Renaulttien vetokyky heikko?

Tarkennuksena, että vene taileri painavat yhteensä 1200kg

mile kirjoitti:

Tarkennuksena, että vene taileri painavat yhteensä 1200kg

Tuolla 1200kg massallakin nostorampilla tulee jonkinnäköisiä ongelmia, ainakin hiekka-alustaiset rampit on syytä unohtaa ihan suosiolla. Kuivalta asfaltti- tai betonirampilta yhdistelmä todennäköisesti nousee, mutta kytkin on TODELLA kovilla.
Itse vedän etuvetoisella pakulla 1800kg traileria, ja kovallakin hiekkarampilla nosto on melkoista pelaamista kytkimen kanssa, ja märkä asfalttikin tuntuu melko liukkaalta. Paku on kuitenkin huomattavasti järeämpi veturi kuin henkilöauto, mulla on henkilöautona 2 -litranen farkku Megane ja etupään pito tuntuu niin huteralta ettei se kaksista kärryä nosta ylämäkeen.

Olen voyagerilla vedellyt monta vuotta 1500KG traileria ja venettä ja tienpäällä kulkee hienosti kiihdytykset kun vaan ottaa hieman rauhallisemmin, tosi on kyllä ettei millään pikku kippanalla kannata edes yrittää.
Koitin aiemmin vetää Vectran dieselillä mutta siitä ei tullut mitään.
Yllättävintä on ollut että voyalla on helpompi nostaa vene vedestä kuin esim Pajeron 2,8 gld:llä ainoa selitys on vaikka Pajerossa maasto vaihde nii automaatilla saa tasaisemman vedon kun lähdetään nostamaan.
Mutta edellinen viesti on oikeassa siinä ettei jollan Pösöllä tai Lagunalla hommasta kyllä tule mitään paitsi särkynyttä kalustoa.

Nyt pitää vielä rautalangasta vääntää,mistä tässä puhutaan. Maantiellä vetäminen sujuu varmasti niissä painorajoissa, mitä auton kytkentämassalle on annettu. Esimerkkinä asuntovaunu tai muu raskas kuormaperäkärry. Mutta kun puhutaan venetrailereista, tulee eteen käsite veneluiskat. Ei taida olla sinulla kokemusta. Minulla on, eikä venekään painanut kuin korkeintaan 800 kg. Mutta kun kaikenlaisista luiskista piti kiskoa, niin sääliksi kävi tavallista etuvetoista henkilöautoa. Ja tästä haluaisin varoittaa, ja niin on halunneet muutkin.

ja vetämistä kirjoitti:

Nyt pitää vielä rautalangasta vääntää,mistä tässä puhutaan. Maantiellä vetäminen sujuu varmasti niissä painorajoissa, mitä auton kytkentämassalle on annettu. Esimerkkinä asuntovaunu tai muu raskas kuormaperäkärry. Mutta kun puhutaan venetrailereista, tulee eteen käsite veneluiskat. Ei taida olla sinulla kokemusta. Minulla on, eikä venekään painanut kuin korkeintaan 800 kg. Mutta kun kaikenlaisista luiskista piti kiskoa, niin sääliksi kävi tavallista etuvetoista henkilöautoa. Ja tästä haluaisin varoittaa, ja niin on halunneet muutkin.

Lue lisää

pitää olla maasturi alennusvaihteella, kytkin ei kestä monta kertaa vetää.

ja vetämistä kirjoitti:

Nyt pitää vielä rautalangasta vääntää,mistä tässä puhutaan. Maantiellä vetäminen sujuu varmasti niissä painorajoissa, mitä auton kytkentämassalle on annettu. Esimerkkinä asuntovaunu tai muu raskas kuormaperäkärry. Mutta kun puhutaan venetrailereista, tulee eteen käsite veneluiskat. Ei taida olla sinulla kokemusta. Minulla on, eikä venekään painanut kuin korkeintaan 800 kg. Mutta kun kaikenlaisista luiskista piti kiskoa, niin sääliksi kävi tavallista etuvetoista henkilöautoa. Ja tästä haluaisin varoittaa, ja niin on halunneet muutkin.

