kumivääntö vai lehtijousi

1. Laadukas kumivääntöjousitus ei ole halvin. Jarrullisissa vaunuissa,siis vähänkään painavammissa, ylivoimaisesti paras. Lämpötila ei vaikuta laadukkaaseen jousitukseen mitenkään. Tarjoaa täydellisen erillisjousituksen jokaiselle pyörälle. Vakain vedettävä raskaalla kuormalla. Hallitsee markkinoita tästä syystä käytännössä lähes 100 %. Paras lopputulos. On syytä muistaa, että laadukkaita kumivääntöjousia käytetään asuntoautoissa ja myös muissa autoissa

2. Jarruttomissa perävaunuissa, joiden omamassa on alhainen, lehtijousitus on miellyttävä, erityisesti tyhjää kärryä vedettäessä, ja keveillä kuormilla, ja erityisesti kuoppaisella tiellä liikuttaessa. Sopii oivallisesti mökkikärryyn, kelkakärryyn ja vastaaviin harrastepeleihin.

3. Ilmajousituksen toteuttaminen ei ole kovin vaikeata, mutta hintaa slle kertyy kuitenkin sen verran että vai harvalle se todella on tarpeellinen.

Oleellista on tehdä seväksi laatuerot niin kumivääntöjousien, lehtijousien kuin kierrejousienkin kohdalla. Tarjolla on huonoja ja hyviä kaikissa kategorioissa. Ei siis pidä yleistää.

Käytännössä kumivääntöjousitus on kuitenkin ainoa ratkaisu jolla saavutetaan täydellinen erillisjousitus jokaiselle pyörälle, olkoon pyöriä 2, 4, tai 6 kpl. Näin siksi että akselit eivät liiku, vain pyörä nousee ja laskee. Yksittäin.

Lehti- ja kierrejousiratkaisuissa koko akseli on mukana joustoliikkeessä, ja koska perävaunuissa liki 100 % kaikissa on yhtenäinen aksei, yhden pyörän putoamainen kuoppaan vaikuttaa myös toiseen pyörään. Tästä ei ole haittaa kevyissä vaunuissa eikä keveillä kuormilla, mutta raskaammissa vaunuissa ja rankoila kuormilla näissä ratkaisuissa vakavauus ei ole pras ominaisuus, sillä aksleiston ja lavan välissä on tavallaan "vieteri". Perävaunuista puuttuvat jäykkäakselisile autolle yleiset kallistuksevakaajat ja ns. "nelitielinkit. Kumivääntöjousitus ei näitä tarvitse, koska akseli on kiinni rungossa, ja vain akselin sisällä oleva jousitusjärjestelmä reagoi epätasaisuuksiin.

Tästä esityksestä varmasti kävi selväksi ettei ole olemassa yhtä ainoata oikeata vastausta eikä ratkaisua. Vielä kuitenkin muistutan ettää kunkin jousitusjärjestelmän piiriin mahtuu sekä laadukkaita että vähemmän laadukkaita tuotteita.

Moneen lähtöön kirjoitti:

1. Laadukas kumivääntöjousitus ei ole halvin. Jarrullisissa vaunuissa,siis vähänkään painavammissa, ylivoimaisesti paras. Lämpötila ei vaikuta laadukkaaseen jousitukseen mitenkään. Tarjoaa täydellisen erillisjousituksen jokaiselle pyörälle. Vakain vedettävä raskaalla kuormalla. Hallitsee markkinoita tästä syystä käytännössä lähes 100 %. Paras lopputulos. On syytä muistaa, että laadukkaita kumivääntöjousia käytetään asuntoautoissa ja myös muissa autoissa

2. Jarruttomissa perävaunuissa, joiden omamassa on alhainen, lehtijousitus on miellyttävä, erityisesti tyhjää kärryä vedettäessä, ja keveillä kuormilla, ja erityisesti kuoppaisella tiellä liikuttaessa. Sopii oivallisesti mökkikärryyn, kelkakärryyn ja vastaaviin harrastepeleihin.

3. Ilmajousituksen toteuttaminen ei ole kovin vaikeata, mutta hintaa slle kertyy kuitenkin sen verran että vai harvalle se todella on tarpeellinen.

