
Yksittäisten mikrobien terveysvaikutuksia ja vaikutusten mekanismeja tunnetaan huonosti. Kosteuden vaurioittamassa rakennuksessa todetut home- ja hiivasienet sekä sädesienet eli aktinobakteerit ovat mikrobeja, jotka käynnistävät elimistössä IgG-vasta-aineiden tuotannon, jos altistus on riittävän voimakas ja pitkäaikainen. Suurten vasta-ainemäärien löytyminen potilaan seerumista viittaa altistumiseen mutta ei tee potilaasta sairasta. Normaaliväestön vasta-ainetasot tunnetaan huonosti, joten tuloksiin pitää suhtautua kriittisesti. Alle kouluikäisiltä lapsilta IgG-vasta-aineita homeille löytyy yleensä selvästi vähemmän kuin aikuisilta.
Heikentynyt immuunivaste, vaikeat sairaudet, kuten syövät, ja niiden hoito altistavat homesienten aiheuttamille sairauksille, kuten invasiiviselle aspergilloosille, joka aiheuttaa kuoleman 80–90 %:ssa tapauksista. Krooninen astma lisää riskiä sairastua allergiseen bronkopulmonaariseen aspergilloosiin (ABPA) esiintyessään samanaikaisesti keuhkoputkenlaajentumien ja seerumin suuren IgE-pitoisuuden kanssa. ABPA on kuitenkin Suomessa harvinainen. Aikaisemmin sairastettu tuberkuloosi altistaa aspergilloomalle, jolloin jäteonteloon pesiytyy Aspergillus fumigatus -homesieni.
Työntekijöiden altistuminen homesienille
Työperäinen mikrobialtistuminen tutkitaan työturvallisuus- ja ammattitautilakeihin perustuvien ohjeiden mukaisesti. Jos työntekijällä epäillään työperäistä homepölyaltistumiseen liittyvää sairautta, tilanne tutkitaan perusteltuna ammattitautiepäilynä ja tutkimukset maksaa vakuutusyhtiö tapaturmavakuutuslain mukaisesti. Jos ammattitauti todetaan, lääkäri tekee ilmoituksen vakuutusyhtiölle (E-lausunto) ja viranomaisille (at-ilmoitus työsuojelupiiriin ja lääninlääkärille).
Työpaikkarakennuksen kosteus- ja homevaurio käsitellään työsuojelukysymyksenä. Työsuojelutoimikunta valvoo toiminnan etenemistä ja neuvottelee työterveyshuollon kanssa terveysriskin arvioinnista, potilaiden tutkimisesta ja seurannasta.
Ehkäisy
Homesienten aiheuttamien sairauksien primaaripreventio on periaatteessa yksinkertaista: estetään altistuminen. Jo sairastuneen potilaan ensisijainen hoito ja sekundaariprevention keino on altistumisen mahdollisimman pikainen eliminointi.
Homepölykeuhkoon tai homepölyn aiheuttamiin oireisiin sairastunut karjanhoitaja joutuu useimmiten jättämään navettatyön kulumassa olevan sisäruokintakauden ajaksi. Senkin jälkeen hänen on käytettävä hengityssuojainta (motorisoitu raitisilmakypärä), jos hän palaa karjanhoitotyöhön. Heinän ja rehun uudet säilöntämenetelmät ja latokuivurit ovat vähentäneet heinien homehtumista talven aikana. Uusien tautitapausten väheneminen vuosi vuodelta on esimerkki primaariprevention tehokkuudesta ja viljelijöiden työsuojelun onnistumisesta. Työterveyshuollon aktiivinen toiminta on tärkeää, jotta tauti voidaan todeta varhain.
Hometalojen kohdalla sairauksien primaaripreventio on periaatteessa yksinkertaista: hyvällä ja laadukkaalla rakentamisella ja rakennusten säännöllisellä huollolla estetään kosteus- ja homevauriot ja siten ihmisten altistuminen homepölylle. Asian tärkeys on Suomessa huomattu vasta viime vuosina, ja monilla hallinnon aloilla ja itse rakennusalalla on aloitettu tehokas opastus.
Rakennusten suunnittelussa ja itse rakentamisprosessissa on kuitenkin edelleen sietämättömiä puutteita, jotka aiheuttavat yllättäviä korjaustarpeita ja kustannuksia. Rakennusurakat ovat liian pirstottuja, jolloin kokonaisvalvonta ja vastuu hämärtyvät. Urakoiden aikataulut ovat myös liian kireitä. Halvin tarjous ei ole useinkaan paras tarjous.
