Kävin aikanaan ammattikoulun, ja lähdin työelämään. Siinä sivussa järjestin itseni yliopistoon kirjoille, ja olen suorittanut siellä jo aika kivan annoksen opintoviikkoja vuosien varrella.
Tie vei seuraavaksi ammattikorkeaan. Homma alkoi lupaavalla käsityksellä että ne haluaa sinne ensisijaisesti ylioppilaita eikä ammattikoululaisia.
Täytyy sanoa että HUHHUH mitä väkeä sinne oikein tunkee. Muutama havainto:
-"Miten nää voltit muuttaa millivolteiksi?"
-"Ei mun tartte osata matikkaa ku on nykyään tietokoneet!"
-"Miten tää niinku oomin laki toimikaan?"
-"Mä lähden ryyppään jos tää on näin vaikeeta!"
Tässä vaiheessa lähdin kotiin ja annoin itselleni loppuviikon vapaata.
Miten siis oikeasti kuvittelette että noista lähtökohdista voi tulla päteviä johtotason henkilöitä? Minun luokalla kun puolet on sellaisia joiden kuuluu pikemminkin olla pakinkantajia vielä monta vuotta.
Mistä tämä sitten johtuu? No ensimmäisenä tulee mieleen YO-tutkinnon kokema inflaatio. Ennen se oli "vain" ensimmäinen askel kohti yliopisto-opintoja, nykyään liki jokaisen kansalaisoikeus. Tämä huomataan YO-kokeen selvänä tasonlaskuna. Kuka tahansa munapää saa nykyään kokeen läpi jos tahtoa on.
Mutta sitten. AMK:t on omaksuttu korkeakouluiksi samaan kastiin kun yliopistot. Tästä syystä niihin halutaan ensisijaisesti ylioppilaita, ja tämä on puolestaan johtanut siihen että aloitteleva taso on mitä on. Mitä muutakaan voi odottaa kun on viimeiset pari vuotta laskenut aamuja, ensin lukiossa ja sitten intissä?
AMK on todellisuudessa ammattikoulu sanan jokaisessa varsinaisessa merkityksessä. Sieltä valmistuu ammattiin, eikä mihinkään muuhun. Paljon antaisin jos pääsisin jonkinlaiselle aikuisille tarkoitetulle linjalle, jossa olisi siis vain ammattikoulutaustaisia.
Tie vei seuraavaksi ammattikorkeaan. Homma alkoi lupaavalla käsityksellä että ne haluaa sinne ensisijaisesti ylioppilaita eikä ammattikoululaisia.
Täytyy sanoa että HUHHUH mitä väkeä sinne oikein tunkee. Muutama havainto:
-"Miten nää voltit muuttaa millivolteiksi?"
-"Ei mun tartte osata matikkaa ku on nykyään tietokoneet!"
-"Miten tää niinku oomin laki toimikaan?"
-"Mä lähden ryyppään jos tää on näin vaikeeta!"
Tässä vaiheessa lähdin kotiin ja annoin itselleni loppuviikon vapaata.
Miten siis oikeasti kuvittelette että noista lähtökohdista voi tulla päteviä johtotason henkilöitä? Minun luokalla kun puolet on sellaisia joiden kuuluu pikemminkin olla pakinkantajia vielä monta vuotta.
Mistä tämä sitten johtuu? No ensimmäisenä tulee mieleen YO-tutkinnon kokema inflaatio. Ennen se oli "vain" ensimmäinen askel kohti yliopisto-opintoja, nykyään liki jokaisen kansalaisoikeus. Tämä huomataan YO-kokeen selvänä tasonlaskuna. Kuka tahansa munapää saa nykyään kokeen läpi jos tahtoa on.
Mutta sitten. AMK:t on omaksuttu korkeakouluiksi samaan kastiin kun yliopistot. Tästä syystä niihin halutaan ensisijaisesti ylioppilaita, ja tämä on puolestaan johtanut siihen että aloitteleva taso on mitä on. Mitä muutakaan voi odottaa kun on viimeiset pari vuotta laskenut aamuja, ensin lukiossa ja sitten intissä?