Lue lisää

Sori. Amatööri mää olen. Muutaman kerran olen Big Busterin laskenut jorpakkoon ja sieltä nostanut. Mää vaan vinsiillä laskin ja vinssillä nostin. Ei ollut mitään ongelmia etuvedon eikä kytkimien kanssa.

Kallista on toi veneily jos ton kokosten paattien takia pitää maasturi ostaa, huhhuh. Kahta hevosta oon kyllä vedelly jos minkämoisia mäkiä ylös ja alas henkilöautoilla, ynnää muuta roinaa, autoja ja tommosta.

Mutta en tosiaankaan ole veneilyn asiantuntija, joten poistun kuviosta häirihhtetämästä asiantuntijoiden jutustelua. Moikka!

Tuommoisia 80 luvun lopun jenkki STW:tä saa melko halvalla jotenka jos semmoisen hommaa toiseksi autoksi tavaroiden rahtausta varten, ja voipihan sillä lyhkästä matkaa töissäkin kulkea, ei se kulutus kunnossa olevalla nyt paljoa päälle kympin ole kaupungissakaan. Isossa bensakasissa on vääntöä, kulku tien päällä on tasaista ja hiljaista ja automaatin kanssa veto muutenkin miellyttävää. Raskaskin kärry kulkee tällä tempoilematta ja mäet menee kuin tyhjää vain vauhdin putoamatta cruise päällä.
Pakettiautoksi rekisteröidyt ovat halpoja ostaa ja vakuutusmaksut pieniä, lisäksi omamassa on jotain 1900kg ja kantavuus 800kg joten autoonkin saa kuormaa, pakettiautoksi rekisteröidyllä saa laillisesti vetää kokonaispainon verran eli jotain 2700kg, painonjakauma on noin 50/50 joten pitoa on takarenkailla kyllä.
Korvaa hyvin maasturin vetohommissa, matkanteko on yleensä miellyttävämpää eikä kuluja varmasti ole enempää kuin maasturissa. Käytännössä pikkuauto syö vähintään saman verran vetohommissa, ison koneen perässä tuo kuorma ei taas tuo niin oleellista lisäystä kulutukseen. Ainoa ongelma on siinä jotta oikeasti hyväkuntoisia on vaikea löytää ja ne eivät yleensä ole niitä kahden tonnin autoja, neljällä kuitenkin aanee jo hyvän.

rahtari2 kirjoitti:

Tuommoisia 80 luvun lopun jenkki STW:tä saa melko halvalla jotenka jos semmoisen hommaa toiseksi autoksi tavaroiden rahtausta varten, ja voipihan sillä lyhkästä matkaa töissäkin kulkea, ei se kulutus kunnossa olevalla nyt paljoa päälle kympin ole kaupungissakaan. Isossa bensakasissa on vääntöä, kulku tien päällä on tasaista ja hiljaista ja automaatin kanssa veto muutenkin miellyttävää. Raskaskin kärry kulkee tällä tempoilematta ja mäet menee kuin tyhjää vain vauhdin putoamatta cruise päällä.
Pakettiautoksi rekisteröidyt ovat halpoja ostaa ja vakuutusmaksut pieniä, lisäksi omamassa on jotain 1900kg ja kantavuus 800kg joten autoonkin saa kuormaa, pakettiautoksi rekisteröidyllä saa laillisesti vetää kokonaispainon verran eli jotain 2700kg, painonjakauma on noin 50/50 joten pitoa on takarenkailla kyllä.
Korvaa hyvin maasturin vetohommissa, matkanteko on yleensä miellyttävämpää eikä kuluja varmasti ole enempää kuin maasturissa. Käytännössä pikkuauto syö vähintään saman verran vetohommissa, ison koneen perässä tuo kuorma ei taas tuo niin oleellista lisäystä kulutukseen. Ainoa ongelma on siinä jotta oikeasti hyväkuntoisia on vaikea löytää ja ne eivät yleensä ole niitä kahden tonnin autoja, neljällä kuitenkin aanee jo hyvän.

