Vesipelko

Luulisin, että löytyy uimakouluja myös vettä pelkääville - kysele kotikunnastasi tai uimahallilta. Uimakoulussa, leikin varjolla ja porukan paineessa, arempikin helpommin alkaa tottua veteen.

Uimahallissa vesi on yleensä lapsista aika kylmää, kylpylässä voi olla lämpimämpään veteen helpompi mennä.

Meillä on toiminut uimamaskin/lasien ja uimalakin käyttö, tällöin ei korviin ja silmiin ole mennyt vettä ja päänkin veteen laitto on helpommin onnistunut.

Niinkuin jo aiempi vastaaja kehoitti, etsi uimahalli jossa lämminvesi/terapia-allas. Yritä löytää aikaa, jotta voisitte toteuttaa tiiviin tutustumisjakson, vaikka joka toinen päivä parin viikon ajan. Itse en vaatisi mitään sukeltamista tai muuta semmoista vähään aikaan, luulen että kahden viikon jälkeen olisi jo pahimmat pelot itsestään pois. Lapsi voi mennä lukkoon jos pelkää ja vaistoo että häneltä odotetaan semmoista mitä hän pelkää. Miten hän toimii suihkussa, saako vettä mennä kasvoille? Jos ei niin antaisin leikkiä suihkussa niin että vesi tulee ylhäältä, huomaamattaan alkaa siinä tottua että vesi valuu pitkin kasvoja. Meidän lapset opettelivat muuten snorklaamaankin eka ammeessa. Toivottavasti lapsi saa jonkin laisen tuntuman veteen ennen kuin koulu-uinnit alkavat. Ne on vesipelkoiselle varmaan aika kamalia joten totutelkaapa nyt ...

psyykkisesti tärkeitä taitoja ihmiselle sopeutuakseen vesielementtiin. Onko peloteltu (ilmeisesti ei, kun pikkusisko on vesipeto)? Onko tapahtunut joskus jotain läheltä-piti tilannetta? Onko käyty harvoin uimassa? Onko ollut korvatulehdus ja kielto kastella päätä?

Jotkut lapset tarvitsevat tietoa. Asiallista tietoa. Oman kehon hallinta tukee sopeutumista veteen. Perusmotoriikan hallinta tukee sopeutumista veteen. Oman kehon toimintojen tunteminen tukee sopeutumista veteen.

Edelliset neuvot: lämmin vesi, leikkiminen hyviä juttuja. Kotona, uimapaikassa suihkuttaminen, kannuttaminen kauhalla tai sangolla totuttaa "paksumpaan" veteen. Opettaa myös hengityksen pidättämistä. Opettaa tietoa siitä, ettei ihminen saa kasvot vedessä hengittää liian paksua vettä. Koska emme ole kaloja eikä meillä ole kiduksia. Samoin hengittämämme ilma on kuivalla maalla kaloille liian ohutta, koska kaloilla ei ole keuhkoja.

Hengityksen pidätys ei tapahdu suuta tai nenää kiinni nipistämällä - sillä ei oikeasti mitään merkitystä. Tärkeää on sen sijaan osata puhaltaa uloshengitysilma nenän ja suun kautta kuplina veteen.

Matalassa vedessä pinnan alla olevien aarteiden etsiminen, pystyynnousemisen hallinta, käsien ja jalkojen koukistamisen ja ojentamisen hallinta, pään liikkeiden hallinta ovat tärkeitä.

Uimalasit, maskit ja snorkkelit voivat helpottaa joissakin tilanteissa totuttautumista ja kastautumista. Ja annettava lapselle aikaa. Mitä useammin pääsette uimaan, sitä nopeammin lapsi tottuu, vaikka lämpenisi asialle hitaammin ja omalla tyylillään. Väärät uskomukset on lapsilta myös saatava poistumaan - olivatpa ne syntyneet mistä tahansa.

Kolme kertaa viikossa uimaan ilman paineita, vesileluja paljon, sanko tai kauha, leikkiä, leikkiä, leikkiä ja liikettä, liikettä ja liikettä. Ei ole pahaksi käyttää lelujen lisäksi välillä hetken kerrallaan erilaisia kellukeitakaan, kunhan niitteen käytöstä ei tule riippuvaiseksi.

Jos mahdollista, lapsi tulee totuttaa aikuisen kanssa myös syvään veteen yhdessä - ettei vedestä tehdä peikkoa lapselle.

Sukeltaminen, kelluminen ja liukuminen itsestäänselviä taitoja uimataidon ja vedestä elementtinä nauttimisen kannalta. Totuttautuminen vaatii aikaa yksilöllisesti.

Vaikea vastata tapausta tuntematta kovin selkeästi. Mutta jokainen voi oppia. Myös teidän 6 -vuotias. Ihan varmasti!