AMK on todellisuudessa ammattikoulu sanan jokaisessa varsinaisessa merkityksessä. Sieltä valmistuu ammattiin, eikä mihinkään muuhun. Paljon antaisin jos pääsisin jonkinlaiselle aikuisille tarkoitetulle linjalle, jossa olisi siis vain ammattikoulutaustaisia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
rohkenen olla kanssasi eri mieltä. ylioppilaskokeiden taso ei ole suinkaan laskenut vaan noussut. vertaappa esim. englannin tai ruotsin kielen kokeita tänä päivänä tuonne 80-luvun kokeisiin. olin oikein ihmeissäni, kuinka helppoja olivat nuo 80-luvun kokeet. samaa mieltä olivat meidän koulun opettajat. eli, miten perustelet väitteesi, että nyt on "helpommat" kokeet?? oletko ottanut asiasta selvää vai oletatko niin käyneen?? ja amk:t ei tosiaankaan kuulu samaan kastiin yliopiston kanssa! ja kuitenkin parin lauseen päästä kumoat tämän väitteesi.mitä ihmettä tänne kirjoitat jos et osaa ottaa asioista selvää!
rohkenen olla kanssasi eri mieltä. ylioppilaskokeiden taso ei ole suinkaan laskenut vaan noussut. vertaappa esim. englannin tai ruotsin kielen kokeita tänä päivänä tuonne 80-luvun kokeisiin. olin oikein ihmeissäni, kuinka helppoja olivat nuo 80-luvun kokeet. samaa mieltä olivat meidän koulun opettajat. eli, miten perustelet väitteesi, että nyt on "helpommat" kokeet?? oletko ottanut asiasta selvää vai oletatko niin käyneen?? ja amk:t ei tosiaankaan kuulu samaan kastiin yliopiston kanssa! ja kuitenkin parin lauseen päästä kumoat tämän väitteesi.mitä ihmettä tänne kirjoitat jos et osaa ottaa asioista selvää!
...ovat mielestäni muuttuneet huonompaan suuntaa. Olen toista kertaa kierroksella ja uuden koulutusputken keskellä.
Kirjoitin aikanani kirkkaat laudaturit äidinkielestä, ruotsista ja englannista. Ja kappas... tämä vanha mamma pesee kaikki näissä samoissa kielissä nyt ammattikorkeakoulussa.
Oma huomioni on, että vaatimustason on pakko ollut laskea sitten oman kouluaikani. Porukka suoltaa sellaista tekstiä, joissa ei ole pilkkusäännöistä, yhdyssanoista yms. juurikaan tietoa. Ei osata käyttää sivulauseissa oikein "mitä" tai "jota" ja muuta vastaavaa. Ei meillä olisi ollut mahdollisuuksia päästä läpi sellaisella kielitaidon puutteilla. Ruotsin kielessä opettaja piti koko lukioajan kokeissa 70 %:n taulukkoja, ja kertoi sen vasta kirjoitusten jälkeen.
En usko siihen, että olisin mitenkään eritysen lahjakas. Nyt ammattikorkeassa olen saanut kaikista kielten ja viestinnän kursseista viitosen. Ja helpolla. Muista aloista en tiedä, itse olen suuren kaupungin amk:ssa liiketaloutta lukemassa.
Kirjoitin silloin ennen kivisotia (ja eximejä), vuonna 1983, äidinkielestä ällän, englannista magnan ja ruotsista lubenterin (b). Nyt AMK:ssa tuli (nuorisoasteella, huom!) kirjoitusviestinnästä ("äikkä") 5, englannista 5 ja siitä förbannade svensktalande bättre folkin solkkaamasta "andra inhemskasta" 4.
Englantia en ole mitenkään työkseni käyttänyt tässä välillä, mutta eipähän sitä voi kuulemattakaan olla nyky-Suomessa. Förbannade pakkoruåtsia en taatusti ole puhunut tai kirjoittanut sanaakaan väliin jäävien 20 vuoden aikana, ja kärkkäästi vaihtuu töllökanavakin, kun FST päästetään irti. Mikään kielinerokaan en totisesti ole... joten en oikein usko minäkään ylppäreiden tason laskuun, kun noilla muinaisilla pohjilla pärjää nykynuorison joukossa noinkin hyvin. (Jos olisin vielä saanut ruotsistakin viitosen, se olisikin ollut jo harakirin paikka.)
Tarkoitin sanoa, että en usko ylppäreiden tason KOHOAMISEEN, kun kirjoitin "joten en oikein usko minäkään ylppäreiden tason laskuun". Matalammalta nykytaso minunkin mielestäni näyttää kuin omien kirjoitusteni aikainen.