Lue lisää

"...pakettiautoksi rekisteröidyllä saa laillisesti vetää kokonaispainon verran eli jotain 2700 kg,..."

Mistäpä tuollaisen säännön keksit? Kytkentämassa määräytyy monen eri tekihjän mukaan, ja pienin tekijä/arvo ratkaisee. Yleensä se pienin on auton valmistajan ilmoittama arvo.

Mulla oli kerran jenkki avolava. Chevy. Kantavuus oli 300 kg, ja perävaunun veto kielletty kokonaan. Eli ei noissa jenkeissä automaattisesti ole isoja kytkentämassoja. Pikkasen epäilen tota sun 2700 kiloo.

Mutta pointti on se, että suurimman sallitun kytkentämassan yleensä ilmoittaa auton valmistaja.

Onko sulla tietoo että mitä noi STW jenkkien ihan oikeat kytkentämassat on. Ja onko sulla varma tieto siitä, että jos valmistajan ilmoittamaa arvoa ei löydy niin aina automaattisesti pamahtaa pakulle kytkentämassaa vetoauton kokonaismassan verran? Ois kiva tietää.

rahtari2 kirjoitti:

Tuommoisia 80 luvun lopun jenkki STW:tä saa melko halvalla jotenka jos semmoisen hommaa toiseksi autoksi tavaroiden rahtausta varten, ja voipihan sillä lyhkästä matkaa töissäkin kulkea, ei se kulutus kunnossa olevalla nyt paljoa päälle kympin ole kaupungissakaan. Isossa bensakasissa on vääntöä, kulku tien päällä on tasaista ja hiljaista ja automaatin kanssa veto muutenkin miellyttävää. Raskaskin kärry kulkee tällä tempoilematta ja mäet menee kuin tyhjää vain vauhdin putoamatta cruise päällä.
Pakettiautoksi rekisteröidyt ovat halpoja ostaa ja vakuutusmaksut pieniä, lisäksi omamassa on jotain 1900kg ja kantavuus 800kg joten autoonkin saa kuormaa, pakettiautoksi rekisteröidyllä saa laillisesti vetää kokonaispainon verran eli jotain 2700kg, painonjakauma on noin 50/50 joten pitoa on takarenkailla kyllä.
Korvaa hyvin maasturin vetohommissa, matkanteko on yleensä miellyttävämpää eikä kuluja varmasti ole enempää kuin maasturissa. Käytännössä pikkuauto syö vähintään saman verran vetohommissa, ison koneen perässä tuo kuorma ei taas tuo niin oleellista lisäystä kulutukseen. Ainoa ongelma on siinä jotta oikeasti hyväkuntoisia on vaikea löytää ja ne eivät yleensä ole niitä kahden tonnin autoja, neljällä kuitenkin aanee jo hyvän.

Lue lisää

Varmuuden vuoksi tieto kytkentämassan määräytymisestä:

Jos valmistaja (auton) ei ole ilmoittanut jarrullisen perävaunun kytkentämassaa, se pakettiautossa/henkilöautossa on enintään auton omamassan suuruinen. Siis omamassan, ei kokonaismassan.

Maksimissaan kytkentämassa voi olla vetoauton kokonaismassan suuruinen silloin kun valmistaja on ilmoittanut tätäkin suuremman arvon. Poikkeuksen tästä tekee maastohenkilöauto eli ns. maasturi, jossa kytkentämassa maksimissaan voi olla 1,5 kertaa vetoauton kokonaismassa.

Kannattaa olla tarkkana tuossa etteivät käsitteet omamassa ja kokonaismassa mene sekaisin, aivan samoin kuin ei pidä sotkea perävaunun teknistä kokonaismassaa kytkentämassaan.

Olen aika varma siitä että jenkkiläisellä STW autolla ei 2700 kg kytkentämassa voi olla. Toki voin olla väärässä, ja jos olen niin joku varmasti oikaisee virheeni, hyvin perustellen!

