No kumpi se nyt sitten on parempi?
Radioaktiivista säteilyä vai hiilidioksiidia?
Historia opettaa että ydinonnettomuksia sattuu ja varsin usein.
Nyt kun jyrätään lisää ydinvoimaa eri tekosyin mm. ilmastonmuutoksella on hyvä muistaa että ydinvoima on hyvin riskipitoista ja tuhoisaa esimerkiksi pelloille ja metsille.
Tässä muutama esimerkki onnettomuuksista, ja nämä voi tapahtua lähihistoriassa sitten myös Suomessa:
http://www.ydinvoima.net/ajankohtaista/vakavinta_ydinonnettomuutta.html
Radioaktiivista säteilyä vai hiilidioksiidia?
Historia opettaa että ydinonnettomuksia sattuu ja varsin usein.
Nyt kun jyrätään lisää ydinvoimaa eri tekosyin mm. ilmastonmuutoksella on hyvä muistaa että ydinvoima on hyvin riskipitoista ja tuhoisaa esimerkiksi pelloille ja metsille.
Tässä muutama esimerkki onnettomuuksista, ja nämä voi tapahtua lähihistoriassa sitten myös Suomessa:
http://www.ydinvoima.net/ajankohtaista/vakavinta_ydinonnettomuutta.html
Vastaukset 1
Vanhimmat
Samaa mieltä.
Ydinvoiman lisäämistä puolustellaan liian heppoisesti ilmastonmuutoksella, kuinka ydinvoima on saasteettomampaa ja ympäristöystävällisempää. Tämä on toisaalta totta. Ydinvoima ei lisää ilmkehään päästöjä, reaktorit toimivat siis siinä mielessä päästöittä.
Mutta ydinonettumooden riski on aina olemassa, joka puhdas tapaturma tai sitten terroriteko. Ja kuten jo historiasta tiedämme, tämä on tuhoisaa alueen kasvillisuudelle ja eläimistölle, myös ihmiselle.
Toisaalta ydinvoimasta ja ydinvoiman saasteettumuudesta puhuttaessa tulee myös keskutelle ydinjäteen loppusijoituksesta. Jäte on vuosisatoja aktiivista ja loppusijoitukseen liitty aina omat riskinsä.
Lisäksi ydinvoimasta ajatellaan usein, että sitä on aina saatavilla. Toisaalta reaktioon kelpaavaa uuraanin isotooppia ei ole luonnossa loputtomasti.
Toivottavasti nyt ei siirrytä öljykauden jälkeen ydinkauteen, sillä tämäkään energiamuoto ei ole kestävä. Lisäksi on pelottavaa ajatella, että joka puolella maapalloa tasaisin välein kohoaisi ydinvoimaloita. Ydinvoiman lisääntyminen saattasi myös helpottaa ydinasetta havettelevien maiden ydinaseiden hankintaa.
Toinen ilmastonmuutksen torjunnassa esille tuleva energiamuoto on biopolttoaineet. Mutta tällä hetkellä ollaan vasta kehittelemässä sellaista biopolttoainetta, joka oikeasti säästäisi ilmastoa. Aiheesta artikkeli Tiede-lehdessä, Vasta uudenlaiset biopolttoaineet säästäisivät ilmastoa.
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2741
Samaan aihepiiriin liittyy myös seuraava Tiede-lehden artikkeli.
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=718&vl=2006
Artikkelista kay hyvin ilmi, että biopolttoaineet eivät ole ainakaan nykyissä muodossaan tulevaisuuden pelastajia.
Esimerkiksi jutussa on seuraavaa:
- "Suomessa yhden ihimisen ruokkiminen vaati 0,42 hehtaaria peltoa. Yksi etanoliauto tarvitsee 1,4 hehtaaria."
- "Jos Suomen kaikki henkilö- ja pekttiautot (2,6 miljoonaa) kulkevat etanolilla, joka tuotetaan puusta, metsää tarvitaan 14 miljoonaa hehtaaria eli noin kaksi 2/3 nykyisestä metsäalasta"
- "Pelkästään Yhdysvaltojen ja viidentoista EU-maan ajoneuvojen kulkemiseksi etanolilla tarvittaisiin neljä miljardia hehtaaria metsää. Koko maailman metsäala on noin 3,9 miljardia hehtaaria."
Lienee siis sanomattakin selvää, että tämäkään ei yksistään ratkaise mitään.
Mitä tulisi tehdä on lisätä tutkimusmäärärahoja, erityisesti uusiutuivien energialähteiden osalta. Mutta myös tuotekehittelyssä vähäkulutteisempien tuotteiden kehittämiseksi. Asenteiden muuttamisessa on myös paljon työtä, jotta ihmiset osaisivat tehdä ekologisesti järkeviä ratkasuija omassa arjessaan. Yritykset olisi myös saatava mukaan kestävän kehityksen tielle.