Oleellista on tehdä seväksi laatuerot niin kumivääntöjousien, lehtijousien kuin kierrejousienkin kohdalla. Tarjolla on huonoja ja hyviä kaikissa kategorioissa. Ei siis pidä yleistää.

Käytännössä kumivääntöjousitus on kuitenkin ainoa ratkaisu jolla saavutetaan täydellinen erillisjousitus jokaiselle pyörälle, olkoon pyöriä 2, 4, tai 6 kpl. Näin siksi että akselit eivät liiku, vain pyörä nousee ja laskee. Yksittäin.

Lehti- ja kierrejousiratkaisuissa koko akseli on mukana joustoliikkeessä, ja koska perävaunuissa liki 100 % kaikissa on yhtenäinen aksei, yhden pyörän putoamainen kuoppaan vaikuttaa myös toiseen pyörään. Tästä ei ole haittaa kevyissä vaunuissa eikä keveillä kuormilla, mutta raskaammissa vaunuissa ja rankoila kuormilla näissä ratkaisuissa vakavauus ei ole pras ominaisuus, sillä aksleiston ja lavan välissä on tavallaan "vieteri". Perävaunuista puuttuvat jäykkäakselisile autolle yleiset kallistuksevakaajat ja ns. "nelitielinkit. Kumivääntöjousitus ei näitä tarvitse, koska akseli on kiinni rungossa, ja vain akselin sisällä oleva jousitusjärjestelmä reagoi epätasaisuuksiin.

Tästä esityksestä varmasti kävi selväksi ettei ole olemassa yhtä ainoata oikeata vastausta eikä ratkaisua. Vielä kuitenkin muistutan ettää kunkin jousitusjärjestelmän piiriin mahtuu sekä laadukkaita että vähemmän laadukkaita tuotteita.

Lue lisää

Vai oletteko nähneet käytettyä kumitiivistettä johon ei olisi painunut jäljet tiivistepinnoista ?

alaisena. kirjoitti:

Vai oletteko nähneet käytettyä kumitiivistettä johon ei olisi painunut jäljet tiivistepinnoista ?

Olen nähnyt vanhoja vaunuja joiden kumivääntöjouset ovat olleet ihan ok.
Oletkos sinä nähnyt ( tai keksinyt ) kuoleentumattomat lehtijouset?

auto pukeilla aivan turhaanko? kirjoitti:

Olen nähnyt vanhoja vaunuja joiden kumivääntöjouset ovat olleet ihan ok.
Oletkos sinä nähnyt ( tai keksinyt ) kuoleentumattomat lehtijouset?

Kumiritsa vai teräsjousi.Olen nähnyt satavuotiaita ajoneuvoja joiden lehtijouset erinomaisessa kunnossa.Kellojen vieteritkin olisi varmaan tehty kumilangasta jos se olisi parempi ratkaisu.

ihan ite kirjoitti:

Kumiritsa vai teräsjousi.Olen nähnyt satavuotiaita ajoneuvoja joiden lehtijouset erinomaisessa kunnossa.Kellojen vieteritkin olisi varmaan tehty kumilangasta jos se olisi parempi ratkaisu.

Lue lisää

Taotuttaan uurestaan muutaman vuoren välein, ja laittaan lisälehtiä.

En oo nähny vielä semmosia teräsjousia jotka ei kuolleennu, en lehtijousia enkä kierrejousia. Eikä oo nähny kukan muukaan, että se sitten siitä.

Olekkoos koskaan kattonnu netistä millasia nää Alkon uurenaikaset "kumiritsat" on? On meinaan hiukan hienommat vehkeet kun sun muistikuvissas. Joo, ja luuloissas. Ei niitä kuulos muuton pantas asuntoautojen, lue siis: autojen jousiks, ja monien muittenki autojen jousiks, sillon kon tehrään etuvetosta auto jossa on teli takana. Alkon kummivääntöritsat niihi laitetaa. Raskaammalla puolella aina kahteentoista tonniin saakki.

Ei paranis hölistä jousiratkasusta jos on kellopuolella jäänny vieterivetosten aikakaurelle.

Niin että aatteleppa ihen ite. Ota asioista selvää ennenko viisauksia (vääriä vanhnetuneita tietoja) muka totena jakelet.