Jos sairauden on aiheuttanut kosteusvaurioiseen rakennukseen (koti tai työpaikka) pesiytynyt homekasvusto, ehkäisy onnistuu vain, jos vaurio todetaan varhaisessa vaiheessa, kosteusvaurio korjataan ja homehtuneet materiaalit saadaan poistetuksi. Tämä edellyttää kiinteistön omistajalta asiantuntemusta toteuttaa rakennuksen kuntoarvio sekä valppautta tunnistaa kosteusvauriot. Julkisten rakennusten (esim. koulujen ja päiväkotien) kunto pitäisi arvioida ja havaitut virheet korjata. Kuntaliiton selvityksen (2001) mukaan suurin korjaustarve muhii kouluissa.
Jos kosteusvauriorakennuksessa on oireilevia henkilöitä, heidät tulee tutkia asianmukaisella tavalla perusterveydenhuollossa ja tarvittaessa erikoisklinikoissa.
Kosteusvaurio on korjattava välittömästi homeongelman estämiseksi. Homeiset rakenteet poistetaan homepölyaltistumisen eliminoimiseksi.
On huomattava, että homeisten rakenteiden purku- ja korjausvaiheessa altistuminen on usein voimakkainta. Suurempien korjausten aikana rakennuksessa asuminen tai työskentely ei ole suotavaa, ja myös työntekijöiden on suojauduttava. Yhdysvalloissa on ehdotettu, että homepölytyössä on suojauduttava yhtä tehokkaasti kuin asbestityössä. Pelkkä homeisen materiaalin korvaaminen uudella ei riitä, vaan syy homehtumiseen on selvitettävä ja siihen on puututtava. Jos asukkaiden oireet johtuvat homealtistumisesta, tilanne ei korjaannu ennen kuin altistavat tekijät on poistettu.
Kosteus- ja homevaurion tutkiminen
Kosteuden vaurioittaman rakennuksen tutkiminen aloitetaan rakennuskatselmuksella, jossa asiantuntija arvioi kosteuden alkuperän ja kosteusvaurion vaikeusasteen. Hän arvioi myös korjausvaihtoehdot. Jos asukkailla on homesienialtistumiseen viittaavia oireita, käynnistetään asunnon tai työpaikan tarkastus mahdollisen homealtistumisen paljastamiseksi. Usein tähän kuitenkin riittää kokeneen tarkastajan aistinvarainen arviointi, eikä tarkempiin tutkimuksiin tarvitse ryhtyä. Näkyvä home (tai homeen haju) on terveysriski, ja silloin on tarvittaessa otettava homehtuneesta materiaalista näytteitä homelajien tunnistamista ja ehkä tulevaisuudessa toksiinien mittaamista varten. Nyrkkisäännöksi sopii, että jos materiaaleissa tai rakenteissa ei näy kosteuden aiheuttamaa mikrobikasvustoa eikä tilassa ole maakellarimaista hajua, terveysriskiä ei ole tai se on vähäinen.
Usein kosteus- ja homevaurion syy löytyy helposti, mutta joskus joudutaan hankaliin purkutöihin, ennen kuin vaurion perussyy paljastuu. Homeitiöiden mittaukset ilmasta eivät yleensä anna oikeaa kuvaa mahdollisesta homeongelmasta. Rakenteissa voi olla suuri näkyvä homevaurio ilman, että itiöiden määrät ilmassa ovat tavallista suurempia. Itiöinnin voimakkuus vaihtelee homelajeittain ja ajankohdasta toiseen.
Kosteusvaurion mikrobiologiseen tutkimukseen kuuluu sekä materiaalin suora mikroskooppinen tutkimus että materiaalinäytteen viljely elatusainepinnoille. Mikroskooppisessa tutkimuksessa eli natiivitutkimuksessa tarkastellaan materiaaliin muodostunutta sienikasvustoa sekä sen aktiivista kasvuvaihetta. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta sienten tunnistaminen natiivinäytteestä on kuitenkin mahdotonta. Tämä koskee osittain myös elektronimikroskooppisia näytteitä.
Homesienten tunnistaminen vaatii materiaalin viljelyn elatusainepinnoille. Viljelyllä saadaan kaikki elinkykyiset sieni-itiöt tuottamaan näkyvä pesäkekasvusto. Pesäkkeiden määrän perusteella arvioidaan näytemateriaalin homeisuutta vertaamalla tulosta vaurioitumattomasta kohteesta saatuihin tuloksiin. Sienten lopulliseksi tunnistamiseksi tarkastellaan aina elatusainemaljalle kehittynyttä sienikasvustoa makroskooppisesti ja tutkitaan mikroskoopilla tietynikäisestä kasvustosta tehty näyte, jossa pitää näkyä kullekin homesuvulle tunnusomaiset rakenteet. Sienten tunnistaminen vaatii asiantuntemusta ja kokemusta ja perustuu sienikasvuston rakenteellisiin ominaisuuksiin, jotka vaihtelevat suvuittain.
