Maailma menee kummalliseksi. Kaiken maailman helppoheikit tahtovat johtajiksemme. Omat asiansa heillä on viturallaan,toisien elämää pitäisi päästä mestaroimaan. He eivät näe mitään ristiriitaa siinä,etteivät osaa pieniä asioita mutta tahtovat hoitaa suuria asioita.
Täipuolueista karmaisevin esimerkki on kokoomus.Se on täynnä täiryhmiä joista jokainen pelaa härskisti omaan pussiin.
Miten vanha kunnon kykypuolue on vajonnut noin alas? Ensin se valitsee itselleen johdon. Sitten puoluesihteeri sekoaa virolaisiin narttuihinsa ja joutuu selittelemään asiaansa julkisuudessa ja raastuvassa. Puheenjohtaja Katainen arpoo joka aamu lehdistötiedotteen,toisen mukaan Jaskari voi jatkaa,toisen mukaan Jaskari ei voi jatkaa.
Puoluekokous valitsee Kataisen puheenjohtajaksi ja nimeää hänet vaalien jälkeisen hallituksen pääministeriehdokkaaksi. Sitten todetaankin,että päätös on väärässä järjestyksessä tehty,laiton ja pätemätön. Miten puolue,joka ei osaa valita edustajiaan laillisesti ja sääntöjensä mukaisessa järjestyksessä osaisi hallita näillä miehillä maata? "Ribbentrop-sopimuksia" kokoomus kyllä osaa sopia,mitenhän käy heiltä julkisuuden kestävien ja äänestäjien luottamuksen herättävien sopimusten laatiminen - siis edes keskenään?
Täipuolueella on hätä. Sortin sakki on hajalla ja vaalit tulossa. Tuo täiporukointi näkyy selkeimmin puoluejohdossa mutta myös maakunnissa. Kokoomuksen ehdokas-asettelu on ollut hyvinkin repivää. Maakuntien porvarilliset ykköslehdet siloittelevat puolueorganisaation keskinäisiä riitoja kirjoittelullaan mutta enempi kirjoittamatta jättämisellään. Pullataikina ei kuitenkaan pysy paljussaan kun käynti on kova. Maakuntatasolla kokoomuksen keskinäinen kampitus näkyy väkisinkin.Ehdokasasettelun repivyys ilmenee perusjärjestöjen uusissa henkilövalinnoissa,monen monta salonkivallankumousta on tehty ja uusia suunnitellaan. Maakuntajohtajien pallit ovat heiluneet,sen sikäli kun niitä kenellä on. Repivimmin vaaliasetelmia on raivattu kokoomuksen perinteisellä leikkikentällä, yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamareitten johtoa valittaessa. Siellähän se pesii raha, myös vaaliraha.
Kokoomuksen puoluejohdolla on pätkätyöläispulma. Luxenburgin pankkiiri on luolassaan haavansa nuollut ja tahtoo uusia. Tällä kertaa ei itselleen,vaan istuvalle puoluejohdolle. Kataisparka ei kotimaakunnassaan Pohjois-Savossa ole rivikansanedustajaa kummempi ilmestys. Samasta vaalipiiristä on ehdolla kovia nimiä,Kääriäinen,Rajamäki.Kataisen pitäisi tuossa kilpailussa puolueen puheenjohtajana pystyä saamaan äänimäärä,joka veisi eduskuntaan imussa toisenkin kokoomuslaisen edustajan. Tilannetta ei helpota vaaliliitto Perussuomalaisten kanssa. Perussuomalaisten ehdokas, "maajussille morsian" Juha Rossi kun tuntuu olevan nimenä kansalle tutumpi,kuin kokoomuksen puheenjohtaja.
Vaalit taitavatkin muodostua Kataiselle henkilökohtaiseksi konkurssiksi politiikassa. Hän ei pysty toteuttamaan kokoomuksen tavoitetta piiritasolla,valtakunnan tasolla tahtipuikkoa heiluttaa Iso-Sauli, 163 senttinen ulkomaanpankkiiri. Vaikka miten tarkalla korvalla kuuntelisi,mistään suunnasta en kuule kuiskaustakaan siitä,että VASTAKKAINASETTELUN AIKA OLISI OHI.
