Ilmalämpö pumpuissa oli hyötysuhde aika surkea valmistajan ilmoittamiin arvoihin, nyt kuitenkin maaläpölaitteiden valmistajat väittävät parempia hyötysuhteita ilmapumpuissa parhaimmillaan.
Maalämpöpumpussa maan lämpö on parhaimmillaankin muutama aste, mikä saa tuon samaa tekniikkaa olevan laitteen olemaan niin paljon parempi?
Toinen asia mikä askarruttaa on kovat pakkaset. Mitoitetaanko todella kyseiset laitteet että ne tuottavat tarvittavan energian myös kovilla pakkasilla vai onko se ns. vara sähkövastus silloin aktiivisessa toiminnassa?
Täälä puhutaan säästöistä joita on saavutettu maalämmöllä, onko joku todellisuudessa vaihtanut lämmitysmuotoa ja näin saanut vertailukelpoista tietoa vai onko nämä säästöt ns. laskennallisia?
Maalämpöpumpussa maan lämpö on parhaimmillaankin muutama aste, mikä saa tuon samaa tekniikkaa olevan laitteen olemaan niin paljon parempi?
Toinen asia mikä askarruttaa on kovat pakkaset. Mitoitetaanko todella kyseiset laitteet että ne tuottavat tarvittavan energian myös kovilla pakkasilla vai onko se ns. vara sähkövastus silloin aktiivisessa toiminnassa?
Täälä puhutaan säästöistä joita on saavutettu maalämmöllä, onko joku todellisuudessa vaihtanut lämmitysmuotoa ja näin saanut vertailukelpoista tietoa vai onko nämä säästöt ns. laskennallisia?
Vastaukset 11
Vanhimmat
>Ilmalämpö pumpuissa oli hyötysuhde aika surkea valmistajan ilmoittamiin arvoihin,
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta.
> nyt kuitenkin maaläpölaitteiden valmistajat väittävät parempia hyötysuhteita ilmapumpuissa parhaimmillaan.
Ei kait.
Maalämpökoneen kompressorin hyötysuhde voi olla jopa 5 sopivissa olosuhteissa (keruupiiri 5 asteessa ja lämmön tarve 25 astetta tai jotain sinnepäin).
Mutta käytännössä myös muut laitteet vievät lämpökoneessa sähköä ja siksi todellinen hyötysuhde on pienempi.
Vanha Oulun yliopiston tutkimus (joka mielestäni on kattavin toistaiseksi) sai lämpökaivo lattialämmitys -yhdistelmälle hyötysuhteen 3.5.
>Maalämpöpumpussa maan lämpö on parhaimmillaankin muutama aste, mikä saa tuon samaa tekniikkaa olevan laitteen olemaan niin paljon parempi?
Ilmalämpöpumput joutuvat tekemään lämpöä esim. -15 asteisesta ulkoilmasta. Siksi niissä hyötysuhde tipahtaa hyvin alas. Maalämpökoneet saavat joissain tapauksissa aina yhtä lämmintä liuosta keruupiiristä.
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde (noin5) on parhaimmillaan 15 asteen lämmössä jolloin valitettavasti lämmitystarvekin on pieni.
Lisäksi ilmalämpöpumppujen hyötysuhdetta pudottaa se että ne toimii invertteriperiaatteella eli ne säätävät tehoaan lämmitystarpeen mukaan. Siitä säädöstä tulee paljon hyötysuhdehukkaa. Maalämpökoneet sen sijaan toimivat aina täydellä teholla.
>Toinen asia mikä askarruttaa on kovat pakkaset. Mitoitetaanko todella kyseiset laitteet että ne tuottavat tarvittavan energian myös kovilla pakkasilla vai onko se ns. vara sähkövastus silloin aktiivisessa toiminnassa?
Maalämpökoneen voi mitoittaa molemmilla tavoilla.
kts lisätietoja www.maalampofoorumi.fi ja www.sulpu.fi .
Omaan taloomme laskin itse tehontarpeet ja energiantarpeen siten että maalämpöpumppu talon sähkölaitteet (esim. jääkaappi) riittävät pitämään talon lämpimänä myös kovimmillakin pakkasilla.
Sähkövastus on varalta jos maalämpökone menee rikki.
>Täälä puhutaan säästöistä joita on saavutettu maalämmöllä, onko joku todellisuudessa vaihtanut lämmitysmuotoa
On toki.