Seulonta
Seerumista löydettyjen homevasta-aineiden ajallinen yhteys altistumiseen on epäselvä; vasta-aineet voivat olla vain immunologinen muistijälki altistumisesta vuosia tai jopa vuosikymmeniä aikaisemmin. IgG-vasta-aineiden muodostumista säätelevät myös perinnölliset tekijät. Siten yksilön kohdalla IgG-vasta-aineiden mittaamista ei voi käyttää sairauden tai altistumisen seulontamenetelmänä. Jos kuitenkin tutkitaan esimerkiksi työpaikan usean työntekijän (vähintään viiden) homevasta-aineet ja selvitetään ympäristön mikrobiologisilla tutkimuksilla homesienilajit, joille ihmiset ovat altistuneet, päätelmillä on varmempi pohja. Jos työntekijöiden vasta-aineet sopivat altistumiseen, syy-yhteys on todennäköinen. IgE-vasta-ainetutkimusta ei yleensä kannata käyttää homeallergian seulon-taan sen paremmin kuin ihopistokoettakaan (prick-ihokoe). IgE-välitteinen (atooppinen) allergia johtuu erittäin harvoin opportunistisesti kasvavista homesienistä.
Toimenpiteet
Lääketieteellisten tutkimusten jälkeen potilaalle kerrotaan homepölylle altistumisen vaarat ja toimenpiteet lisäaltistumisen välttämiseksi. Hengityssuojainten käytöstä on hyötyä silloin, kun altistumista ei voi välttää kokonaan, kuten karjataloustyössä. Homepölysairauksia ehkäisevää lääkitystä ei ole.
On syytä muistaa, että nykyisen voimakkaan tiedottamisen takia jotkut potilaat kuvittelevat homesienten olevan oireidensa syynä, vaikka syy on usein heidän psyykkisessä tavassaan reagoida stressitilanteisiin. Toistuvat kalliit sisäilmatutkimukset ja esimerkiksi homevasta-aineiden määritykset seerumista vain pahentavat kierrettä.
Viime aikoina on paljastunut, että koneellisessa tuloilmalaitteistossa (huoneen tuloilmanventtiilissä ja itse tuloilmakoneen ympärillä) on käytetty päällystämätöntä ja koteloimatonta mineraali- ja lasikuituvillaa äänieristykseen. Eristemateriaalin kuituja on löytynyt merkittäviä määriä monien toimisto- ym. rakennusten huonepölystä. Mineraali- ja lasikuidut voivat ärsyttää silmiä, hengitysteitä ja ihoa sekä aiheuttaa infektioherkkyyttä. On mahdollista, että osa kosteusvauriomikrobien syyksi pannusta oireilusta johtuu näille kuiduille altistumisesta. Asia on helposti tutkittavissa pölynäytteestä. Ongelma vaatii tarkemmat selvitykset, jotka ovat käynnistyneet.
--------------------------------------------------------------------------------
Artikkelin tunnus: sae13040 (013.040)
© 2006 Kustannus Oy Duodecim
The Committee on the Assessment of Asthma and Indoor Air, Division of Health Promotion and Disease Prevention, Institute of Medicine, published “Clearing the Air: Asthma and Indoor Air Exposures” and stated that exposure to molds is associated with exacerbations of asthma (Institute of Medicine 2000).
tullen maailman muut tiedemiehet, kun toteavat, että kosteusvauriomikrobit eivät aiheuta astmaa.
Tästä ruåtsalaiset myöntävät vielä Suomeen lääketieteemme 1. Nobelin! Ja sitten vain kansanjuhla kauppatorille!
Researchers in ORD’s National Health and Environmental Effects Research Laboratory (NHEERL): Mold can indeed cause asthma.....
Stachybotrys contamination in homes could pose a risk of developing allergic responses.
käsittämätöntä lääkärienglantia, mutta tarkoittaa siis astman pahenemista, ei sen puhkeamista.
orgaaniset yhdisteet aiheuttavat tämän allergian viivästyneellä soluvälitteisellä mekanismilla. Tällä ei ole mitään tekemistä astman kanssa. Tällä samalla mekanismilla toimii myös allerginen alveoliitti.
Stachybotryksen aiheuttama astma on lastenleikkiä siihen verrattuna mitä sen haihtuvat orgaaniset yhdisteet aiheuttavat. Stachybotruksen aiheuttama keuhkoputken ahtauma on myös lastenleikkiä verrattuna allergiseen alveoliittiin.
::ei ole mitään tekemistä astman kanssa::
::Stachybotryksen aiheuttama astma on lastenleikkiä::