Voisiko tämän palstan

sosialisteja tai kommunisteja, joten ollaan reilusti PORVAREITA!

Porvaristo

Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä. Ruotsissa säätyjä oli neljä, ja porvaristoon kuuluivat kauppiaat ja käsityöläiset.

Marxismissa ja sen johdannaisissa teorioissa porvareiksi sanottiin koko omistavaa ja varakasta luokkaa kapitalistisessa yhteiskunnassa.

Sääty-yhteiskunta
Historiallisesti porvariluokaksi katsotaan vapaasyntyiset kauppiaat ja käsityöläiset ja muut itsenäiset ammatinharjoittajat. Nykyaikaan periytynyt porvariluokka syntyi varhaisella keskiajalla asutuksen keskittyessä kaupunkeihin, käsityöläiset ja eri kaupankävijät alkoivat muodostaa kiltoja ja varhaisia yrityksiä. Tästä ryhmästä muodostui porvariluokka josta myöhemmin tuli iso ja merkittävä vastavoima aatelisluokalle, mm. Ranskan vallankumouksen aikaan porvarisluokka oli ajamassa aatelisvaltaa syrjään.

Ruotsin vallan aikana Suomessakin porvarissääty oli yksi neljästä valtiosäädystä. Muut olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Suomen sodan ja Porvoon valtiopäivien jälkeen Suomessa jatkettiin Ruotsin perustuslain mukaisia valtiopäivämuotoja. Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen valtiopäivät kokoontuivat seuraavan kerran 1860 ja jatkoivat määräaikaisia ja ylimääräisiä valtiopäiväkokoontumisia vuoteen 1906, jolloin ne päättivät eduskuntauudistuksesta. Ensimmäinen valtiosäädyt korvaavan eduskunnan vaalit järjestettiin 1907.

Nykymerkitys
Myöhemmällä ajalla porvari-sanaan liitettiin negatiivisia asenteita, mm. Molière yhdisti porvariuteen ahdasmielisyyden, materialismin, tekopyhyyden ja muutosvastaisuuden. Karl Marx laajensi porvariuden käsittämään koko omistavan luokan, synonyyminä kapitalistille. Marx katsoi, että proletariaatti ja porvarit kävivät jatkuvaa kamppailua yhteiskunnassa. Sosialistien ja kommunistien piireissä porvarista tuli lyömäsana jolla haluttiin loukata.

Nykyisin porvarillisuus viittaa yleensä keskustaoikeistolaiseen ajatusmaailmaan. Suomalaisessa puoluepolitiikassa porvaripuolueiksi nykyään lasketaan puolueet, jotka ovat historiallisesti toimineet jonkinlaisena vastapainona vasemmiston sosiaalidemokraateille ja kommunisteille. Tällaisiksi puolueiksi lasketaan usein Keskusta (ent. Maalaisliitto -> Keskustapuolue), Kansallinen Kokoomus, Kristillisdemokraatit (ent. Suomen Kristillinen Liitto), Liberaalit (ent. Edistyspuolue -> Suomalainen kansanpuolue -> Liberaalinen kansanpuolue) ja RKP.

Erityisesti 1970-luvulla ja vielä 1980-luvullakin käytettiin vasemmiston vastapainona sanaa ei-sosialisti. Esimerkiksi nykyisen Suomen Keskustan kannattajista monikaan ei halua käyttää itsestään porvari-sanaa, eikä moni muukaan maaseudun ei-sosialististen puolueiden kannattajista. Vihreitä ja Perussuomalaisia ei lasketa kumpaankaan joidenkin mielestä jo vanhentuneeseen poliittiseen jakoon kuuluviksi.

yllä, on aukottomasti osoitettu, porvaristoon kuuluivat kauppiaat jä käsityöläiset. Aivan valtaosa KDn jäsenistöä on palkansaajia, tai eläkkeellä ko ammateista, ei tämä silloin voi olla porvaripuolue

Puolueen kannanotoista voi kyllä nähdä, että sitä ollaan huoooomattavasti porvaripuolueitten oikealla puolella. Soinikin porukkoineen on KD:hen verrattuna täysi vasemmistopuolue.