Maasturin jouset kirjoitti:

Taotuttaan uurestaan muutaman vuoren välein, ja laittaan lisälehtiä.

En oo nähny vielä semmosia teräsjousia jotka ei kuolleennu, en lehtijousia enkä kierrejousia. Eikä oo nähny kukan muukaan, että se sitten siitä.

Olekkoos koskaan kattonnu netistä millasia nää Alkon uurenaikaset "kumiritsat" on? On meinaan hiukan hienommat vehkeet kun sun muistikuvissas. Joo, ja luuloissas. Ei niitä kuulos muuton pantas asuntoautojen, lue siis: autojen jousiks, ja monien muittenki autojen jousiks, sillon kon tehrään etuvetosta auto jossa on teli takana. Alkon kummivääntöritsat niihi laitetaa. Raskaammalla puolella aina kahteentoista tonniin saakki.

Ei paranis hölistä jousiratkasusta jos on kellopuolella jäänny vieterivetosten aikakaurelle.

Niin että aatteleppa ihen ite. Ota asioista selvää ennenko viisauksia (vääriä vanhnetuneita tietoja) muka totena jakelet.

Lue lisää

punttivetooset kaappikellot ettenkä o viälä nähnykkän muuta.Kuten sanootki,lehtijousen pystyy aina korjaa mutta kumi on kertakäyttö.Ja mitä tuloo asuntoautoohin,on neet rumihia koppia jokka pitääsi kielttää kokonahansa.Eikkä etuvetoonen mikkän auto o.

Moneen lähtöön kirjoitti:

1. Laadukas kumivääntöjousitus ei ole halvin. Jarrullisissa vaunuissa,siis vähänkään painavammissa, ylivoimaisesti paras. Lämpötila ei vaikuta laadukkaaseen jousitukseen mitenkään. Tarjoaa täydellisen erillisjousituksen jokaiselle pyörälle. Vakain vedettävä raskaalla kuormalla. Hallitsee markkinoita tästä syystä käytännössä lähes 100 %. Paras lopputulos. On syytä muistaa, että laadukkaita kumivääntöjousia käytetään asuntoautoissa ja myös muissa autoissa

2. Jarruttomissa perävaunuissa, joiden omamassa on alhainen, lehtijousitus on miellyttävä, erityisesti tyhjää kärryä vedettäessä, ja keveillä kuormilla, ja erityisesti kuoppaisella tiellä liikuttaessa. Sopii oivallisesti mökkikärryyn, kelkakärryyn ja vastaaviin harrastepeleihin.

3. Ilmajousituksen toteuttaminen ei ole kovin vaikeata, mutta hintaa slle kertyy kuitenkin sen verran että vai harvalle se todella on tarpeellinen.

Oleellista on tehdä seväksi laatuerot niin kumivääntöjousien, lehtijousien kuin kierrejousienkin kohdalla. Tarjolla on huonoja ja hyviä kaikissa kategorioissa. Ei siis pidä yleistää.

Käytännössä kumivääntöjousitus on kuitenkin ainoa ratkaisu jolla saavutetaan täydellinen erillisjousitus jokaiselle pyörälle, olkoon pyöriä 2, 4, tai 6 kpl. Näin siksi että akselit eivät liiku, vain pyörä nousee ja laskee. Yksittäin.

Lehti- ja kierrejousiratkaisuissa koko akseli on mukana joustoliikkeessä, ja koska perävaunuissa liki 100 % kaikissa on yhtenäinen aksei, yhden pyörän putoamainen kuoppaan vaikuttaa myös toiseen pyörään. Tästä ei ole haittaa kevyissä vaunuissa eikä keveillä kuormilla, mutta raskaammissa vaunuissa ja rankoila kuormilla näissä ratkaisuissa vakavauus ei ole pras ominaisuus, sillä aksleiston ja lavan välissä on tavallaan "vieteri". Perävaunuista puuttuvat jäykkäakselisile autolle yleiset kallistuksevakaajat ja ns. "nelitielinkit. Kumivääntöjousitus ei näitä tarvitse, koska akseli on kiinni rungossa, ja vain akselin sisällä oleva jousitusjärjestelmä reagoi epätasaisuuksiin.