>ja näin saanut vertailukelpoista tietoa vai onko nämä säästöt ns. laskennallisia?
Vanhoissa rakennuksissa saa aina suurimmat säästöt koska ne hukkaavat enemmän lämpöä kuin uudet rakennukset.
Olen laskenut että about 650m3 lammimökissämme (Motivoittaja) maalämpö ei tuo mitään erityistä säästöä laina-aikana mutta ei se muita enempää maksakaan. Onpahan samalla ekologinen ratkaisu.
talon. Eli pyrin alittamaan kaikessa motivoittajien arvot. Ikkunoissa tuo ei onnistunut, mutta vastaavasti katossa ja lattiassa se oli paitsi helppoa myös hyvin halpaa. Seiniin ei ilman kikkailua saanut 0.15 parempaa U-arvoa, joten tyydyin siihen. IV koneena on PILP joka eritoeten tänä vuonna päässyt reilusti yli 100% hyötysuhteen.
Kaks vuotta on torpassa ollut lämmöt ja kulut vuositasolla on ollut 46kwh/m2 jos käytettään samaa laskutapaa kuin Motivoittajissa.
Rahan takia en minäkään tätä tehnyt vaan ihan mielenkiinnosta säästöpotentiaalin suhteen.
Ennen raknetamista tehdyt laskelmat ovat toteutuneet hämmästyttävän tarkasti, eli ilmeisesti ei taloon ole vuotopaikkoja päässy jäämään.
>Eli pyrin alittamaan kaikessa motivoittajien arvot.
Minä en tähdännyt mihinkään tiettyyn. Huvittuneena vaan myöhemmin laskettuani huomasin että meille tuli motivoittajien kriteerit about 30%:lla alittava talo (kun maalämpöä ei huomioi).
> Ikkunoissa tuo ei onnistunut, mutta vastaavasti katossa ja lattiassa se oli paitsi helppoa myös hyvin halpaa.
>Seiniin ei ilman kikkailua saanut 0.15 parempaa U-arvoa,
Akkunoissa en minäkään alkanut kaasujen kanssa houraaamaan. (lisäksihän nuissa akkunoissa on semmonen jännä juttu että esim. suporelasi estää kevätauringosta saatavaa lämmitysenergiaa)
Meillä on seinät ihan vaan U=0.25 mutta lisäsäästöä tulee kun seinistä on osa maan alla ja seinät on massiiviset (lämmönvarauskapasiteetti on korkea).
Ilmanvaihtoon ja lämmitykseen on tarkoitus lisätä tarpeenmukainen ohjaus.
>IV koneena on PILP joka eritoeten tänä vuonna päässyt reilusti yli 100% hyötysuhteen.
Sekö ei ole teillä lämmityslaitteena?
Miten lämmitätte?
Meillä on maalämpö & maaviileä jotka on yritetty mitoittaa tarkalleen tarpeeseen.
(maalämmön hyötysuhde pitäisi tällä laitteistolla olla yli 3.5)
IV LTO:n hoitaa roottorimallinen IV kone. (vuosihyötysuhde jotain 60-80%)
>Kaks vuotta on torpassa ollut lämmöt ja kulut vuositasolla on ollut 46kwh/m2 jos käytettään samaa laskutapaa kuin Motivoittajissa.
On asuttu vajaa kaksi viikkoa tuossa kivibunkkerissa. Laskennallisesti maalämpö huomioiden talomme pitäisi olla "motivoittajien voittaja".
Mutta aikapa sitten näyttää toteutuman. Riippuu mm. siitä maltaako pysyä vähävirtaisessa kodin elektroniikassa yms.
>Rahan takia en minäkään tätä tehnyt vaan ihan mielenkiinnosta säästöpotentiaalin suhteen.
Itsellä oli mielenkiintona yrittää tehdä heti eka yrittämällä omien unelmien talo. Siihen sisältyi tolkullinen ostoenergian kulutus siten että tulisijojen käytön voi pitää (vapaaehtoisena) harrastuksena myös tulevaisuudessa.
>Ennen raknetamista tehdyt laskelmat ovat toteutuneet hämmästyttävän tarkasti, eli ilmeisesti ei taloon ole vuotopaikkoja päässy jäämään.
Oma testilaboratorioni on vasta laitettu lämpimäksi.
