vaikuttaako typpioksidimittauksen tulehdustuloksiin mittausta edeltänyt altistus? Mietin vain, kun jotkut aiemmin kirjoittivat täällä, että heidän tulehdusreaktiotaan eivät testit ole näyttäneet, koska ne on tehty niin paljon altistumisten jälkeen tai heti kortisonikuurin perään... Itselläni ei kortisonia ole käytössä, mutta haluaisin tietää, olisiko juuri ennen tutkimusta parempi välttää kaikkea vai mennä käymään jossakin altistuskohteessa vaikka edellisenä päivänä (kuntoni laskee kyllä, mutta ei liian vaikeasti).Kysyin asiaa sairaanhoitajalta, joka oli sitä mieltä että minun pitäisi elää "aivan normaalisti", mikä on minulle käsitteenä hankala määrittää (tavallisten ihmisten mittapuun mukaan en ole elänyt "normaalisti" vuosiin, koska olen koettanut välttää oireita aiheuttavia tilanteita, aineita ja rakennuksia (silti oireillen jonkin verran.))
Pitäisikö siis mahdollisen allergeeni/home yms.-altistuksen vaikuttaa tulehdustutkimuksen tuloksiin jollakin tavalla?
Pitäisikö siis mahdollisen allergeeni/home yms.-altistuksen vaikuttaa tulehdustutkimuksen tuloksiin jollakin tavalla?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Eikö olisi parasta, jos mittaus kertoisi "normaalin" tilanteesi? Miksi pitäisi käydä hakemassa altistusta, jotta tulos olisi huonompi? Olisiko siitä sinulle hyötyä? En kylläkään tiedä, olisiko se korkeampi, jos kävisit hengittelemässä hometta tarkoituksella.
Olen itse menossa samaan tutkimukseen - jälleen kerran - helmikuussa. Tuntuu ihan turhanpäiväiseltä minun tapauksessani, sillä käytän flixotidea. Se vaikuttaa tulokseen. Vuosia sitten kävi niin, että tulehdukseni näytti parantuneen kovasti, ja keuhkolääkärini kehotti minua puolittamaan flixotide annokseni. (Tietenkin tulos oli parantunut, koska ensimmäisilä mittauskerroilla en käyttänyt mitään lääkettä.)
No, minä vähensin lääkettä sillä seurauksella, että jouduin nauttimaan kortisonia vuoden verran tabletteina päästäkseni takaisin jonkinmoiseen kuntoon. Eikä kortisonia pitäisi koskaan vähentää rajuin annoksin, vaan pikkuhiljaa.
No, meni vähän asian vierestä.
Tutkimusten mukaan nousee astmaattisen tulehduksen aikana.
Typpioksidi nousee astmapotilailla, joita ei ole hoidettu tulehdusta hoitavilla astmalääkkeillä, yleensä enemmän atooppisilla kuin ei-atooppisilla henkilöillä. Allergeeni-inhalaatioaltistuksessa NO-pitoisuus lisääntyy vasta myöhäisreaktiossa, mutta ei akuutissa keuhkoputkien supistusreaktiossa; viive johtuu iNOS-geenin induktioon kuluvasta ajasta.
Pitoisuutta pienentävät tekijät:
- kortikosteroidit
- leukotrieenireseptorisalpaajat
- krooninen tupakointi
- pulmonaalinen hypertensio
- kartagenerin oireyhtymä
Voimakas nousu mahdollinen
- astma ja astmaattinen hengitystieinflammaatio
- keuhkoahtaumatauti, jossa mukana astmaattinen hengitystietulehdus
- allergeenialtistus (myöhäisreaktio)
- vaikeat bakteeritulehdukset (endotoksiinit)
Lievä nousu mahdollinen
- hengitysteiden virusinfektio
- bronkiektasiatauti
- kystinen fibroosi
- allerginen alveoliitti
- sarkoidoosi
- kauhkosiirron jälkeinen hylkimisreaktio
- runsas L-arginiini ruokavaliossa (vihannekset)
Keuhkosairaudet kirjasta sivu 245
Joku kysyi: "Eikö olisi parasta, jos mittaus kertoisi "normaalin" tilanteesi? Miksi pitäisi käydä hakemassa altistusta, jotta tulos olisi huonompi? Olisiko siitä sinulle hyötyä?"
