Kuuluuko masennukseen?

Kyllä masennukseen usein kuuluu "lieveilmiöitä", valitettavasti. Ulkona yksin olo, yleiset paikat ym. aiheuttavat ahdistusta ja pelkotiloja.

on aina hyvä puhua ymmärtäväisen ihmisen kanssa mieltäpainavista asioista.Voi hyvin.

ulos halua mennä,tai välttelet ihmisiä.Masennukseen taas ettei halua mennä mihinkään.eikä tehdä mitään

Masennus on sairaus johon kuuluu monenlaisia oireita. Itse saisastuin 3 vuotta sitten keskivaikeaan masennukseen. Välillä pelkään ihan kaikkea, en uskalla edes kotona nukkumaan mennessä kääntää selkää huoneeseen päin, koska minusta tuntuu että selkäni takana on joku. Myös kasvoja pestessä tunnen "silmät" selässäni. Pelkään myös pimeää ym... Olen pohtinut, että minulla oli näitä samoja pelkoja pienenä ja ne on tullut nyt takaisin kun masennuin. Minulla on myös paniikkihäiriö ja olen usein hyvin ahdistunut monesta asiasta syyttä. Kokeilin lääkettä ja se pahensi oloani. Nykyään osaan elää kaiken tämän kanssa koska tyiedän mistä on kysymys. Tsemppiä!

Masennus on sairaus johon kuuluu monenlaisia oireita. Itse saisastuin 3 vuotta sitten keskivaikeaan masennukseen. Välillä pelkään ihan kaikkea, en uskalla edes kotona nukkumaan mennessä kääntää selkää huoneeseen päin, koska minusta tuntuu että selkäni takana on joku. Myös kasvoja pestessä tunnen "silmät" selässäni. Pelkään myös pimeää ym... Olen pohtinut, että minulla oli näitä samoja pelkoja pienenä ja ne on tullut nyt takaisin kun masennuin. Minulla on myös paniikkihäiriö ja olen usein hyvin ahdistunut monesta asiasta syyttä. Kokeilin lääkettä ja se pahensi oloani. Nykyään osaan elää kaiken tämän kanssa koska tyiedän mistä on kysymys. Tsemppiä kaikilla ja hyvää uutta vuotta!

Erakoiduin aika pahasti alkuvaiheessa. Vaikka muuten olen ahkera liikkuja huomasin lojuvani päiväkausia sisällä. Ei se välttämättä johtunut pelosta, ehkä pikemminkin siitä ettei vaan saanut mitään tehdyksi. Jos sinulla on tuore lääkitys, kannattaa odottaa muutama viikko, ennen kuin paras hoitovaste saadaan aikaan. Toki kannattaa, jos tilanne huolestuttaa, puhua lääkärille jo aiemmin. Eikö paniikkihäiriöön kuitenkin liity enemmän fyysisiä oireita? Tykytystä, tärinää yms. Uskon ihan maallikkona että oireesi ovat masennukseen kuuluvia ja ne voivat olla myös osittain lääkkeiden sivuvaikutuksia, jotka korjautuvat ajallaan. Nyt vaan annat aikaa itsellesi ja otat iisisti. Mitään, mihin voimat ei riitä, ei ole pakko tehdä.

Minulla masennukseen liittyy todella voimakkaasti tuo neljän seinän sisään piiloutumisen tarve. Toivon ja rukoilen jo päivän alussa, etten joutuisi lähtemään mihinkään, ihanin on päivä, joka kuluu kokonaan aamutakissa.

Jos käyn vaikkapa lähikaupassa, minua ärsyttää suunnattomasti, jos joku vaikkapa osuu samaan aikaan rappukäytävään. En silti uskoisi kärsiväni paniikkihäiriöstä, vaikka ahdistus osaksi ihmisiin liittyykin.

..."möröt" ovat minullekin palanneet. Aika ikävä juttu, kun 17-vuotiaana huomaa pelkäävänsä öisin pimeässä jotakin hemmetin mielikuvituksen tuotetta kuten silloin 5-vuotiaana. Tietää kyllä, ettei se ole mitään todellista, mutta pelko, mikä aiheen miettimisestä tulee, johtaa suorastaan paniikin kaltaiseen tilaan, ja toivoo todella, että olisi joku turvana. Ei vaan kehtaisi myöntää kenellekään.
Toisina öinä ei pelota lainkaan, haluaa oikein täydellisen pimeyden ympärilleen, toisinaan taas on pakko nukkua valot päällä....vaikkei niin saakaan unta, mutta möröt palaavat heti kun sammuttaa valot.

Olenkohan muutenkin hullu, kun kuulen niiden jopa puhuvan tai nauravan minulle? Joopa joo...ehkä olisi vähitellen aika poiketa psykiatrilla...
Vai onko tämä normaalia, sitä itsekin mietin.
Samoin esim. kouluelämässä, ihmisten ympärillä tulee sellaisia tuntemuksia, että toisinaan vain pakko kesken koulupäivän paeta jonnekin rauhoittumaan. Ei kerta kaikkiaan kestä ainuttakaan ihmistä juuri sillä hetkellä, ei yhtään.