Perävaunumyyjä kirjoitti:

Varmuuden vuoksi tieto kytkentämassan määräytymisestä:

Jos valmistaja (auton) ei ole ilmoittanut jarrullisen perävaunun kytkentämassaa, se pakettiautossa/henkilöautossa on enintään auton omamassan suuruinen. Siis omamassan, ei kokonaismassan.

Maksimissaan kytkentämassa voi olla vetoauton kokonaismassan suuruinen silloin kun valmistaja on ilmoittanut tätäkin suuremman arvon. Poikkeuksen tästä tekee maastohenkilöauto eli ns. maasturi, jossa kytkentämassa maksimissaan voi olla 1,5 kertaa vetoauton kokonaismassa.

Kannattaa olla tarkkana tuossa etteivät käsitteet omamassa ja kokonaismassa mene sekaisin, aivan samoin kuin ei pidä sotkea perävaunun teknistä kokonaismassaa kytkentämassaan.

Olen aika varma siitä että jenkkiläisellä STW autolla ei 2700 kg kytkentämassa voi olla. Toki voin olla väärässä, ja jos olen niin joku varmasti oikaisee virheeni, hyvin perustellen!

Lue lisää

Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä:
32 a § (25.9.2003/821)
Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa

Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla enintään pienin seuraavista arvoista:

a) ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn sekä kytkentälaitteen lujuuteen perustuva suurin teknisesti sallittu hinattava massa;

b) jos hinattava ajoneuvo on jarruton, puolet vetoauton omasta massasta, enintään kuitenkin 0,75 tonnia, tai jos kyse on hinattavasta laitteesta, enintään puolet N2- tai N3-luokkaan kuuluvan vetoauton todellisesta kokonaismassasta;

c) jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin autoon kytkettävä hinattava ajoneuvo on varustettu työntöjarruin, vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu kokonaismassa, tai jos vetoautona toimii M1G- tai N1G-luokan ajoneuvo, 1,5 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu kokonaismassa, enintään kuitenkin 3,5 tonnia;

- Noiden vanhempien USA STW autojen osalta ei valmistajan ilmoittamia massoja ole;
jarrullisen tapauksessa mennään pykälä c:n mukaan eli suurinta sallittua kokonaismassaa käytetään. Omamassasta ei ole pykälässä mainintaa.
USA STW:n kokonaismassat ovat useimmiten 2500kG

Autoilija2 kirjoitti:

Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä:
32 a § (25.9.2003/821)
Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa

Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla enintään pienin seuraavista arvoista:

a) ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn sekä kytkentälaitteen lujuuteen perustuva suurin teknisesti sallittu hinattava massa;

b) jos hinattava ajoneuvo on jarruton, puolet vetoauton omasta massasta, enintään kuitenkin 0,75 tonnia, tai jos kyse on hinattavasta laitteesta, enintään puolet N2- tai N3-luokkaan kuuluvan vetoauton todellisesta kokonaismassasta;

c) jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin autoon kytkettävä hinattava ajoneuvo on varustettu työntöjarruin, vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu kokonaismassa, tai jos vetoautona toimii M1G- tai N1G-luokan ajoneuvo, 1,5 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu kokonaismassa, enintään kuitenkin 3,5 tonnia;

- Noiden vanhempien USA STW autojen osalta ei valmistajan ilmoittamia massoja ole;
jarrullisen tapauksessa mennään pykälä c:n mukaan eli suurinta sallittua kokonaismassaa käytetään. Omamassasta ei ole pykälässä mainintaa.
USA STW:n kokonaismassat ovat useimmiten 2500kG

Lue lisää

Esimerkiksi chevrolet caprice estate -86, omamassa 1950kg, kantavuus 800 kg kokonaismassa 2750kg.