Nooh.. ensinnäkin tämä "normaali" tilanteeni vaihtelee. Otanko sellaisen normaalin tilanteen, kuin ollessani joulun kylässä ongelmattomassa talossa, jonka asukkaat eivät käytä hajusteita jne ja jonka aikana kävin vain kahdesti kaupassa altistumassa (= olin hyvin vähäoireinen)? Vai onko normaalia se, että olen poissa lähes kaikilta kursseilta ja enkä käy etsimässä asuntoa tai kyläilemässä/julkisissa tiloissa (=oireilen selvästi enemmän)? Vai niin, että käyn etsimässä asuntoa ja yritän käydä kursseillakin jonkin verran (= oireilen todella paljon)? Kaikkia näitä jaksoja mahtuu "normaaliin" elämääni ja kuntoni vaihtelee täsmälleen sen mukaan, paljonko "pakollista normaalia altistusta" on.
Olisiko sitten hyötyä altistuksen hakemisesta? Senpä juuri haluaisin tietää. Missään tapauksessa en voi välttää KAIKKEA altistusta, mutta esimerkiksi opinahjossa käyminen silloin tällöin tai asunnon etsiminen on pakollisia "mielekkäitä" altistuksia ainakin jossakin määrin. Haluaisin vain tietää, kannattaako näitä tämän sortin normaaleja kokemuksia koettaa ennen typpioksidikoetta tietoisesti välttää vai "rohkaista". Mikäli tulehtudsarvot nousisivat altistuksen seurauksena, minulle saatettaisiin määrätä astmakortisonihengitettävää (jota jo kerran määrättiin ilman mitään vaikutusta)ja sen perusteella lykätä muita tutkimuksia... Toisaalta, jos tulehdusreaktio seuraisi aina altistusta (millä selittyisi laskeva kunto) ja menisin tutkimukseen altistuksetta, tulos olisi harhaanjohtava kun kuitenkaan en voi kaikkia altistustilanteita välttää... En totisesti tiedä, mitä hyötyä kummastakaan tuloksestas olisi... ??;o??
Kiitos Keuhkosairaudet-kirjan oteesta, mukavaa saada faktaa tutkimuksesta, vaikkei ote suoranaisesti mietiskelyihini vastannutkaan.
Siten, että TTL teki ensimmäisen tutkimuksen poliklinikkakäynnin yhteydessä. Tulos oli muistaakseni 10. Silloin olin ollut jo poissa alisteisista tiloista pitkään.
Pitkän poissaolon jälkeen työpaikaltani tehtiin seuraava, joka näytti 10. Oli siis ehkä 3 kk, kun olin ollut työpaikallani.
Seuraava tehtiin kun oireita alkoi tulemaan ja vointi heikkeni, ehkä 7 päivän työssäkäynnin jälkeen. Arvo oli 21.
Sitä seuraava tehtiin taas sairasloman jälkeen ja arvo oli 10.
Nyt olen menossa sairaslomani jälkeen taas mittaukseen, jossa tarkastellaan ehkä lääkityksen riittävyyttä ja sitä, miksi oireilen nyt vaikka olenkin etätöissä. Mitä näyttää typpioksidi etätöiden ja sairasloman jälkeen. Mittaus on ensi viikolla.
Eli itselläni on tehty tavallaan seurantaa siitä, mitä noille typpioksideille tapahtuu. Tuo nousu oli selkeä, mutta arvo vielä normaalin rajoissa. Näin ollen esim. TTL:n potilasosastolla keuhkolääkäri kertoi, ettei se arvo kerro mitään vaan on ihan normaali.
TTL:n hoitajat kertoivat, että monilla nousua on paljon enemmän yli 60 - yli 100 tai siitäkin vielä korkeampia arvoja. Ne olivat sitten jotenkin merkityksellisiä noissa tutkimuksissa.
Eli yksi mittaus ei ehkä kerro kovin paljon, tai sitten kertoo hyvinkin korkean arvon. Nyt lähinnä miettisin sitä mitä sinun arvollasi haetaan. Lääkitys laskee arvoa, samoin oli noita muita asioita jotka laskevat arvoa. Mutta jos haetaan sitä sinun normaalia elämääsi, kuten hoitaja oli sinulle sanonut, tarkoittaisi se minusta sitä että viiletät pitkin kaupunkia ja liikut kaikkialla välittämättä siitä saatko oireita vaiko et. Siis samalla tavoin eläen, kun kaverisi elävät tai kuten täysin terve eläisi. Terve ei koskaan miettisi, että hmm tuonne en voi mennä, koska tulen siellä kipeäksi tms., ja se on mielestäni sitä normaalia elämää.
