Moikka! Olisi kiva saada kavereita, koska odotan lasta yksin (rv 18 2) ja vauvan isä yrittää edelleen painostaa aborttiin. Hän jätti minut jo raskauden alussa asunnottomaksi ja yksin. Siitä lähtien elämä onkin ollut yhtä h... Itsetuntoni on nollassa ja mietin, pääsenkö täältä pohjilta ollenkaan ylös. Soudan ja huopaan abortin ja synnyttämisen välillä. Pääkoppa on niin sekaisin, etten saa asiaan mitään selvyyttä. Välillä tuntuu, että jos kuolisi, ei tarvitsisi miettiä tätä.
Jos sinulla on edes jotain kommentoitavaa, niin kerro!!!!
Jos sinulla on edes jotain kommentoitavaa, niin kerro!!!!
Vastaukset 9
Vanhimmat
kun vauva oli 3 kk. raskasta se on miltei päivittäin, mutta lapsi on silti pelastanut elämäni, koska elämällani on todellinen sisältö ja pyyteetön rakkaus, on ihanaa ajatella tulevia vuosia yhdessä lapsen kanssa, kaikkia seikkailuja ja juttuja joita tulemme yhdessä tekemään. ja asiat helpottaa kun lapsi kasvaa. vauva vaihe on raskain.
aborttia et tietenkään voi enää tehdä, olethan nähnyt jo kuvan lapsestasi, jolla on jo aivotkin, kun raskaus on noin pitkällä.
kyllä kaikki järjestyy, mutta sun pitää olla vahva! ja ota selvää vartaistukipaikoista paikkakunnallasi ja perhekerhoista!
oneea matkaan, ja paljon rakkautta!
Toivon, että sinulla on paljon sukulaisia, jotka voivat auttaa sinua. Vauvan kanssa yksin ei ole todellakaan helppoa, mutta se helpottaa sitten kun lapsi kasvaa. Voimia ja valoisaa tulevaisuutta!
ylitsepääsemättömän pahalta , mutta usko pois, se helpottaa!!(tiedän) Keskity nyt siihen vauvaan jolle SINÄ OLET SE MAAILMAN TÄRKEIN, TUKI JA TURVA.
Alku on todella rankkaa, mutta helpottaa sekin. Kaikista parhainta on kun oma vaavi ekan kerran hymyilee, kierähtää ympäri (mikä tuntuu ihan siltä kun oma lapsi olis juuri voittanut maailman mestaruuden jossain :)) sanoo ekan sanan, ottaa ekat askeleet jne...
Maailman paras asia on kun mukelo sanoo illalla nukkumaan mennessä "kakashh" eli rakas...
Hei, mä olen ollu ihan raskauden alusta asti yksin lapseni kanssa, joka nyt on 4kk ikäinen. Eli siinä suhteessa olen kohtalotoverisi, mutta mua ei sentään aborttiin kukaan painostanut.
Mä voin vaan kannustaa sua pitämään lapsen, se ei edes ole välttämättä mitenkään raskasta. Mä olen pärjännyt tosi hyvin, odotin paljon pahempaa tästä vauva-arjesta. Tosin mulla onkin helppo vauva, ja tukea lähellä jos sitä kaipaan.
Jos haluat kirjoitella, [email protected] tavoittaa. Voimia sulle!
Täytyy vain mainita että onpa varsin ällöttävä mieshenkilö josta kerroit. Kerro hänellekin että aborttia et enää edes saisi, noilla viikoilla sen saa ainoastaan jos oma terveytesi on raskauden vuoksi vaarantunut tai vauvalla on jokin vakava kehityshäiriö.
Auh... tuntuu kovin turhauttavalta kun ei voi sanoa mitään mikä auttaisi. Vain sen että ajan kanssa... kaikki selviää. Vauva syntyy ja rakennatte elämänne kaksistaan, joskus tulevaisuudessa siihen elämään tulee vielä joku muukin, tämä maailma ei katoa tästä minnekään :D kun vain muistat hengittää. Siinä se juju on.