Katsokaapa miten matalaa profiilia pitää kokoomuksen eduskuntaryhmän johtaja Ben Zeta. Ei näy miestä julkisuudessa.Oikein,kabineteissahan ne tehdään ratkaisut tulevia vaaleja silmälläpitäen.Ben tulee kaapista pramille heti kun kokoomuksen pahin paskapyykki on pesty. Ben varmasti sakkaa korttinsa oikein. Benille jää aikaa hoitaa parisuhdettaankin,hän on oikeastaan viisas. Oikeastaan soisi,että kokoomuksen johdossa olisi joskus samaan aikaan kaksi viisasta.
Politiikka on kummallista. Huithapeli Katainen joutuu puheenjohtajana puolustautumaan puoluettaan vastaan,puoluesihteeri Jaskari sotkeutui killuttimiinsa.Kokoomuksen vaalivoitto riippuukin Niinistöstä,joka hänkään ei ole saanut elämässään aikaan juuri muuta mainittavaa kuin kuusi kuristusbudjettia kansalle,kakkostilan presidentinvaalissa ja maineen miehenä jolla akat eivät pysy.
Joitakin vuosia sitten esitettiin epäilys,että Suomi on matkalla kohti kahden puolueen järjestelmää. Pelko on aiheeton. Demarit hoitavat jo nyt osaa kokoomuksen perinteisestä mahdaatista.Kokoomuksesta näyttää tulleen lähinnä keskenään riitelevien pienten eturyhmien vaaliorganisaatio. Eräänlainen täiporukoitten vaaliliitto. Yhdistävä tekijä niille näyttäisi olevan ainoastaan ahneus rahalle ja pyrkimys Natoon. Noitten ihanteiden apostolit, Tiurin ja Sasin, täikoalitio on siirtänyt vaalien ajaksi takariviin. Pitkinä miehinä he kuitenkin näkyvät kiusallisen hyvin äänestäjän silmään eturivin Niinistön yli katsoen.
Täipuolueista karmaisevin esimerkki on kokoomus.Se on täynnä täiryhmiä joista jokainen pelaa härskisti omaan pussiin.
Miten vanha kunnon kykypuolue on vajonnut noin alas? Ensin se valitsee itselleen johdon. Sitten puoluesihteeri sekoaa virolaisiin narttuihinsa ja joutuu selittelemään asiaansa julkisuudessa ja raastuvassa. Puheenjohtaja Katainen arpoo joka aamu lehdistötiedotteen,toisen mukaan Jaskari voi jatkaa,toisen mukaan Jaskari ei voi jatkaa.
Puoluekokous valitsee Kataisen puheenjohtajaksi ja nimeää hänet vaalien jälkeisen hallituksen pääministeriehdokkaaksi. Sitten todetaankin,että päätös on väärässä järjestyksessä tehty,laiton ja pätemätön. Miten puolue,joka ei osaa valita edustajiaan laillisesti ja sääntöjensä mukaisessa järjestyksessä osaisi hallita näillä miehillä maata? "Ribbentrop-sopimuksia" kokoomus kyllä osaa sopia,mitenhän käy heiltä julkisuuden kestävien ja äänestäjien luottamuksen herättävien sopimusten laatiminen - siis edes keskenään?
Täipuolueella on hätä. Sortin sakki on hajalla ja vaalit tulossa. Tuo täiporukointi näkyy selkeimmin puoluejohdossa mutta myös maakunnissa. Kokoomuksen ehdokas-asettelu on ollut hyvinkin repivää. Maakuntien porvarilliset ykköslehdet siloittelevat puolueorganisaation keskinäisiä riitoja kirjoittelullaan mutta enempi kirjoittamatta jättämisellään. Pullataikina ei kuitenkaan pysy paljussaan kun käynti on kova. Maakuntatasolla kokoomuksen keskinäinen kampitus näkyy väkisinkin.Ehdokasasettelun repivyys ilmenee perusjärjestöjen uusissa henkilövalinnoissa,monen monta salonkivallankumousta on tehty ja uusia suunnitellaan. Maakuntajohtajien pallit ovat heiluneet,sen sikäli kun niitä kenellä on. Repivimmin vaaliasetelmia on raivattu kokoomuksen perinteisellä leikkikentällä, yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamareitten johtoa valittaessa. Siellähän se pesii raha, myös vaaliraha.