Mielestäni sinun kohdallasi haetaan juuri sitä, nouseeko arvo vaiko ei ja miten paljon. No pitkällä tähtäimellä minun arvoillani ei ole ollut mitään painoarvoa tutkimuksilla. Mutta tulos se on sekin.
kosteusvauriomikrobeista todettuna. Joten vaikka typpioksidi oli normaali, spirometria ei tukenut astmaa, histamiinialtistus ei tukenut astmaa jne. silti aspergillusaltistuksen jälkeen todettiin tuo ammattiastma. Ja altistuksessa tulin tosi sairaaksi.
Näin ollen kovin paljon ei maallikko voi päätellä yksittäisistä tutkimuksista ja niiden vaikutuksesta lopputulokseen.
Minulla oli ensimmäisissä typpipuhallustesteissä arvona yli 60. Silloin en käyttänyt mitään lääkettä. Ja sitten tosiaan kun olin käyttänyt flixoa muistaakseni vuoden verran, arvot olivat paremmat - no totta kai. Ja se oli siis lääkärini mielestä merkki siitä, että lääkitys puoleen. Seuraukset olivat huonot.
Aion lopettaa seurantakäynnit kokonaan. Olen hypännyt keuhko- ja infektiolääkäreiden luona jo monen vuoden ajan, eikä mitään uusia tutkimuksia enää tehdä. Puhkumista ja puhaltamista pelkästään. Astmadiagnoosia yrittävät saada minulle, vaan kun ei ole astmaa.
On tietenkin hienoa, että pitkäaikaissairailla on oikeus tällaisiin käynteihin, mutta minun kohdallani ne ovat jo turhia.
tehnyt nuo muut mittaukset, TTL vain tuon yhden.
En ole menossa enää TTL:n tutkimuksiin.
En tietenkään vihjannut, että kenenkään muun pitäisi lopettaa seurantakäyntejään :)Minua on tutkittu iho- ja allergiasairaalassa sekä Auroran infektiopoliklinikalla. Työterveyshuollossa ei niinkään, sillä sairastuin kotona.
Viestinne olivat valaisevia, varsinkin konkreettisten tilanteiden ja numeroiden osalta.
Hyppelenpä siis kaupungilla ja opinahjossani hetkeä ennen koetta niin paljon kuin suinkin on järkevää - onneksi on avaava keksitty, heh. Tervetuloa (hetkeksi), normaalien ihmisten elämä! ;)
joten ei niitä tarvitse myöskään lopettaa. Voinnin ja oireiden mukaan yritän saada apuja. Lähinnä tämä on potilaan harteilla koko homma, on sitten ammattitauti tai ei. Tai siis ainakin minulla homma menee niin.
En ole itse homeista sairastunut vaan kemikaaleista, hajustekemikaalit ongelma.
Yli 10 v. sitten tehtiin Peff-seurantaa kahden viikon ajan, en ollut enää työelämässä ja vältin altistusta. Kaupoissa sain hengitystieoireita, kotona voin hyvin. Luulin, että olin pölylle allerginen mm. naisten vaatetusliikkeissä....
Koska tiesin, että saan pahoja oireita kodin ulkopuolella, en halunnut altistaa itseäni.
En käynyt missään tuona kahden viikon seurantajakson aikana. Ei Peff-puhalluksissa mitään eroja havaittu.
Tuossa vaiheessa en tiennyt, että vaikeat hengitystieoireet johtuivat hajusteista ilmassa, itse en hajusteita käyttänyt. Selvisi kyllä pian tuon Peff-jakson jälkeen, mutta liian myöhään.
Uusinta ei altistuksineen mahdollinen, olen herkempi kuin silloin, on pakko välttää altistusta.
Olin viittä vaille astmaatikko jo 20 vuotta sitten, sellaiseksi olen jämähtänyt.
Harmittaa silti, etten tuolloin 'elänyt normaalisti'.
Onnea testiin!
Tutkimusten mukaan nousee astmaattisen tulehduksen aikana.
Typpioksidi nousee astmapotilailla, joita ei ole hoidettu tulehdusta hoitavilla astmalääkkeillä, yleensä enemmän atooppisilla kuin ei-atooppisilla henkilöillä. Allergeeni-inhalaatioaltistuksessa NO-pitoisuus lisääntyy vasta myöhäisreaktiossa, mutta ei akuutissa keuhkoputkien supistusreaktiossa; viive johtuu iNOS-geenin induktioon kuluvasta ajasta.
