Alkeismagneetti?

Mikäihmeseon?

Niin että mitä ovat alkeismagneetit, joita on esim. rautakappaleessa ja jotka magneetin vaikutuksesta kääntyvät kaikki samoin päin ja saavat rautakappaleen ja magneetin vetämään toisiaan puoleensa?

10

7090

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • se ollu

      se pienin magnetoitunut palanen mitä ei voi enää jakaa kahtia ja jolla on siis N ja S päät

      • rantanplan1

        Atomin elektroniverhon ja ytimen magneettimomenttien summa on atomin magneettimomentti. Elektronit näyttelevät tässä pääosaa, ja elektronin itsensä magneettimomentti on yksinkertaisesti elektronin yksi ominaisuus kuten varauskin. Pääosin elektroniverhossa momentit kumoutuvat, mutta joillakin atomeilla (kuten raudalla) jää jokin kokonaismagneettimomentti.

        Luonnollisesti rautakappaleen kokonaismagneettimomentti on näiden "alkeismagneettien" momenttien summa. Normaalisti summa on jotakuinkin nolla, kun nämä alkeismagneetit ovat satunnaisissa suunnissa, mutta summa voi olla melko suurikin, jos alkeismagneetit ovat hyvin järjestäytyneet samansuuntaisiksi.


      • Jepsjeps
        rantanplan1 kirjoitti:

        Atomin elektroniverhon ja ytimen magneettimomenttien summa on atomin magneettimomentti. Elektronit näyttelevät tässä pääosaa, ja elektronin itsensä magneettimomentti on yksinkertaisesti elektronin yksi ominaisuus kuten varauskin. Pääosin elektroniverhossa momentit kumoutuvat, mutta joillakin atomeilla (kuten raudalla) jää jokin kokonaismagneettimomentti.

        Luonnollisesti rautakappaleen kokonaismagneettimomentti on näiden "alkeismagneettien" momenttien summa. Normaalisti summa on jotakuinkin nolla, kun nämä alkeismagneetit ovat satunnaisissa suunnissa, mutta summa voi olla melko suurikin, jos alkeismagneetit ovat hyvin järjestäytyneet samansuuntaisiksi.

        Siis ne ovat atomeja?


      • rantanplan1
        Jepsjeps kirjoitti:

        Siis ne ovat atomeja?

        Rehellisesti sanottuna en tiedä tarkkaan mihin alkeismagneeteilla viitataan. Tuskin yksittäisiin elektroneihin. Mahdollisesti atomeihin tai molekyyleihin...

        ...tai mahdollisesti niinsanottuihin magneettisesti samaan suuntaan järjestyneisiin alueisiin. (englanniksi 'domain', en ole suomennosta etsinyt) Nämä "domainit" ovat yleensä mikroskooppisen pieniä alueita, jossa atomien magneettiset momentit ovat samoin päin.

        Itse Domainien suunta taas voi olla mihinpäin vain, ja megnetoitumaattomassa materiaalissa ne kumoavat toisensa. Kun esimerkiksi magneettinen rauta joutuu magneettikenttään, niin näiden domainien väliset rajat liikkuvat, ja magneettikentän suuntaiset alueet kasvavat, muut pienenevät. Eli lopputuloksena useammat yksittäisien atomien magneettiset momentit osoittavat magneettikentän suuntaan ja vahvistavat sitä. Jos aine saadaan magnetoitua pysyvästi, niin nuo domainien rajat eivät enää liiku takaisin. (erilaisilla materiaaleilla rajat liikkuvat helpommin kuin toisilla. Kestomagneeteilla ei liiku juurikaan, mutta esimerkiksi muuntajien sydänmateriaalilla sitäkin helpommin)


      • Anonyymi

        joo fakta


    • melina5

      et saaa vastausta multa mutta kysyn samaa koska koulus pitää selittää asioita vihkoon ja en´löydä vastausta googlesta enkä wikibediasta...............

      t.not goin to answere
      melina 9a iittalan yhtenäis koulusta

    • sähköheikkovoima

      Nykyinen kvanttifysiikka yhdistää sähkömagneettisen energian ja heikon ydin voiman eli nyt käytetään termiä "sähköheikkovoima".
      Tämä energia on kaksoisluonteinen eli sillä on hiukkas- ja aaltoliike luonne. Sähkömagneettinen energia on välillä magneettikentän luonteinen ja välillä sähkökentän luonteinen.
      Tällä palstalla ei voi käsitellä laajasti kvanttifysiikkaa.

    • Kaikkein alkeellisimmat magneetit ovat alkeishiukkaset. Lähes jokaisella alkeishiukkasella on pieni (plankin vakioon verrannollinen) magneettinen momentti, jota kutsutaan hiukkasen spiniksi - esimerkiksi elektronin spin
      on puolet plankin vakiosta.

      Koska aine koostuu näistä alkeishiukkasista, on niillä myös magneettinen momentti, joka koostuu noista hyvin pienistä spin-momenteista.
      Voit ajatella, että alkeismagneetti on joko molekyyli, atomi tai alkeishiukkanen, riippuen kuinka tarkasti asiaa halutaan käsitellä.

      • Lisäys vielä, että magneettisella momentilla on suuruuden lisäksi myös suunta.
        Esimerkiksi elektronin magneettinen momentti voi "sojottaa" mihin suuntaan hyvänsä. Aineessa usein nämä suunnat sojottavat sikin sokin ja suurimmaksi osaksi siten tavallaan kumoavat toisensa. Tästä johtuen monet aineet eivät ole magneettisia.


    • Anonyymi

      vitut

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      244
      4318
    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      120
      2774
    3. Miten löydän sinut

      Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit
      Ikävä
      41
      2532
    4. Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla

      Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?
      Heinola
      85
      1529
    5. Vaikea tilanne

      Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te
      Ikävä
      116
      1476
    6. Milloin kaivatullasi

      .. on nimipäivä?
      Ikävä
      48
      1199
    7. Kehtaisitko näyttäytyä

      kaivattusi seurassa?
      Ikävä
      81
      1135
    8. Ne viimeiset kerrat

      Kun katsoit minua niin lämpimästi. En unohda sitä ❤️
      Ikävä
      59
      993
    9. Missä kunnassa kaivattusi asuu

      Kuinka tarkkaa uskalla sanoa?
      Ikävä
      45
      986
    10. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      176
      977
    Aihe