Miksi kuvittelet, että ammattikoulun käyneellä ja lukion käyneellä olisi juuri tuolta alalta samat perustiedot? Tottahan toki ammattikoulun käynyt tietää alasta enemmän tuossa vaiheessa, koska hänellähän on jo siitä AMMATTI. Lukion käyneellä ei ole ammattia. Lukio on yleissivistävä koulutus, eikä juuri kyseiseen alaan olla siellä välttämättä edes perehdytty.
Harmittaako sinua se, että amk:si haluaa ensijaisesti ylioppilaita? Voisit vähän laajentaa ajatteluasi ja miettiä, pitäisikö ylioppilaiden sitten jäädä ilman tutkintoa tai pyrkiä vain yliopistoon, kun ammattikoululaisilla on jo ammatti?
"Täytyy sanoa että HUHHUH mitä väkeä sinne oikein tunkee."
Joillekkin linjoille on käsittämättömän helppo päästä, kun sisäänottomäärät ovat mitä ovat. Ja sitten jos puhutaan jostain ammattikorkeasta, joka ei ole ihan niiiin suosittu... voi olla että osa porukasta on sitä vähän lapsellisempaa ja muutenkin lukio lukematta läpi -tyyppejä.
"Minun luokalla kun puolet on sellaisia joiden kuuluu pikemminkin olla pakinkantajia vielä monta vuotta."
Niin, no eikös se koulutus kestä sen 4 vuotta (käytännössä enemmänkin)? Ja tämän koulutuksen aikana huomattava osa, jopa puolet jättävät koulun kesken.
"Tämä huomataan YO-kokeen selvänä tasonlaskuna. Kuka tahansa munapää saa nykyään kokeen läpi jos tahtoa on."
Just joo, opiskeleppa sinä ensin ne perusasiat yo-kokeista.
"Tästä syystä niihin halutaan ensisijaisesti ylioppilaita, ja tämä on puolestaan johtanut siihen että aloitteleva taso on mitä on."
Syy on sisäänottomäärissä. Ne ovat aivan liian suuret, ja niitä ollaankin vähentämässä. Mutta ammattikoululaisia kyllä voitaisiin ottaa lisääkin, koska amiksesta ammattikorkeaan jatkavat ovat yleensä sitä fiksua porukkaa, joilla on halua opiskella enemmän. Lukiosta tulee taas paljon porukkaa, joiden on pakko päästä jotain lukemaan kun pelkillä yo-papereilla ei mitään tee.
"Miten siis oikeasti kuvittelette että noista lähtökohdista voi tulla päteviä johtotason henkilöitä?"
Ei AMK:ssa mitään johtajia kouluteta. Moni työllistyy ensin toimihenkilöksi tai jonkin sortin asiantuntijaksi, ehkä päällikkötasolle. Mutta että oikein johtajaksi... Ei sentään.
Moni amiksesta AMK:hon jatkava on varmastikin motivoitunut alansa opiskelusta, kun taas moni ylioppilas on vaan sattumanvaraisesti valinnut jonkun linjan. Toisaalta ylioppilailla lienee keskimäärin parempi kielitaito... Eroja on suuntaan ja toiseen eikä amis vs. lukio -taistelua luulisi enää AMK-tasolla käytävän. No, en minä tiedä, sillä itse opiskelen korkeakoulussa, jossa ylivoimaisesti suurin osa on ylioppilaita ja opiskelija-aines on muutenkin varsin fiksua.
Sinulla on kuitenkin alasi koulutus ja työkokemusta, joten ei ole ihme, että hallitset jotkut asiat paremmin kuin ensimmäisen vuoden nuori yo-taustainen opiskelija. Lukiossa kun käsitellään asioita niin laajalla skaalalla, että joku ohmin laki, jos sen kurssin nyt on edes sattunut käymään, voi helpostikin unohtua.
Tuo johtajakoulutus riippuu koulutushaarasta. Esimerkiksi Restonomit ovat lähes täysin johtotehtäviin koulutettuja.
Muuten, pari kauppalehteä sitten oli nimityksissä peräti kolme tradenomia johtajina. Että ilmeisesti AMK pohjalta pääsee johtajaksi. Se kuitenkin VAATII OPISKELIJALTA oma-aloitteisuutta.
Tusina-amkkilaisista ei ikinä tule johtajia.