Kokoomuksen puoluejohdolla on pätkätyöläispulma. Luxenburgin pankkiiri on luolassaan haavansa nuollut ja tahtoo uusia. Tällä kertaa ei itselleen,vaan istuvalle puoluejohdolle. Kataisparka ei kotimaakunnassaan Pohjois-Savossa ole rivikansanedustajaa kummempi ilmestys. Samasta vaalipiiristä on ehdolla kovia nimiä,Kääriäinen,Rajamäki.Kataisen pitäisi tuossa kilpailussa puolueen puheenjohtajana pystyä saamaan äänimäärä,joka veisi eduskuntaan imussa toisenkin kokoomuslaisen edustajan. Tilannetta ei helpota vaaliliitto Perussuomalaisten kanssa. Perussuomalaisten ehdokas, "maajussille morsian" Juha Rossi kun tuntuu olevan nimenä kansalle tutumpi,kuin kokoomuksen puheenjohtaja.
Vaalit taitavatkin muodostua Kataiselle henkilökohtaiseksi konkurssiksi politiikassa. Hän ei pysty toteuttamaan kokoomuksen tavoitetta piiritasolla,valtakunnan tasolla tahtipuikkoa heiluttaa Iso-Sauli, 163 senttinen ulkomaanpankkiiri. Vaikka miten tarkalla korvalla kuuntelisi,mistään suunnasta en kuule kuiskaustakaan siitä,että VASTAKKAINASETTELUN AIKA OLISI OHI.
Katsokaapa miten matalaa profiilia pitää kokoomuksen eduskuntaryhmän johtaja Ben Zeta. Ei näy miestä julkisuudessa.Oikein,kabineteissahan ne tehdään ratkaisut tulevia vaaleja silmälläpitäen.Ben tulee kaapista pramille heti kun kokoomuksen pahin paskapyykki on pesty. Ben varmasti sakkaa korttinsa oikein. Benille jää aikaa hoitaa parisuhdettaankin,hän on oikeastaan viisas. Oikeastaan soisi,että kokoomuksen johdossa olisi joskus samaan aikaan kaksi viisasta.
Politiikka on kummallista. Huithapeli Katainen joutuu puheenjohtajana puolustautumaan puoluettaan vastaan,puoluesihteeri Jaskari sotkeutui killuttimiinsa.Kokoomuksen vaalivoitto riippuukin Niinistöstä,joka hänkään ei ole saanut elämässään aikaan juuri muuta mainittavaa kuin kuusi kuristusbudjettia kansalle,kakkostilan presidentinvaalissa ja maineen miehenä jolla akat eivät pysy.
Joitakin vuosia sitten esitettiin epäilys,että Suomi on matkalla kohti kahden puolueen järjestelmää. Pelko on aiheeton. Demarit hoitavat jo nyt osaa kokoomuksen perinteisestä mahdaatista.Kokoomuksesta näyttää tulleen lähinnä keskenään riitelevien pienten eturyhmien vaaliorganisaatio. Eräänlainen täiporukoitten vaaliliitto. Yhdistävä tekijä niille näyttäisi olevan ainoastaan ahneus rahalle ja pyrkimys Natoon. Noitten ihanteiden apostolit, Tiurin ja Sasin, täikoalitio on siirtänyt vaalien ajaksi takariviin. Pitkinä miehinä he kuitenkin näkyvät kiusallisen hyvin äänestäjän silmään eturivin Niinistön yli katsoen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tänne kuuluu? Pitkä oli juttusi, mutten kehannut lukea loppuun.
Ei tämän lajin vasemmisto varmasti erehdy äänestämään oikeistoa.
Vai oletko epävarma vaalikarjan käyttäytymisestä.
On kyllä niin, että harva äänestäjä osaa ajatella edes.
ja asiantunteva, luin loppuu ja ihan mieliksee.
kääntyneet. ON Marx - Lenin linja hautaan menossa.
Saivareita on, mutta ei heilläkään todellisuuden tajua.
Anteeksi se heille suotakoon.