Pitoisuutta pienentävät tekijät:
- kortikosteroidit
- leukotrieenireseptorisalpaajat
- krooninen tupakointi
- pulmonaalinen hypertensio
- kartagenerin oireyhtymä
Voimakas nousu mahdollinen
- astma ja astmaattinen hengitystieinflammaatio
Lievä nousu mahdollinen
.- allerginen alveoliitti
...
Keuhkosairaudet kirjasta sivu 245
****
Kannattaisi ehkä huomioida muutakin kun ASTMAA, mutta tunnetusti tutkitaan ja löydetään vain ASTMAA, vaikka oireita ja löydöksiä voisi tulkita vähän laajemminkin!
Siis alveoliitissa lievä nousu on mahdollinen, mikä on lievä nousu? Esim. 21?
Jos satut lukemaan tämän, olisi mukava saada tietää hajusteyliherkkyydestäsi käytännön tasolla enemmän... Ei sinulla olisi mitään "kakkossähköpostia" jonka osoitteen viitsisit antaa?
Typpioksideista kirjoitetaan tt-aseman lausunnoissa näin.
14.8.
Uloshengistysilman typpioksidimääritys:
Ei aktuellia lääkitystä. Uloshenditysilman typpioksidipitoisuus 11 ppb, mikä täysin normaali (normaalivariaation yläraja 30 ppb). Ei mitään viitteitä astmatyyppisestä, eosinofiilisestä hengitystieinflammaatiosta.
25.8.
Uloshengistysilman typpioksidimääritys:
Ei aktuellia lääkitystä. Uloshenditysilman typpioksidipitoisuus 21 ppb, mikä normaalialueella (normaalivariaation yläraja 30 ppb). Verrattuna tutkimukseen 14.8.06 on kuitenkin typpioksidipitoisuus lähes kaksinkertaistunut (tällöin 11 ppb) Muutos merkitsevä. Lievä typpioksidia tuottava inflammatorinen prosessi mahdollisesti käynnistynyt, vaikka tulos on viitearvoon nähden normaalin rajoissa.
***
TTL:n lääkäreiden mielestä tämäkin on aivan merkityksetöntä, ei huomioida mitenkään tutkimuksissa, koska arvo oli viiterajoilla.
****
Eli jos oikein olisi tulkittu noissa TTL:n arvioissa olisikin PITÄNYT huomioida tämä alkava inflammatorinen prosessi, mutta TTL ei huomioi näitä pikkuseikkoja potilaiden keuhkojen tilasta. Mitäs turhia. Varsinkin kun toisaalla kirjoitetaan, että alveoliitissa voi olla lievää nousua typpioksideissa. Minulla moni muukin asia näin jälkikäteen (itse tarkasteluna) viittaakin suoraan alveoliitin mahdollisuuteen.
TTL ei vain huomioi mitään tutkimusta, jossa tämä alveoliitin mahdollisuus tulisi esille. Tämä tietysti vain ja ainoastaan potilaan parhaaksi.
JOTEN olkaahan varovaisia mennessänne tutkimuksiin. Ette saa tutkimustuloksia kesken TTL:n tutkimusten, joten kaikki mahdolliset viitteet esim. alveoliittiin on vain ja ainoastaan TTL:n lääkäreiden tiedossa. Potilaalla ei tässä oikeudenkäynnissä ole puhe- ei kuuntelu- eikä yhtään mitään muutakaan oikeutta mihinkään tutkimuksia koskeviin tietoihin. Eikä mikään tutkimus ole vaarallinen, tämä homekeskustelu on vain niin ylireakoivaa!
vaiko mistä moiset typpioksiditulkinnat?
Puuttuisiko asiantuntemusta tämän typpioksitutkimuksen tulkinnasta. Aika vakavaahan on, jos eivät osaa tulkita tutkimuksia oikein. Kannattaa itse yrittää saada tulkintoja arvoilleen muualta kuin tuolta TTL:n väeltä. Ja sitten näyttää nuo arviot typpioksideista heille. Ehkä siten oppivat miten ko. arvoja luetaan ja tulkitaan.
tutkimuksissa. Puuttuva ammattitaito pitäisi olla helppo korjata ja oikein tulkitsevia lääkäreitäkin on, joten reilusti vain apua pyytämään omaan osaamattomuuteen.