Tästä esityksestä varmasti kävi selväksi ettei ole olemassa yhtä ainoata oikeata vastausta eikä ratkaisua. Vielä kuitenkin muistutan ettää kunkin jousitusjärjestelmän piiriin mahtuu sekä laadukkaita että vähemmän laadukkaita tuotteita.

Lue lisää

Kyllä paras ratkaisu, kun pyöriä on 4 tai 6 kpl on teli ja silloin jousitus ei voi olla koskaan täysin erillisjousitettu.
Tuo erillisjousitus pointti on tosi hyvä eikä siihen sinällään korjattavaa. Näillä perävaunuissa yleensä käytetyillä kumijousilla ei kuitenkaan pysty säätämään sisään ja ulosvaimennuksia läheskään vastaavalle tasolle kuin erillisillä vaimentimilla. Muutenkin kumijousen vaimennus ei oo oikein hallittua. Asiasta toiseen muuten harva edes tietää pitääkö vaimentimen vaimennuksen olla suurempi sisään vai ulospäin.
Kyllä pakettiautoissa yleisesti käytetään teräsjousi / iskunvaimennin konstruktioita suoralla akselilla ja minusta ne on ominaisuuksiltaan yllättävän lähellä henkilöautoa, enkä usko kumijousilla parempaan päästävän.
Usein näissä kumijousitetuissa perävaunuissa pyörät sojottaa minne sattuu, se ei sinällään kumijousista johdu. Tuo lämpötila riippumattomuus tuntuu tosi uskomattomalta, en tiedä uskoisinko. Minusta ainoa syy miksi kumijousitus ei kaipaa kallistuksen vaimentimia on se, että joustomatkat ovat yleensä hyvin lyhyitä. Sinällään kumijousitus ei merkittävästi vähempää kallistele. Kallistuksen vaimentimillahan säädetään myös yli ja aliohjautumista ja sitähän ei perävaunuissa pysty säätämään. Kaarreajossa kumivääntöjousitettu pyörä kallistuu "väärään" suuntaan, kun suoralla akselilla pyörä pysyisi "pystyssä". Oiskohan kaikkein paras jousitus erillisjousitettu ilmajousitus? Minusta ilmajousituksen toteutus on vaikeaa. Eipä autoissa yleensä ole paineilman syöttöä ja asennettaessa sähkökompressoria perävaunuun jouduttaisiin monasti vetoauton virransyöttöjä vahvistamaan. Ilmajousituksen komponentit ovat kalliita. Oonpa muuten toteuttanut kompressorin 12 volttiseen perävaunuun ja kyllä siinä haastetta riitti jotta se kaikkien autojen perässä toimisi. 24 volttiseen olisi paljon helpompi, kun virrat olis pienempiä. Telin toteutus ilmajousituksella olisi tosi helppoa.

Perävaunuissani on kumijouset niiden helppouden takia, kuitenkin ajaessani pieneenkin töyssyyn varsinkin yksiakselinen tekee melko hurjan pomppauksen. Kaksi akselinen taasen antaa kokoajan ikävää nypytystä vetoautoon, kun ei ole teliä.

viälä kirjoitti:

punttivetooset kaappikellot ettenkä o viälä nähnykkän muuta.Kuten sanootki,lehtijousen pystyy aina korjaa mutta kumi on kertakäyttö.Ja mitä tuloo asuntoautoohin,on neet rumihia koppia jokka pitääsi kielttää kokonahansa.Eikkä etuvetoonen mikkän auto o.

Lue lisää

Soon Lapuan liikes heränny elohon! Kiälletähän kaikki mikei oo sun! Miähen puhetta...

Diesel-fani kirjoitti:

Kyllä paras ratkaisu, kun pyöriä on 4 tai 6 kpl on teli ja silloin jousitus ei voi olla koskaan täysin erillisjousitettu.
Tuo erillisjousitus pointti on tosi hyvä eikä siihen sinällään korjattavaa. Näillä perävaunuissa yleensä käytetyillä kumijousilla ei kuitenkaan pysty säätämään sisään ja ulosvaimennuksia läheskään vastaavalle tasolle kuin erillisillä vaimentimilla. Muutenkin kumijousen vaimennus ei oo oikein hallittua. Asiasta toiseen muuten harva edes tietää pitääkö vaimentimen vaimennuksen olla suurempi sisään vai ulospäin.
Kyllä pakettiautoissa yleisesti käytetään teräsjousi / iskunvaimennin konstruktioita suoralla akselilla ja minusta ne on ominaisuuksiltaan yllättävän lähellä henkilöautoa, enkä usko kumijousilla parempaan päästävän.
Usein näissä kumijousitetuissa perävaunuissa pyörät sojottaa minne sattuu, se ei sinällään kumijousista johdu. Tuo lämpötila riippumattomuus tuntuu tosi uskomattomalta, en tiedä uskoisinko. Minusta ainoa syy miksi kumijousitus ei kaipaa kallistuksen vaimentimia on se, että joustomatkat ovat yleensä hyvin lyhyitä. Sinällään kumijousitus ei merkittävästi vähempää kallistele. Kallistuksen vaimentimillahan säädetään myös yli ja aliohjautumista ja sitähän ei perävaunuissa pysty säätämään. Kaarreajossa kumivääntöjousitettu pyörä kallistuu "väärään" suuntaan, kun suoralla akselilla pyörä pysyisi "pystyssä". Oiskohan kaikkein paras jousitus erillisjousitettu ilmajousitus? Minusta ilmajousituksen toteutus on vaikeaa. Eipä autoissa yleensä ole paineilman syöttöä ja asennettaessa sähkökompressoria perävaunuun jouduttaisiin monasti vetoauton virransyöttöjä vahvistamaan. Ilmajousituksen komponentit ovat kalliita. Oonpa muuten toteuttanut kompressorin 12 volttiseen perävaunuun ja kyllä siinä haastetta riitti jotta se kaikkien autojen perässä toimisi. 24 volttiseen olisi paljon helpompi, kun virrat olis pienempiä. Telin toteutus ilmajousituksella olisi tosi helppoa.

Perävaunuissani on kumijouset niiden helppouden takia, kuitenkin ajaessani pieneenkin töyssyyn varsinkin yksiakselinen tekee melko hurjan pomppauksen. Kaksi akselinen taasen antaa kokoajan ikävää nypytystä vetoautoon, kun ei ole teliä.

Lue lisää

Joo, kyllä ilmajousitus tietysti olisi poikaa, eikä sen toteuttaminen nyt niin vaiketa ole. Hintaahan sille kertyy enemmän, ja perävaunuhommissa on semmonen juttu että mikään ei saisi maksaa mitään.

Mitähän sä tarkoitat kaksiakselisella jossa ei ole teliä? Tarkoitatko telillä siis vain keinuteliä? Jos tarkoitat niin usko pois, kun mennään yli 2 tonnin kokonaismassan niin keinutelikärrystä tulee älyttömän korkee. Ja ikävä, sillä keinutelihän on periaatteessa yksiakselinen kärri jossa vaan on neljä pyörää. Tässä tulee nyt eteen sekin että kärrejä on kahta mallia, semmosia joissa pyörät on lavan sivulla, ja sitten näitä uudempia lavettia joissa pyörät on lavan alla.

Kahdella erillisellä akselilla varustetun peräkärrin nypytys johtuu vain ja ainoostaan siitä että vetokoukka ja vetopää ei ole toisiinsa nähden oikeilla korkeuksilla. Ostin tommosen lavettimallin kahrella erillisellä akselilla, ja tosiaan nuputti raakasti, mutta myyjä selitti jutun ja säädettiin koukka ja vetopää tosiinsa nähden oikeille korkeuksille nin loppu nuputus kokonaan, tyhjänä, puolella kuormalla ja täyrellä kuormalla ( Nissan Pickuppi).

Muistutan että mä puhuun nyt isommista kärreistä. Jarruttomat pikkukärrit on asia erikseen.

Juu, ja muistutan nyt viälä siitä että kumivääntöjousiratkaisuja on monenmoisia, ja monen sorttista ja muotosta kumia joustavana osana käytetään. Huonot on huonoja ja hyvät on hyviä. Sama kyllä pätee rautajousiinkin.

Kumivääntöjousiin voi yhdistää laadukkaat iskunvaimentimet, semmoset jotka on pystyasennosa eikä makuullaan niinku lehtijousellisissa pikkukärreissä.