***
"juttele" sille vauvalle,soita kaunista musiikkia,pysy rauhallisena,elä hermoile. Kaikki ajatuksesi vaikuttavat siihen tulokkaaseen.
Yritä päästä mukaan johonkin neuvola-ryhmään,kysele onko teillä yh-mammojen iltoja jne. Jos paikkakunnallasi on leikkipuistoja, onko niissä odottavien yh-äitien ryhmiä.
Täältäkin voit ehkä löytää vertaistukea:
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/1haeapua/apua.html
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/2toiminta/1ensi.html
...ja saattaapa sieltä löytyä paikka sinullekin. Kysy rohkeasti ja soita rohkeasti,tai kysy netin kautta neuvoa.
Meillä meni odotus hyvin ja lapsi on nyt jo aikuisuuden kynnyksellä,iloinen,mukava nuori.
Kyllä onnistut, usko pois!
Vaikka joku sanoo, että kyllä se siitä niin ei se ihan niin vain siitä.
Yksinhuoltajana on äärimmäisen raskasta.
Jos sinulla on pyyteettömiä ystäviä, sukulaisia, jotka voivat auttaa se helpottaa, mutta olet kuitenkin yksin vastuussa lapsen tulevasta elämästä.
Kaikki ratkaisut teet yksin, joltain voi kysyä neuvoa, mutta jos menee pieleen olet yksin ratkaisujesi takana.
Kun todellisen taakan huomaa, niin rankkaa on.
Sinulla ei ole vapaata/omaa aikaa ollenkaan.
Iltaisin, kun lapsi on nukahtanut, tulet kaipaamaan aikuisen ihmisen seuraa kouraisevan paljon. Aikuista, jolle antaa puolet huolistaan...mutta sitä aikuista ei ole. Puolet huolistaan voi antaa vain lapsen isälle. Muut aikuiset eivät voi ottaa vastuuta, joka aiheuttaa huolia sinulle.
Lapsi on IHANA, mutta yritä jaksaa hoitaa myös omaa terveyttäsi. Se tulee olemaan hankalaa, mutta voimia.
Ukko lähti alkuraskaudessa vaikka halusi kovasti lasta ja rohkaisi minuakin siihen...Nyt olen rv 27 ja alkaa helpottamaan pikkuhiljaa. Vauva liikkuu ja ilmoittelee itsestään eikä minusta tunnu enään että olisin yksin :)
Tuo että pelotellaan kuin raskasta tulee olemaan on minusta ihan turhaan, koska on se raskasta sellaisillakin joila on mies..joillakin vielä raskaampaa. Esim. mulle on moni sanonut että helpompi ois ollu ilman ukkoa ;) Nojoo, oishan se kumppani ihana, mutta sen täytyisi kans olla ihana ja kaikki ei ole!
Uskon että kohta sullakin helpottaa ja alat käyttämään energiaa tulevan suunnitteluun ja vauvajuttuihin ja tyhmä ukko unohtuu..
Niin ja hei aborttia olisit varmaan katunut koko loppuelämäsi, mutta lapsen rakkaudesta tulet nauttimaan aina..Kyllä noita tyhmiä ukkoja riittää, mutta toivottavasti löydämme vielä sellaisen ihanankin :D
Kaikkea hyvää!
Juu aborttiin en pystynyt painostuksesta huolimatta. En tiedä, hyvä vai huono. Tuleva yksinolo pelottaa jo nyt, vaikka vauva syntymään on vielä aikaa. Ja apuakin on haettu. Lapsen isä ei tietenkään ollut tyytyväinen ratkaisuuni; olen kuulema heikko ja itsekäs kun en tehnyt aborttia. Ja tivasi, aionko vaatia isyystestiä. Hän ei ole asiasta puhunut edes vanhemmilleen ja mietinkin, onko minun järkevää paljastaa se heille. Lähinnä siksi, että lapsella on oikeus isovanhempiinsa. Hehän saavat itse päättää, mitä tekevät. Kertokaa lisää kokemuksistanne! Ne auttavat aina jaksamaan paremmin.