"lisäsäästöä tulee kun seinistä on osa maan alla"
Mitenkäs tuosta muka tulisi mitään säätöä? Maan alla on keskimäärin sama lämpötila kuin mikä on ilman keskilämpö. Sen minkä talvella voittaa, niin sen häviää kesällä.
No säästää siinä jonkin verran kun kesällä ei ole lämmitystarvetta edes kellarissa, vaan se toimii jäähdytyksenä, joka on kesällä tarpeen.
On muuten ensimäinen keskustelu jossa kommentit ovat asiallisia ja oikeita.
Ilmalämpöpumpussa, joka tuossa seinän taka hurisee, on se vika että hyötysuhde on hyvä silloin kun sitä ei tarvitse, ja silloin kun kulutus on suurin, ei tuo enää mitään säästöä.
Lisäksi lämmönjakotapa on onneton.
Kyllä se vähän säästöä tuo optimitapauksissa, eli jos korvataan suorasähkölämmitystä, talon kulutus on suuri, ja lima pääsee leviämään mahdollisimman moneen huoneeseen. Jos joku sen hankkii, täytyy arvostaa sitä ilmastointilaitteena.
> Mitenkäs tuosta muka tulisi mitään säätöä? Maan alla on keskimäärin sama lämpötila kuin mikä on ilman keskilämpö.
Riippuu toki missä asuu. Väitän että pohjoisenpana perinteisinä vuosina säästöä syntyy koska talvet on oikeasti kylmiä.
>Sen minkä talvella voittaa, niin sen häviää kesällä.
>No säästää siinä jonkin verran kun kesällä ei ole lämmitystarvetta edes kellarissa, vaan se toimii jäähdytyksenä, joka on kesällä tarpeen.
Juuri niin.
Vielä ei ole kokemusta mutta toivon että kellarin lämmittämiseksi kesällä riittää se että lattian kiertovesipumppu ja ilmanvaihto sekoittaa yläkerran lämpöä alakertaan ja alakerran viileyttä yläkertaan.
((Vielä viimekesänä kellarissa oli liian kylmä kovimmilla helteilläkin jotta siellä olisi ollut mukava oleilla.))
"Lisäksi ilmalämpöpumppujen hyötysuhdetta pudottaa se että ne toimii invertteriperiaatteella eli ne säätävät tehoaan lämmitystarpeen mukaan. Siitä säädöstä tulee paljon hyötysuhdehukkaa. Maalämpökoneet sen sijaan toimivat aina täydellä teholla."
Käsittääkseni invertteritekniikan idea juuri on että hyötysuhde paranee. Kompressori toimii lähes samalla hyötysuhteella melko laajalla alueella. Itse kompressorin hyötysuhde tietysti hieman huononee ali ja ylikierroksilla. Kompressoria ei kuitenkaan ajeta invertterillä kuin hyvällä alueella. Muulloin käytetään on-off-tekniikkaa. Pienillä kierroksilla kuitenkin lämmönsiirtopinnat pysyvät samoina eli tehon pienentyessä niistä tulee ylisuuria joka parantaa hyötysuhdetta. Invertteritekniikka on tulossa myös maalämpöpumppuihin. Ne ovat toistaiseksi vähän aataminaikuisia vekottimia kun tuotekehityspanostukset on mitä on. Ilp on halpa massatuote jolla on suuremmat markkinat joten niissä on tapahtunut enemmän uudistusta viimevuosina.
Olemme lämmittäneet v. 80 pirttimme maalämmöllä vuodests. Järjestelmämme on rakennettu 2 x 250 m
MAAHAN asennettuihin muoviputkiin noin 100 - 120 cm syvyyteen. Lisäksi käytämme jonniinverran puuta, koska asumme metsässä. Vuosittainen energian kulutuksemme 465 m3 talossamme on 12 000 - 12500 kW
johon sisltyy KAIKKI sähkönkulutus mikä taloomme tulee sähköä. Uusimme lämpöpunpun noin 2 v takaperin emmekä edes miettineet muita vaihtoehtoja.
Talo on 465 neliötä ja sähköä kuluu 125000 kwh vuodessa. :)
Takka lienee tulikuuma koko ajan ja sisällä ollaan kynttilänvalossa.
Tässä kaupunkilainen lukema: Neliöitä 175, kilowatteja vuodessa 15000. Mun mielestä sekin on ihan hyvä.
Lue edellinen viesti. Oli kuutioista kyse, ei neliöistä. Jos 465m3 ja huonekorkeus 2.55, niin neliöitä n. 182.
Sorry