Mutta oli sitten ihan miten vaan niin ammattimaisessa käytösä kumivääntöjouset hallitsee maaliman markkinoita enemmän kun 95 % markkinaosuudella. Eikä ammattikäyttöön osteta huonoja vehkeitä.

Mukavaa että joku kirjottaa asiallista tekstiä, siitä kiitos sulle!

vähän vääriäkin luuloja kirjoitti:

Joo, kyllä ilmajousitus tietysti olisi poikaa, eikä sen toteuttaminen nyt niin vaiketa ole. Hintaahan sille kertyy enemmän, ja perävaunuhommissa on semmonen juttu että mikään ei saisi maksaa mitään.

Mitähän sä tarkoitat kaksiakselisella jossa ei ole teliä? Tarkoitatko telillä siis vain keinuteliä? Jos tarkoitat niin usko pois, kun mennään yli 2 tonnin kokonaismassan niin keinutelikärrystä tulee älyttömän korkee. Ja ikävä, sillä keinutelihän on periaatteessa yksiakselinen kärri jossa vaan on neljä pyörää. Tässä tulee nyt eteen sekin että kärrejä on kahta mallia, semmosia joissa pyörät on lavan sivulla, ja sitten näitä uudempia lavettia joissa pyörät on lavan alla.

Kahdella erillisellä akselilla varustetun peräkärrin nypytys johtuu vain ja ainoostaan siitä että vetokoukka ja vetopää ei ole toisiinsa nähden oikeilla korkeuksilla. Ostin tommosen lavettimallin kahrella erillisellä akselilla, ja tosiaan nuputti raakasti, mutta myyjä selitti jutun ja säädettiin koukka ja vetopää tosiinsa nähden oikeille korkeuksille nin loppu nuputus kokonaan, tyhjänä, puolella kuormalla ja täyrellä kuormalla ( Nissan Pickuppi).

Muistutan että mä puhuun nyt isommista kärreistä. Jarruttomat pikkukärrit on asia erikseen.

Juu, ja muistutan nyt viälä siitä että kumivääntöjousiratkaisuja on monenmoisia, ja monen sorttista ja muotosta kumia joustavana osana käytetään. Huonot on huonoja ja hyvät on hyviä. Sama kyllä pätee rautajousiinkin.

Kumivääntöjousiin voi yhdistää laadukkaat iskunvaimentimet, semmoset jotka on pystyasennosa eikä makuullaan niinku lehtijousellisissa pikkukärreissä.

Mutta oli sitten ihan miten vaan niin ammattimaisessa käytösä kumivääntöjouset hallitsee maaliman markkinoita enemmän kun 95 % markkinaosuudella. Eikä ammattikäyttöön osteta huonoja vehkeitä.

Mukavaa että joku kirjottaa asiallista tekstiä, siitä kiitos sulle!

Lue lisää

Telissä pitää olla akselimassoja tasaava systeemi, se voidaan toteteuttaa myös siten ettei korkeutta tule merkittävästi lisää. Keinuteli on huono ratkaisu siinä jarrutettaessakin paino siirtyy etummaiselle akselille. Tien epätasaisuuksia keinutelikin tasaa paremmin kuin kaksi erillistä akselia. Vain ilmajousituksessa teli ei lisää omamassaa ja suuri omamassa ei ole hyväksi. Aikoinaan teli oli pakollinen yli 2500 kg (kaksiakselisissa) perävaunuissa nykyään raja on 3500 kg jolle rajalle osuu monia muitakin vaatimuksia.
En oikein nää tapauksessani mahdolliseksi tuota korkeuden säätö mahdollisuutta. Jo laissa määrättyjen aisapainojen rajoissa on tosi vaikeaa pysyä kaksoisakselistolla. Sulla taitaa olla hieman järeämpi vetoauto josta siitäkin on apua. Minulla akselit ovat hieman liian kaukana toisistaan ja se on osasyy nypytykseen.
Muistaakseni BPW käyttää isommissa 02 luokan akselistoissa vääntösauvajousitusta ja teliä, iskunvaimennusta niissä ei tainnut olla muutakuin renkaat.
En halua aliarvostaa kumijousia, mutta haluan todeta niissä olevan monia ongelmia jos halutaan todella hyvä jousitus. Raskaassa kalustossa olen kokeillut laittaa kiven ilmajousitetun rungon päälle ja huomannut ihmeekseni sen pysyvän paikoillaan ajossa.

