Lopettaminen...

Päivä kerrallaan,ja näytät ettet ole mikään lökäpöksy,jolla ei ole omaa tahdonvoimaa.Onnea

20 vuotta sitten suggestioterapialla.Oli sellainen viikonloppu jossa oli 10 henkilöä ja siellä oli terapeutti joka antoi heille kaikille samallakertaa suggestiota.Taisi olla sellainen kun Pertti Sundell.Hakusanalla netistä löytyy varmaan.
Ukkokulta oli poltellut sitä ennen parikymmentä vuotta Colttia joka varmaankin siihenaikaan oli niitä vahvimpia.Tämän viikonlopun jälkeen ei ole poltellut kuin joskus unissaan ja ne unet ovat tuntuneet hänestä painajaisilta.

Olen polttanu n. 12v. Vuodenvaihteesta alkaen oon ollu polttamatta. Aikaisemminkin on ollu yrityksiä olla polttamatta. (Pisin n. 3kk.)

Joskus oon kokeillu purkkia ja laastareita, mut omalla kohdalla en oo kokenu niistä olevan hyötyä. Kerranki töissä ajattelin, et onpas tää laastari hyvä konsti, mut sitten ku katoin käsivartta, ni sehän oli koko laastari tippunu. Noh, ehkä se oli sit joku moraalinen apu, mut jotenki usko meni.
Nyt oon ollu ihan ilman mitään apukeinoja. (Jos tavallista purkkaa ei lasketa.)

"""...kessu
pitää vaan saada siihen sormiin ja huulille käryämään..."""

Oletko ajatellut sitä inhalaattoria? Siitähän saa kädet ja huuletki tekemistä ku sitä imeskelee.

"""Sitten kun vielä olen niin pehmeä nössö että
annan niin helposti periksi..."""

Ole pari viikkoa polttamatta niin et tunne enää itseäsi nössöksi. Tulin eilen hölkkälenkiltä ja olo tuntui niin päälliköltä, niin päälliköltä että...
Aikaisemmin mulla oli sama juttu, etten luottanu itteeni ja tuntu, et ei musta kuitenkaan oo lopettamaan... Se vaan vaatii valtavaa tahdonvoimaa. Kun tämänki verran on jo savuttomia päiviä takana, ni tuntuu jo ettei millään halua munata hyvää alkua.

Ei muutakuin rohkeesti kessut ja kaikki niistä muistuttava sivuun ja kohti raikkaampia päiviä. Se on sama millä keinolla lopettaa kunhan vaan lopettaa.

Mieti asiaa rauhassa. Älä edes yritä vähentää. Älä ole itsellesi armollinen sen suhteen, että tänään paloi vain vähän/vähemmän, kuin yleensä. Ajattele, että mitä tupakka aiheuttaa sinulle. Etsi tietoa. Käytä joka päivä aikaa siihen, että etsit tietoa siitä, mitä tupakka sinulle tekee. Löydät motivaation kyllä. Pelkillä faktoilla ja ajatustyöllä. Sieltä se löytyy. Ei siinä tarvita poppakonsteja tai taikuutta. Tupakkaa polttaa ainoastaan siksi, että on alkanut polttamaan tupakkaa. Tupakka itsessään on paha. Onnella ei ole mitään tekemistä lopettamisen kanssa. Tupakka alkaa kyllä inhottamaan, kun asiaa ajattelee tarpeeksi.

Itse neuvouisin ajattelemaan mitä kaikkea hyvää tupakoimattomuus saa aikaan, kuinka hyvältä se hengittäminen tuntuu kun ei ole vähään aikaan polttanut ja vertaa sitä siihen kun olet juuri stumpannut ja kröhäiset tuntien sitä samaa vanhaa karkeutta kurkussasi tai ajattele kuinka paljon paremmalta ruoka maistuu jo parin päivän päästä lopettamisesta.

Älä pakota itseäsi lopettamaan ja ajattele itseäsi huonompana jos et pystykään samantein siihen vaan keskity yhden tupakan (esim aamukahvin kanssa polttamasi tai työmatkalla) poisjättämiseen ja siihen kuinka voitit sen, kuinka olet "tupakan verran" vahvempi.

Liiku ja hengitä raikasta ilmaa liioitellusti. Tunne ilman kulkevan keuhkoissasi. Tämä kannattaa tehdä aina kun tekee mieli tupakkaa, kun olet hetken hyppinyt ja hengittänyt ilmaa keuhkoihin niin ei paljoa houkuttele vetää savua samaisiin keuhkoihin.

"että se kessu pitää vaan saada siihen sormiin ja huulille käryämään." Tuo onkin ainoa joka kehkeytyy varsinaiseksi ongelmaksi siksi että sillä hetkellä kun tupakan sytyttää ja imaisee ne ensimmäiset savut niin aivoissa tapahtuu semmonen "mielihyvän naksahdus" ja alkaa tuottamaan sellasta mielihyvää aiheuttavaa entsyymiä (en oo varma menikö ihan näin ja näillä sanoilla mutta pointti on sama) mikä tarkoittaa sitä että aivosi ovat riipuvaisia siitä hyvästä "olosta" jonka tupakka psyykkisesti saa aikaan. Tämän vuoksi se lopettaminen on niin tajuttoman vaikeaa. Minäkin ollut 3 kk polttamatta enkä edes pidä siitä savusta tai sen hajusta mutta auta armias jos olen ulkona ja otan oluen niin tupakanhimo iskee ja rajusti!

Sitä on olemassa eräs masennuslääke joka todettiin tehokkaamaksi tupakoinnin lopettamisessa juuri siksi että se "neutralisoi" tämän hyvää oloa aiheuttavan entsyymin tupakoidessa eli aivosi/kroppasi lopettaa sen tuottamisen tupakoidessa. Tämä johtaa siihen että tupakoinnista tulee pelkästään jotain pahanmakuisen savun imemistä ja menettää kokonaan sen sisällön mikä alkujaan piti kiinni siinä. En tiedä lääkkeen nimeä mutta kannattaa kysyä lääkäriltä.

Tsemppiä sulle! :) kohta sunkin pusut maistuu paremmille!