Autoilija2 kirjoitti:

Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä:
32 a § (25.9.2003/821)
Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa

Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla enintään pienin seuraavista arvoista:

a) ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn sekä kytkentälaitteen lujuuteen perustuva suurin teknisesti sallittu hinattava massa;

b) jos hinattava ajoneuvo on jarruton, puolet vetoauton omasta massasta, enintään kuitenkin 0,75 tonnia, tai jos kyse on hinattavasta laitteesta, enintään puolet N2- tai N3-luokkaan kuuluvan vetoauton todellisesta kokonaismassasta;

c) jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin autoon kytkettävä hinattava ajoneuvo on varustettu työntöjarruin, vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu kokonaismassa, tai jos vetoautona toimii M1G- tai N1G-luokan ajoneuvo, 1,5 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu kokonaismassa, enintään kuitenkin 3,5 tonnia;

- Noiden vanhempien USA STW autojen osalta ei valmistajan ilmoittamia massoja ole;
jarrullisen tapauksessa mennään pykälä c:n mukaan eli suurinta sallittua kokonaismassaa käytetään. Omamassasta ei ole pykälässä mainintaa.
USA STW:n kokonaismassat ovat useimmiten 2500kG

Lue lisää

Työpaikallani on toisenlainen asetusteksti. Eipäs siis muuta kuin huomenna tarkistamaan mikä pätee. Voi toki olla että olen pahasti väärässä, ja siinä tapauksessa virhe on kiiruusti
korjattava. Kenties saamani asetusteksti on vanhentunut, vähän kuten minä itsekin!

Kuitenkin tuntuu aika huimalta tuo ajatus että jenkkifarkulla saisi vetää enemmän kuin monilla nelivetoisilla pick upeilla.

Sitä saa tehdä minkä laki sallii, mutta melkoista varovaisuutta tarvitaan jos jenkkifarkulla 2750 kg vedetään. Vertaan nyt aivan siihen millaista on vetää tuota samaa massaa Toyota Land Cruiser HJ 61 maasturilla.

Mutta vedetäänhän jenkkifrakkujen kotomaassa USA:ssa henkilöautoilla omakotitalojakin, joten mikä ettei...

Palataan palstalle torstaina!

Autoilija2 kirjoitti:

Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä:
32 a § (25.9.2003/821)
Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa

Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla enintään pienin seuraavista arvoista:

a) ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn sekä kytkentälaitteen lujuuteen perustuva suurin teknisesti sallittu hinattava massa;

b) jos hinattava ajoneuvo on jarruton, puolet vetoauton omasta massasta, enintään kuitenkin 0,75 tonnia, tai jos kyse on hinattavasta laitteesta, enintään puolet N2- tai N3-luokkaan kuuluvan vetoauton todellisesta kokonaismassasta;

c) jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin autoon kytkettävä hinattava ajoneuvo on varustettu työntöjarruin, vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu kokonaismassa, tai jos vetoautona toimii M1G- tai N1G-luokan ajoneuvo, 1,5 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu kokonaismassa, enintään kuitenkin 3,5 tonnia;

- Noiden vanhempien USA STW autojen osalta ei valmistajan ilmoittamia massoja ole;
jarrullisen tapauksessa mennään pykälä c:n mukaan eli suurinta sallittua kokonaismassaa käytetään. Omamassasta ei ole pykälässä mainintaa.
USA STW:n kokonaismassat ovat useimmiten 2500kG

Lue lisää

Netistä etsimällä saa kaksi asiaa koskevaa asetusta. Käytössäni olevassa lukee: " jos valmistaja ei ole ilmoittanut sallittua perävaunumassaa, se saa olla enintään vetoauton omamassan suuruinen"

Toinen versio on Autoilja2:n tänne tuoma. Ja siinähän selvästi omamassan sijasta käytetään termiä kokonaismassa.

Molempien versioiden kanssa suunnistin katsastuskonttorille, jossa asia herätti runsaasti mielenkiintoa ja aiheutti vähintään yhtä runsaasti päänsärkyä.

Arvio (todellakin siis vasta arvio) oli että todennäköisesti he käyttäisivät tuota kokonaismassaa.