Diesel-fani kirjoitti:

Telissä pitää olla akselimassoja tasaava systeemi, se voidaan toteteuttaa myös siten ettei korkeutta tule merkittävästi lisää. Keinuteli on huono ratkaisu siinä jarrutettaessakin paino siirtyy etummaiselle akselille. Tien epätasaisuuksia keinutelikin tasaa paremmin kuin kaksi erillistä akselia. Vain ilmajousituksessa teli ei lisää omamassaa ja suuri omamassa ei ole hyväksi. Aikoinaan teli oli pakollinen yli 2500 kg (kaksiakselisissa) perävaunuissa nykyään raja on 3500 kg jolle rajalle osuu monia muitakin vaatimuksia.
En oikein nää tapauksessani mahdolliseksi tuota korkeuden säätö mahdollisuutta. Jo laissa määrättyjen aisapainojen rajoissa on tosi vaikeaa pysyä kaksoisakselistolla. Sulla taitaa olla hieman järeämpi vetoauto josta siitäkin on apua. Minulla akselit ovat hieman liian kaukana toisistaan ja se on osasyy nypytykseen.
Muistaakseni BPW käyttää isommissa 02 luokan akselistoissa vääntösauvajousitusta ja teliä, iskunvaimennusta niissä ei tainnut olla muutakuin renkaat.
En halua aliarvostaa kumijousia, mutta haluan todeta niissä olevan monia ongelmia jos halutaan todella hyvä jousitus. Raskaassa kalustossa olen kokeillut laittaa kiven ilmajousitetun rungon päälle ja huomannut ihmeekseni sen pysyvän paikoillaan ajossa.

Lue lisää

Henkilökohtaisesti pidän keinuteliä alle 3,5 tonnin perävaunuissa huonona ratkaisuna, juuri siksi että aisapaino ei tahdo pysyä sallituissa rajoissa, ja moderneissa vaunumalleissa keinuteli tuo turhaa lavakorkeutta ( keinutelissähän on keinuvipu; jos toinen pyörä painuu 35 cm alaspäin niin väistämättä toinen pyörä tarvitsee 35 cm liikkumavaraa ylöspäin, eikös näin ole?. Käytännössä keinuteliratkaisu lavettimallissa nostaa lavan noin 100 - 110 cm korkeuteen, kun kahdella erillisellä akselilla normaali lavakorkeus on n. 75 cm, ja rengaskoosta riippuen jopa 55 - 60 cm.

Kivistä ja ilmajousituksesta sen verran että siitä olemme varmasti 100% samaa miletä että ilmajousitus on ylivertainen!

Nypytyksestä: toiset tykkäävät harvasta telivälistä, siis että akselien väli on pitkä. Itse en semmoisesta tykkää - perustuu ihan omaan kokemukseen ja omaan mielipiteeseen. Nypytysongelmaan on joskus vaikea löytää ratkaisua, koska vetopäiden korkeudet ja vetokoukkujen korkeudet eivät tahdo pysyä standardin rajoissa. Suositushan on että vetopään korkeus on välillä 38 - 42 cm. Useimmat vetopäät voi vaihtaa helposti joko aisan päälle tai aisaston alle(väliin). Siinä on sellaiset 10 cm pelivaraa. Erilaisilla vetopään ja siaston väliin asennettavilla levyillä voidaan vielä hienosäätää vetopään korkeutta.

Vetokoukku on ongelmallisempi, eikä aina ole kysymys vetoauton koosta. Uusissa Sprintereissä koukku tulee armottoman alas, aivan liian alas, koska muuten takaovia ei saa auki. Pick upeissa on kahta koukkutyyppiä, kuten maastureissakin, ja toisessa korkeutta voi säätää, mutta toisessa ei.

Jousitus on aina kompromissi, ja näissä, sanotaanko 2000 - 3500 kokonaismassaisissa kaksi erillistä akselia ja joku laadukas Al-Kon kumivääntöjousitus on hyvin toimiva kompromissi.

Tämän luokan perävaunuissa noita rajoittavia tekijöitä, hinta mukaanlukien, on niin paljon että kompromissit todellakin ovat pakollisia.