Lukekaa tämänpäiväinen Turun Sanomien kolumni:
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:0:0;4:139:0:1:2007-01-10;4:140:0:0:0;6:1:0:0:0,104:139:430762,1:0:0:0:0:0:
Eikö olisi parempi rakentaa kuin repiä?
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:0:0;4:139:0:1:2007-01-10;4:140:0:0:0;6:1:0:0:0,104:139:430762,1:0:0:0:0:0:
Eikö olisi parempi rakentaa kuin repiä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kepulla ei näytä perustuvan totuuteen mikään, kun nyt taas väitetään, että Lipponen aloitti nt kaunakeskustelun. Kepu jatkaa edelleen puhun totta niin kuin osaan, eli kepu ei osaa puhua totta. Eikös se ole tullut meille kaikille hyvin selväksi, että Jäättenmäki Korhosen tuuppimana tuli mediaan tällä vanhalla kaunallaan.
että, mitä se SDP haluaa?
--"Puolueet voisivat kertoa, mitä ne haluavat, sen sijaan että joko sanovat vain, mitä eivät halua tai siirtävät kaiken hallitusneuvotteluihin. Sinne on jo kasattu kaikki mahdollinen, jotta vasta sittenkö selviää, minne ollaan menossa?"--
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=102206
Lipponen voisi itse kertoa mitä hän haluaa. Hän on mestari repostelemaan muita, mutta oma linja on hakusassa. Mitä tulee vanhojen kaiveluun, keskustelu 2003 hallituskriisistä olisi mennyt ohi vähin äänin, ellei Heinäluoma olisi tehnyt asiasta niin suurta numeroa.
Lipposen asia. Oivan mukaan hänellä ei ole SDP:ssä mitään valtaa. Ehkä hänelle ei edes kerrota SDP:n tavoitteista
Vallanhimo on loputon.
poliittiseksi "Uosukaiseksi"?
"Sairas" osuus päätoimittajan kolumnista:
Ylistyskuoron
ulkopuolella
Kuinka viisasta olisi Suomen esiintyä Yhdysvaltain maailmanpolitiikan ylistyskuorossa? Siinä laulaminen varmaan noteerattaisiin hyvin myönteisesti Washingtonissa. Sieltä olisi osoitettu kiitoksena muutama kaunis huomaavaisuus Suomelle.
Suomi on valinnut itsellisen tien. Se kunnioittaa Yhdysvaltoja maailman johtavana mahtina, mutta siltä puuttuu hinku imeytyä amerikkalaisten sotapolitiikan liehakoksi.
Näistä asioista keskusteltiin laajalti kevään 2003 eduskuntavaalien edellä. Tuolloinen pääministeri Paavo Lipponen oli viemässä maataan Bushin kainaloon tai sen tuntumaan, mutta tasavallan presidentti Tarja Halonen menetteli harkitsevasti ja huolehti liikkumatilasta. Oppositiojohtaja Anneli Jäätteenmäki työskenteli niin ikään perinteisen turvallisuuspolitiikkamme vakauden puolesta.
Tuoksina oli kiivas. Jäätteenmäki nousi pääministeriksi, mutta tunnelmat olivat katkerat sinipunaisissa hävinneissä joukoissa. Hänet tiputettiin poliittisilla juonitteluilla, joihin media ja poliisi kytkettiin taitavasti. Helsingin käräjäoikeus antoi aikanaan vapauttavan tuomion. Näiden viikkojen ja kuukausien käänteet herättävät yhä tunnemyrskyjä.
Kun kuluu vuosia, tapahtumat kuvataan viileästi ja seikkaperäisesti. Tutkimus tuo paljon uutta eikä jupakka koidu naispääministerin jahtaajien kunniaksi.
Suomalaiset saavat kiittää presidenttiään ja lyhytaikaista pääministeriään isänmaamme pitämisestä riittävän kaukana Yhdysvaltain Irakin politiikasta. Tämä ymmärretään tänään laajalti.
Monet mielellään unohtavat joitakin vuodenvaihteen 2002–2003 ulkopoliittisia lausuntoja. Niissä henki omituinen voimantunto ja kummallinen puoluerajoja ylittänyt oikeistolainen puhuri.
http://keskisuomalainen.protacon.fi/?alue=11
Melko tyypillistä oman hännän nostoa.
Yllättävää piikittelyä keskustan suuntaan ja helliä otteita kokoomukseen päin.
Lipponen häivyttää punamullan jatkotavoitetta sen vastakkainasettelun taakse, että "kepu lähtee kampanjoimaan", jotta laiskat demarit saataisi uurnille maaliskuussa.
Kokoomusta Lipponen ei kommentoi, koska SDP haluaa pitää kokoomuksen sivussa, ettei kokoomuksen kannatus pääsisi kasvamaan.
yrittää epätoivon vimmalla vielä "löytää toisensa"! :))