Asetusteksti lienee muuttunut siinä vaiheessa kun mukaan astuivat ns. maastopakettiautot ( 2003). Joku konttorin kavereista arveli että omamassan muuttuminen kokonaismassaksi saataa olla yksinkertaisesti ajatusvirhe. Tai sitten ei.

Toisaalta, vaikka autonvalmistaja ei rekisteriootteessa ilmoita perävaunumassaa, sen tulisi tyyppikilvestä selvitä omamassan, kokonaismassan ja yhdistelmämassan kautta, siis vähentämällä yhdistelmän kokonaismassasta vetoauton kokonaismassa.

Edelleen kokeneiden kastastusmiesten arvio (todellakin siis vasta arvio) oli että USA-autoissa on aina ollut sikäli tiukka linja valmistajan puolelta etteivät mitkään sallitut massat saa olla niin suuria että ne muuttavat auton ajo-ominaisuuksia. Tästä syystä jenkkien pickupeissa on kokoon ja painoon nähden hyvin alhainen kantavuus, jos sitä verrataan japsivehkeiden vastaaviin lukuihin. Tällä perusteella voisi uskoa ettei jenkki-STW:lle valmistaja sallisi läheskään puhutun suuruisia (yli 2500 kg) perävaunumassoja.

Kaikenkaikkiaan sekava soppa. Voisi sanoa myös että omituiseen suuntaan muuttunut (jos siis on / katso tyyppikilpi / ota selvää valmistajalta) siltä osin että yli 20-vuotiaille autoille yhtäkkiä kytkentämassaa nostetaan - voisi kuvitella että ikäautojen kohdalla meneteltäisiin juuri päinvastoin.

Mutta Autoilija2:n esittämä asetus kytkentämassaa koskien todellakin mahdollistaa melkoisen huimia perävaunupainoja, ei yksin po. jenkkipeleille, vaan melko suurelle määrälle 80- luvun ja 90-luvun alun pakettiautoja, näiden kohdalla useimmiten täydet 3500 kg, kun saman auton seuraavan vuoden mallilla rajoitus voi olla 1600 kg.

Onni yksillä, kesä kaikilla! Jos sielu sietää niin vanhoista pakuista ja näistä jenkkipeleistä löytyy huimia vetureita.

Turvallisuuskysymyskethän tuossa askarruttavat: jos johonkin 80-luvun pakuun, jonka omamassa on vaikkapa 1800 kg, saa huitaistua 3500 kg kytkentämassan, niin ylitetään kirkkaasti maastureille ja maastopakettiautoille sallittu kerroin. Kun perässä on täydet 3500 kg ja veturi paina 1800 kg, niin ainakin liukkailla on syytä pitää kieli keskellä suuta.

Itse kyllä suosittelisin epäselvissä tapauksissa asiakasta pitäytymään tuossa enintään vetoauton omamassan suuruisessa kytkentämassassa.

Mutta todellakin; ilmeisesti olin väärässä (jos olin?). Varmaa kuitenkin on että kokonaismassaa on käytetty perusteena kytkentämassaa määritettäessä - ainakin jossain ja joskus.

Tokihan tuo valmistajan jenkki-STW:lle sallima suurin kytkentämassa olisi helposti selvitettävissä, siis myös näiden vanhojen autojen osalta, jos sen tehtaalta kysyisi. Varmaa näet on että se on aikanaan jenkeissä määrätty ja ilmoitettu.

Maassa maan tavalla, ja Suomessa Suomen lakien ja asetusten mukaan, joten ainakin toistaiseksi perun puheeni, ja toivotan hyvää ja turvallista matkaa kaikille niille jotka jenkkifarkkupakulla eli STW-pirssillä 2750 kg massoja vetelevät!

En kuitenkaan malta olla muistuttamatta, että noilla painoilla ja noiden ikäluokkien autojen kohdalla kannattaa ainakin vetokoukun kiinnityskuviot tarkistaa. Nafti kolme tonnia näet vaatii terveet pellit ja raudat, ja paljon kokemusta ja älyä ratin ja penkin väliin!