Katsoin tässä hiljattain elokuvan, kukkii käenpesän yllä. Ajattelin tästä, että onko todellakin näin, että suurin osa potilaista on vapaaehtoisesti mielisairaalassa? Jopa Suomessakin? Mitä Jammulle kuuluu?
Vapaaehtoisesti mielisairaalassa?
ts-m
101069
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
No riippuu vähän miten tuon mielisairaalan määrität..
Kyllä minä tiedän monia, jotka ovat olleet sairaalahoidossa ihan omasta halustaan. Ei kai tuo ole niin kummaa, jos tuntuu ettei pärjää muuten niin kyllähän sitä hakeutuu hoitoon jos ei vielä niin pahana ole. Ei se varmaan mieluinen vaihtoehto ole, mutta ei sinne kaikkia tarvitse pakottaakaan.
Ei sinne kuitenkaan pääse sanomalla että "haluan sairaalaan."
Lääkärin lausunnot ja muut, kai se lääkäri päättää että olisiko hyvä mennä ympärivuorokautiseen hoitoon vai ei.
En sitä nyt tarkalleen osaa määritellä. Tässä kuitenkin oli ajatuksena, että mielisairaat ihmiset, jotka ovat mielisairaalassa, ovat tässä tapauksessa mielisairaita.
Tätä ajattelinkin, ettei kuka tahansa Matti Meikäläinen voi mennä sairaalaan tuosta vain, vai voiko, jos teennäisesti on hullu?
Elokuvissa taidetaan muutenkin olla vain "elokuvia". Ja mainitsemani elokuvan tekemisestä on myös aikaa eli sairaalapolitiikkakin on taatusti muuttunut. Ja kun paikkana oli Yhdysvallat, ovat pelisäännötkin täällä kotimaassa melko erilaiset.
mä meen niihin aina vapaaehtosesti, koska diagnoosien perusteella pääsen. Meen sinne kun siellä on niin hyvät ruuat (ja muita kenellä vähän viiraa. Tuntee olonsa sillain kotoiseksi), ei mitään pakastepitsoja ja tonnikalapurkkeja. Välillä kyllä on ihan oikeatakin aihetta, ei sen puoleen. Taidampa tästä lähteä mie...
menevän vapaaehtoisesti,tai jos menevätkin,niin 4 päivän tarkkailum jälkeen se usein vaihdetaan pakkohoidoksi.Kerran viikossa tapaat lääkärin,muuten hoito on vaan ruokaaikojen odottelua,ja sitä jos joku omainen tulisi käymään
Noh, mutta ei suomessa kuitenkaan ihan näin. Mikäli saat haluamasi lähetteen johonkin "mielisairaalaan"; Kellokoski; Hesperia; Aurora... Eli hakeudut vapaaehtoiseen hoitoon, ei sinulla ole välttämättä 3vrkn tutkimusjaksoa. Osastoilla lääkärit paikalla päivittäin ja heidän luokseen pääsee hoitajan kautta aika usein melkolailla alta 20min. Ja kylläpä tuo hoitokin näyttää pahasti olevan paljon muutakin kuin ruoan odottamista...
MTH
Ei ihminen ole tarkkailussa, jos menee vapaaehtoisesti. Eikä näin ollen voi hoito muuttua tahdonvastaiseksi. Ja on ihan oma asia jos ei osallistu hoitoon, silloin varmaan on ruoan odottelua, mutta muukin tapa on olemassa.
Peijaksen psykiatrisella osastolla on ainakin ihan eri meininki. Hoitajilla omat kuppikunnat ja lääkäreitä saattaa hyvällä tuurilla tavata kerran viikossa. Osastolla ei telkkarin ja pelikorttien lisäksi muita viihdykkeitä ole.
Päivä kuluu safkiksia odotellessa, tupakkaa polttaen. Toki voi kuntoillakin: kävellä käytävää edes takaisin tai ajaa natisevalla kuntopyörällä. Osalla potilaista sentään käy omaisia vierailuilla.
Ja kannattaa varoa mitä sanoo ja millä äänensävyllä, sillä muuten saattaa joutua eristyksiin. Hoitajat myös uhkailevat hävyttömästi eristyksellä.
Siellä hajoaisi terveenkin ihmisen pää viikossa.
Nykypäivänä melkoinen osa potilaista on vapaa-ehtoisessa hoidossa hakemassa apua ongelmiinsa. Vapaa-ehtoispotilaista suurin osa taitaa olla masennuksesta kärsiviä.
Vapaa-ehtoisena hoitoon tulemiseen ei sisälly tarkkailujaksoa. Ainoastaan päihdevieroitukseen tulevat potilaat joutuvat sitoutumaan tiettyihin sääntöihin, joihin kuuluu mm ulkoiluluvista luopuminen ja omaisten ja ystävien vierailukielto.
Päihdepotilaita kun ei saa lain mukaan hoitaa pakolla, siksi tehdään sopimuksia. Jos potilas ei toimi sopimusten mukaisesti, seurauksena on uloskirjoitus ja hoidon päättyminen. Varsin moni vieroitettava jonka olen kohdannut on löytänyt säännöistä jonkin sellaisen epäkohdan, että ovat mieluummin lähteneet kotiin. Jotkut heistä etsivät selvästi tekosyytä kotiin lähtemiselle.
Tai sitten suu on alkanut napsua liikaa.
syyksi tulee vaarallinen itselle.
Tällöin potilas otetaan maksimissaan neljän vuorokauden tarkkailuun jonka aikana katsotaan täyttyvätkö pakkohoidon kriteerit.